Ovi oli raollaan ja niin se pamahti kiinni. Varmaan vielä lukkoonkin ja avain jäi Havertzin verkkahousujen taskuun Dubaihin.
Valoa näkyi ja se ovi jo narisi vähän auki, kun Pool alkoi kompastella. Mutta tuo oli juuri sellainen matsi, mihin sen oven saattoikin arvata sulkeutuvan. Huomenna tietysti voi City tehdä palveluksen ja pitää eron ennallaan, mutta kun tämä viikonloppu oli juuri se hetki, kun sitä eroa piti kiriä.
Ei minkäänlaista intensiteettiä ja halua ekalla puoliajalla. Sellainen "kyllä se maali sitten joskus tulee, kun tässä vaan pallotellaan". Valtava määrä harhasyöttöjä silloin, kun yritettiin jotain vähänkin peliä avaavaa passia. Ja aina, ihan aina, kun olisi riiston tai Hammersin menetyksen jälkeen ollut paikka mennä vähän nopeammin ja yrittää jotain muuta kuin sitä hinkkaamista, pallo pysäytettiin.
Jo Leicesteriä vastaan kävi tuurit. Ihan samaa hinkkaamistahan sekin oli, ja olisi voinut päättyä samaan tapaan. Ja nyt nähtiin myös miksi ei silloin ollut Merinoa heitetty alusta ysiksi, sillä eihän siitä mitään tullut. Tosin, eipä niitä vaihtoehtoja ole, sillä jos nyt siihen vielä yhden kerran lisää tarvittiin jotain todistusaineistoa niin: Sterlingillä ei ole enää mitään jäljellä.
Lopun rynnistys ja kantapääkikka Rayalta ainoa plus-merkintä koko pelistä.
Kotiyleisökään ei avuksi oikein ollut. Eka vartti odoteltiin, että tehkääpä maali ja sitten me juhlitaan ja pidetään ääntä. Kyllä monessa kohtaa mekkalaa oli ihan kivastikin, mutta ysikympin kohdalla katsomo enää hät hätää puolillaan. Oma aamupäivällä napattu paikka, kun oli yläkatsomon piippuhylly ja rivin keskellä, niin sai sitten syntyjä syviä loppuvihellyksen jälkeen 10 minsaa miettiä ennen kuin poistumaan pääsi.
***
Lewis-Skellyn punainenhan ei ottelun lopputulokseen vaikuttanut mitenkään. Pallo oli meillä joka tapauksessa ihan samalla prosentilla, eikä yksi lisäpelaaja pyörimässä jossain siinä rankkarialueen reunoilla olisi mitään muuttanut.
Mutta se oli tämän viikon alussa, kun Howard Webb omassa tv-ohjelmassaan pontevasti linjasi, että VAR:n tehtävä ei ole uudelleentuomaroida tilanteita - ja sen takia ei esimerkiksi Lewis-Skellyn sitä edellistä punikkia käsketty Oliveria näytöltä katsomaan.
Noh, nyt tuomari näki aivan täydellisesti koko tilanteen, alusta loppuun: rikkeen, pelaajien sijoittumisen, Rayan sijainnin jne. Ja antoi keltaisen kortin. VAR sitten käskee katsomaan ruudulta selvän maalintekotilanteen viemisenä. No joo, Saliba oli alempana, mutta sivussa, Raya kaukana maalistaan, mutta toisaalta Hammers-pelaajalla ei ollut vielä edes pallo hallussa.
Kaikkein käsittämättömintä oli, että VAR päätti näyttää tuomarille kaikkein tarkimmin rajattua superhidastusta siitä itse rikkeestä.
Ei tuosta voi taas muuta päätellä kuin että VAR toimii täysin sattumanvaraisesti - ja Webb taas kertoo viikon päästä kuinka helvetin hienosti meni. Myös löydetty uusi punaisen kortin peruste: itse rike on ehkä vähän varoituksen suuntainen + melkein on maalintekopaikan vieminen = 1+1 = ulosajo.
Valoa näkyi ja se ovi jo narisi vähän auki, kun Pool alkoi kompastella. Mutta tuo oli juuri sellainen matsi, mihin sen oven saattoikin arvata sulkeutuvan. Huomenna tietysti voi City tehdä palveluksen ja pitää eron ennallaan, mutta kun tämä viikonloppu oli juuri se hetki, kun sitä eroa piti kiriä.
Ei minkäänlaista intensiteettiä ja halua ekalla puoliajalla. Sellainen "kyllä se maali sitten joskus tulee, kun tässä vaan pallotellaan". Valtava määrä harhasyöttöjä silloin, kun yritettiin jotain vähänkin peliä avaavaa passia. Ja aina, ihan aina, kun olisi riiston tai Hammersin menetyksen jälkeen ollut paikka mennä vähän nopeammin ja yrittää jotain muuta kuin sitä hinkkaamista, pallo pysäytettiin.
Jo Leicesteriä vastaan kävi tuurit. Ihan samaa hinkkaamistahan sekin oli, ja olisi voinut päättyä samaan tapaan. Ja nyt nähtiin myös miksi ei silloin ollut Merinoa heitetty alusta ysiksi, sillä eihän siitä mitään tullut. Tosin, eipä niitä vaihtoehtoja ole, sillä jos nyt siihen vielä yhden kerran lisää tarvittiin jotain todistusaineistoa niin: Sterlingillä ei ole enää mitään jäljellä.
Lopun rynnistys ja kantapääkikka Rayalta ainoa plus-merkintä koko pelistä.
Kotiyleisökään ei avuksi oikein ollut. Eka vartti odoteltiin, että tehkääpä maali ja sitten me juhlitaan ja pidetään ääntä. Kyllä monessa kohtaa mekkalaa oli ihan kivastikin, mutta ysikympin kohdalla katsomo enää hät hätää puolillaan. Oma aamupäivällä napattu paikka, kun oli yläkatsomon piippuhylly ja rivin keskellä, niin sai sitten syntyjä syviä loppuvihellyksen jälkeen 10 minsaa miettiä ennen kuin poistumaan pääsi.
***
Lewis-Skellyn punainenhan ei ottelun lopputulokseen vaikuttanut mitenkään. Pallo oli meillä joka tapauksessa ihan samalla prosentilla, eikä yksi lisäpelaaja pyörimässä jossain siinä rankkarialueen reunoilla olisi mitään muuttanut.
Mutta se oli tämän viikon alussa, kun Howard Webb omassa tv-ohjelmassaan pontevasti linjasi, että VAR:n tehtävä ei ole uudelleentuomaroida tilanteita - ja sen takia ei esimerkiksi Lewis-Skellyn sitä edellistä punikkia käsketty Oliveria näytöltä katsomaan.
Noh, nyt tuomari näki aivan täydellisesti koko tilanteen, alusta loppuun: rikkeen, pelaajien sijoittumisen, Rayan sijainnin jne. Ja antoi keltaisen kortin. VAR sitten käskee katsomaan ruudulta selvän maalintekotilanteen viemisenä. No joo, Saliba oli alempana, mutta sivussa, Raya kaukana maalistaan, mutta toisaalta Hammers-pelaajalla ei ollut vielä edes pallo hallussa.
Kaikkein käsittämättömintä oli, että VAR päätti näyttää tuomarille kaikkein tarkimmin rajattua superhidastusta siitä itse rikkeestä.
Ei tuosta voi taas muuta päätellä kuin että VAR toimii täysin sattumanvaraisesti - ja Webb taas kertoo viikon päästä kuinka helvetin hienosti meni. Myös löydetty uusi punaisen kortin peruste: itse rike on ehkä vähän varoituksen suuntainen + melkein on maalintekopaikan vieminen = 1+1 = ulosajo.