Arttu aloitti syksyn paskasti. Oliko sitten spartalainen puukäsisysteemi Artulle liian vaikea ymmärtää vai mikä mätti, mutta jos Mike Lephartkin näytti pelimieheltä Arttuun verrattuna, niin se ei todellakaan ole mikään hyvä asia.
Vai oliko syynä ketjukaverit? Esim. Öhmanin vierellä ei ole tainnut kukaan näyttää hyvältä tällä kaudella... ainakaan pitkään. En halua kritisoida Stefania - hyvä pelaaja ja tekee varmasti parhaansa joka ilta. Mutta totuus on, että Artun peli alkoi luistaa, kun pääsi Sailion ja Lajusen vierelle. Voisiko siis olla niin, että Luttisen alkukauden vaisuutta voisi pistää myös valmennusjohdon piikkiin, jotka sovittelivat häntä tiettyyn ketjuun/rooliin liian sokeasti?
Itseäni on myös hieman siepannut alkukauden Luttiskritiikki. Toki olin itsekin pettynyt miehen peliesityksiin (kuten monen muunkin) - ja olin jo myymässä ukkoa pois, koska ei tuntunut sopivan Bluesin kuvioihin. Anteeksi siitä. Mutta tuntui myös siltä, että tässä Luttiskritikissä oli kohtuutonta itä-naapurilisää (lähinnä tarkoitan sitä puritaaniliikettä, joka ilmaisi huolensa joukkueen "punaisuuteen" ennen kauden alkua). Näin ollen ymmärrän esimerkiksi Jullin avautumisen, vaikka ehkä mittasuhteissa hieman kohtuuttomuuksiin menikin.
Luttinen on parhaillaan joukkueen parhaimmistoa, ja ui ainakin tällä hetkellä kohti tämän fanin sydäntä. Alan ymmärtää miksi mies on ollut pidetty Hifk-fanien keskuudessa.