Arto Ruotanen

[Baritoni]

Kun uusimpia Kiekkoleijonia aateloitiin, sai tämän kunnioitettavan palkinnon jostakin syystä myös Arto Ruotanen.

Minulle ei tästä viiksekkäästä sankarista ole jäänyt mieleen muuta kuin kaikki ne sanoinkuvaamattoman hirvittävät harhasyötöt ja sähellykset, kuten MM-finaalissa 1992 Ruotsia vastaan. Ruotanen pystyi antamaan niin näyttäviä poikittaissyöttöjä suoraan vastustajahyökkääjien mailanlapoihin, ettei siihen ole taatusti pystynyt kukaan muu pakki maailmassa.

Mr Takatukan valmennuskauden aikana jokakeväinen pakko-operaatio oli hammastenkiristely siitä, että Pena valitsi jälleen kerran luottopakkinsa kisoihin.

Kysynkin siis JA:lta, mikä teki Ruotasesta niin pitkän maajoukkueuran arvoisen pelaajan? Mitä hänessä oli sellaista, mitä 10-15-vuotias Baritoni ei osannut arvostaa?

B

 

[Wire]

Eikös Ruotanen ollut suomen "luottopakkipari" Piri Elorannan kanssa Moskovassa 1986 kun Masken Carlson teki pari hassua maalia viimeisellä minuutilla? :)

 

[Roku]

Viestin lähetti Baritoni
Kysynkin siis JA:lta, mikä teki Ruotasesta niin pitkän maajoukkueuran arvoisen pelaajan? Mitä hänessä oli sellaista, mitä 10-15-vuotias Baritoni ei osannut arvostaa?

Jaa jos sen tietäisin niin viisas mies olisin.

Et varmaan ole ainoa joka tuota Ruotasen jokavuotista valintaa ihmetteli. Samaan kastiin kuului myös Pekka Tuomisto, joka niinikään Penan aikana oli vakiokasvo maajoukkueessa.

Ei kai noiden miesten valintaan muuta syytä ole, kuin että jokaisella valmentajalla on ne suosikkipelaajansa, joiden hyvyyttä muut eivät välttämättä tajua...

 

[TheAnimal]

Viestin lähetti Baritoni
Minulle ei tästä viiksekkäästä sankarista ole jäänyt mieleen muuta kuin kaikki ne sanoinkuvaamattoman hirvittävät harhasyötöt ja sähellykset, kuten MM-finaalissa 1992 Ruotsia vastaan.

Calgaryn hopea Olympialaisissa. Ensimmäinen arvokisamitali Suomelta ja yhä ylittämätön saavutus Olympialaisissa.

Puolustajat:
+10, Reijo Ruotsalainen
+9, Timo Blomqvist
+7, Arto Ruotanen
+4, Jyrki Lumme
+4, Simo Saarinen
+3, Kari Eloranta
+2, Teppo Numminen
+1, Jukka Virtanen

Mitä tulee vuoden 1992 finaalijoukkueeseen, niin silloinkin Ruotanen oli joukkueen parhaimmistoa, vaikka tarjoilikin kiekon Anderssonille finaalissa. Se maali ei ratkaissut mitään. Ja kannattaa muistaa sellainen yksityiskohta kyseisistä kisoista, että Suomi ei olisi edes pelannut finaalissa, jos Ruotanen ei olisi Tshekkoslovakiaa vastaan pelannut hyvin ratkaisuhetkillä. Tshekkoslovakia nimittäin oli tiukasti menossa finaaliin, mutta kolmannen erän lopussa kun pari minuuttia oli peliaikaa jäljellä Ruotanen antoi hienon poikkisyötön Laukkaselle, joka laukoi tasoituksen Brizan selän taakse ja jatkoajan jälkeen Suomi pystyi rankkarikisassa venymään finaaliin. Ilman Ruotasen namupassia Suomen ensimmäinen MM-mitali olisi jäänyt todennäköisesti haaveeksi Prahassa.

Ruotanen oli maajoukkueessa mukana jo paljon ennen Penaakin ja ihan ansaitusti.

Ruotanen oli tärkeässä roolissa Suomen saavutettua ensimmäiset arvokisamitalit niin Olympialaisissa kuin MM-kisoissakin ja on taatusti ansainnut kunniansa. Etenkin sen kaiken loan heiton jälkeen, jota miehen päälle on muutamien epäonnistumisten vuoksi vuosien varrella heitetty. 229 A-maaottelua on kova juttu yhä edelleen.

 

[Baritoni]

Praha 92 - Suomi-Tshekkoslovakia

Viestin lähetti TheAnimal
Tshekkoslovakia nimittäin oli tiukasti menossa finaaliin, mutta kolmannen erän lopussa kun pari minuuttia oli peliaikaa jäljellä Ruotanen antoi hienon poikkisyötön Laukkaselle, joka laukoi tasoituksen Brizan selän taakse ja jatkoajan jälkeen Suomi pystyi rankkarikisassa venymään finaaliin. Ilman Ruotasen namupassia Suomen ensimmäinen MM-mitali olisi jäänyt todennäköisesti haaveeksi Prahassa.

Tähän on pakko illan päätteeksi kommentoida. Kyseessä on nimittäin typerä tilastokummajainen.

Tshekkoslovakia johti legendaarista välierää pari minuuttia ennen loppua 2-1. Pena heitti jäälle erikoiskentällisen Mikko Mäkelä - Mika Nieminen - Christian Ruuttu - Janne Laukkanen - Arto Ruotanen. Nieminen voitti aloituksen. Kiekon otti Mäkelä, joka lähetti fantastisen syötön vasemmalle B-pisteelle nousseelle Laukkaselle. Lelu viimeisteli tasoituksen Brizan taakse.

Syöttöpisteet jaettiin Mäkelälle ja Ruotaselle, joka oli kentällä oikeana pakkina, mutta ei koskenut kiekkoon. Ikävää, että Suomen maaotteluhistorian top 5 -maaleihin kuuluvassa täysosumassa ei ratkaisevan aloitusvoiton ottanut Veikko saanut merkintää tililleen.

Yli 200 maaottelua on toki kunnioitettava saldo. Mutta mikä siitä Arsesta teki maajoukkuepaikan arvoisen pelaajan? Minä en ikävuosieni vähäisyyden ja kiekkoymmärrykseni rajallisuuden vuoksi muista. Luotettavasta pakista en lähtisi puhumaan...

B

 

[TheAnimal]

Re: Praha 92 - Suomi-Tshekkoslovakia

Viestin lähetti Baritoni
Tähän on pakko illan päätteeksi kommentoida. Kyseessä on nimittäin typerä tilastokummajainen.

Täysin totta. Ja häpeäkseni täytyy tunnustaa, että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun muistan tilanteen väärin. Kun pöytäkirjoihin on Ruotanen merkitty, niin sama se vaikka omalla nauhallakin näkyy legendaarisen Anssin mylvimänä tilanne suunnilleen siten kuin sinäkin sen kerroit. Todennäköisesti muistan seuraavalla kerralla tilanteen taas siten, että se pelattiin niiden herrojen toimesta, jotka pöytäkirjoissakin on mainittu. Ilmeisesti on jäänyt hekumallisesta hetkestä pysyvä black out muistiin. ;)

"Yli 200 maaottelua on toki kunnioitettava saldo. Mutta mikä siitä Arsesta teki maajoukkuepaikan arvoisen pelaajan?"

Toistan edelleen sen, että Ruotanen kuului maajoukkueen vakiokalustoon jo ennen Penaa. Eli useampi päävalmentaja oli sitä mieltä, että hän on maajoukkuepaikan ansainnut. Siihen aikaan ei valinnanvaraa ollut siihen tyyliin kuin on tänä päivänä. Ei Ruotanen mikään huippupakki ollut, mutta selvästi parempi kuitenkin mikä hänen nykyinen maineensa "luistelevana katastrofina" on. Se on ylipäätään mielenkiintoista, että muutamat yksittäiset tapahtumat tai teot muokkaavat käsitystä niin voimakkaasti, vaikka kokonaisuus ei yksittäisiä asioita vastaisikaan. Hyvä toinen esimerkki on Lumme, joka on tehnyt järisyttävän loistavan uran ja kuuluu edelleen Suomen parhaimpien puolustajien joukkoon. Silti hänet tullaan taatusti muistamaan ikuisesti niistä muutamista hazardeista maajoukkueessa, jotka ovat historian saatossa sattuneet.

 

[Kölli]

Viestin lähetti Wire
Eikös Ruotanen ollut suomen "luottopakkipari" Piri Elorannan kanssa Moskovassa 1986 kun Masken Carlson teki pari hassua maalia viimeisellä minuutilla? :)

Jäällä viiletti tuolloin Kärppäketju (Rane ei halunnut nolata omia Tappara pelaajiaan?): Ruotanen-Kari "Konna" Suoraniemi, Arbelius-Jalonen-Järvenpää.

Loppuun toteamus: tuo -86 Ruotsi-ottelun viimeinen minuutti(Juha Jokinen kailotti eetteriin, että tätä peliä ei enää hävitä), samoin kuin -91 kisojen Sundin-show ottivat huomattavasti enemmän kupoliin kuin viime keskiviikkoinen sukellus...henkistä kasvua?

 

[Wire]

Kölli: Kiitos oikaisusta.

Kölli: Eikös se niin mene että aikansa kun hakkaa päätä seinään niin vähän ajan kuluttua se ei tunnu missään. Se on sitä henkistä kasvua.