Eilen Raanta siis poistui kesken pelin ja Hill tuli kakkosmaalivahdiksi. Tämän jälkeen nousi epäilyt, että Raanta pelaisi tänään. Kaikesta huolimatta on Kuemper on varmistettu aloittavaksi maalivahdiksi. Herää vain kysymys, että miksi Raanta poistui aiemmin? Oma veikkaukseni on, että hihat paloi kiinni kun 3-0 tilanteessakaan ei annettu mahdollisuutta.
Sai alkulämmöissä Richardsonin skoden suoraan pottaan. Olisiko tärskyn oireet alkaneet sitten kesken pelin. Joka tapauksessa, tämä Raannan loukkaantumistuuri menee jo ihan Littimäisyyksiin.
Game 2 oli aika tyly. Ensimmäinen erä oli todella hyvä Kojooteilta, pelitilanteita hallittiin, vedot voitettiin 14-5 ja taululla paistoi 2-0 Predatorsien hyväksi. Toinen maali meni Kuemperin piikkiin, joka ylipelasi löysän ribarikiekon ohi Kesselin lavan ja Johansen pääsi tuikkaamaan onnenkantamoisen sisään.
Kakkos ja kolmoserä menivätkin sitten Predatorsille. Arizona jäätyi täysin, eikä kiekkoa saatu lauottua kahteen erään kuin 12 kertaa kohti maalia. Näistäkin 2 viimeisellä minuutilla, jotka sitten upposivat sisään ja kaunistelivat numeroita. Eli keskimäärin 5 vetoa per erä tappiotilanteessa playoff ottelussa. Valitettava tosiasia on, että tuota se Arizonan taso on. Otteluissa pitäisi itse tehdä ensin maali, antaa kaverin jahdata ja luottaa että Kuemper pitää luukut kiinni. En ole esitykseen varsin pettynyt, sillä mielestäni Coyotesin peli oli tasaviisikoin paljon parempaa kuin Game 1:ssä, omista päästiin sujuvemmin ylös, kiekot ei hukkunut omalle siniselle, maalipaikkoja luotiin ja pelattiin hyvällä aggressiivisella sykkeellä. Nyt vain kävi samalla tavalla kuin edellisessä kohtaamisessa, että se joukkue joka olisi ansainnut ykköserästä johtotilanteen, ei sitä saanut.
Puolustajat alkoivat kohtalaisen myöhään pinchaamaan ja tukemaan hyökkäyksiä. Jopa Demersiltä nähtiin pikku kärkimiinaa. Toinen silmiin pistävä seikka oli blokatut, ohi ja yli ammutut kudit. Tuntuu että OEL laukoi 15 kertaa ja joka kerta kiekko jäi matkalle. OEL:ilta tuli heti pelin alkuun huono suoritus kun 5 sekunnin pelin jälkeen päästiin yv:lle, Dvorak vei aloituksen 100-0. Hall laittoi pikku lätyn viivaan ja OEL ei saanut löysää syöttöä kiinni. Siinä kun olisi saanut 5 sekunnin pelin jälkeen pari vaaranpaikkaa tai jopa maalin luotua, olisi ilta edennyt varmasti eri rytmissä.
Ylivoima oli vaarattoman oloista, kuten myös koko ykkösketjun pelaaminen tasaviisikoin. Hall ja Kessel eivät tunnu löytävän toisiaan lainkaan ja Dvorak pyörii kolmantena lenkkinä aika turistina suurimman osan ajasta. Itse lähtisin sekoittamaan ketjuja, palauttaisin Hall-Garland kaksikon yhteen ja nostaisin Kellerin ylivoimassa pois viisikon keskeltä laidalle, esim. Kesselin tilalle, jotta hän pääsisi enemmän kiekkoon. Dvorak on kova seppä kaapimaan aloituksia, mutta maalinedustyöskentelyssä ja maskipelaamisessa on vielä opittavaa. Esimerkiksi Söderberg tuntuu takovan maalin edustalta limppua todella hyvin sisään pienemmällä jääajalla. Myös Crouse voisi tuoda hyvää preesenssiä pienikokoisen Saroksen eteen.
Huolestuttavaa, että Predsien löysäjaakko -osasto Duchene, Turris, Johansen selkeästi heräsivät pelaamaan. Arvidssonkin pääsi maalin makuun ja Forsberg oli jälleen pelipäällä. Siellä on vielä Granlundia ja kumppaneita tarvittaessa nousemassa esiin. Coyotesista oikeastaan vain Keller kykeni luomaan tilanteita, uskalsi pysyä kiekossa ja ilta palkittiinkin smoothilla rystymaalilla läpiajosta. Crouselle jälleen 7 niittiä ja myös maali palkinnoksi kovasta grindaamisesta. Tämän illan kannalta hyvä, että Sarokselle ja Predseille ei annettu sentään nollapeliä boostaamaan itseluottamusta.
Summa summarum, Predators paransi peliään (virheet jäivät pois), käyttivät maalipaikkansa tehokkaasti ja pelasivat johtoasemassa hyvällä maltilla. Coyotes paransi myös peliään, mutta ehkä jo potentiaalinsa ylärajolle saakka, nyt vain maalivahtipeli kyykkäsi ja tuurimaalit jäivät tekemättä. Jos Preds jatkaa samaan malliin ja Tocchet ei tee muutoksia, niin pelkäämpä että tänäkin iltana kuokkaan tulee. Laitoin kaikki eiliset voittorahat taas kiinni Predseille.