Ihan asiallista pohdintaa naapurin leidiltä. Itseäni hiukan kyllästyttää että ensimmäinen, ja usein myös ainoa, selitys sille että joku pelaaja pelaa heikosti on "heikko asenne". Se on vähän turhan yksinkertainen selitys. (Ja osaltaan tämä kertoo myös siitä kuinka syvällä tässä espoolaisen kiekon duunarisuossa me fanitkin olemme - jos pelaaja ei sauhua ympäri kenttää hullun lailla, niin syytökset asennevammasta odottavat heti nurkan takana.)
Uskoisin, että näihin asennevamma-syytöksiin liittyy hyvin pitkälti se, että Luttista istutettiin monen nimimerkin toimesta Rajamäen saappaisiin ja häneen verrattuna peliesitykset näyttävät tosiaan hyvin flegmaattisilta. Bluesin pelityyli on kuitenkin sellainen, että mikäli et tee pisteitä, työn teon pitäisi näkyä jotenkin muuten selvästi, kuten Ekillä, J.Lajusella, J.Sallisella ja monella muulla vähemmän pisteitä tekevällä pelurilla on näkynyt.
Kaiken lisäksi Luttiseen kohdistui myös jonkinlainen odotus maalintekijästä, kun lähihistoriasta löytyy kuitenkin 23 maalia sisältänyt kausi. Tämä olettamus on varissut hyvin nopeasti...
Mitä tulee ketjukavereihin, Luttinen pelasi pitkään ykkösketjussa Lammassaaren ja Öhmanin kanssa, joiden vieressä homman olisi kyllä pitänyt toimia. Suurin osa Luttisen pisteistä taitaakin olla peleistä näiden heppujen vierellä. Kun Arttu putosi kolmoseen, tehot katosivat täysin. Osittain toki ymmärrettävästi, sillä Sailio ja J.Lajunen ovat myös duunareita.
Sen verran mitä seurasin Luttista HIFK-vuosina, eli silloin kun homma toimi, hän tarvitsee peliaikaa ylivoimalla ja kahdessa ekassa ketjussa muutenkin, että homman voi edes olettaa toimivan. Maskimiehenä ja maalinedustapelaajana hän on kaiketi omimmillaan. Alkukauden heikot esitykset ajoivat hänet kuitenkin alempiin ketjuihin, missä hän ei saa oikeastaan mitään aikaiseksi. Kolme "puukättä" samassa ketjussa on todella huono idea. Fakta on tällä hetkellä se, että niin kauan kun Kähkönen ja Veilleux pysyvät ehjinä, Luttinen ei mahdu kahteen ekaan ketjuun ja täten paras paikka olisi joku toinen seura. En jaksa uskoa, että hän nostaa tasoaan kolmosketjussa pelatessaan ja tällöin vie paikan joltain toisentyyppiseltä pelaajalta.
Sehän on selvä, että on jollain tavalla ansainnut Matikaisen ja Marjamäen luottamuksen, mutta ainakin allekirjoittaneelle syy tähän luottoon on hyvinkin epäselvä. Ainakaan minun kiekkotietämyksellä tuota ei ole ollut helposti havaittavissa.
Haluaisin kuulla esimerkkejä siitä, miten Luttinen käytännössä teki muiden ketjun pelaajien tekemisen helpommaksi HIFK:ssa pelatessaan? Siihen kuuluivat taklaukset? Älykkäät syötöt eteenpäin? Helpot syötöt omille? Näitä häneltä ei ole paljoa nähty Bluesin paidassa..