Ei kyllä Aravirran ongelma on juuri ilmaisussa "olen valmentanut liigassa 22 vuotta". Siis kaikki kokenut ja nähnyt, eikä mikään enää sytytä.
Kuten työelämän konsultit tietävät, viiden vuoden jälkeen ihmisen kiinnostus samassa työssä rutinoituu ja impulsiivisuus katoaa ja tehdään sitä samaa hommaa kuten ennenkin on tehty.
Jotain uusia tuulia on pakko aika ajoin saada, muuten ei millään jaksa tehdä sitä samaa, mutta kyllä valmentaja samalla tavalla kuin pelaajakin voi kehittyä ja saada uutta intoa. Joku keikka Modossa saattoi avata Aran silmiä ja saada hänet ajattelemaan peliä taas erilailla jne. Ville Peltonen haluaa, että IFK menestyy, Ara voi yhtä intohimoisesti haluta Kärppien menestyvän.
Eri juttu sitten on, että mistä niitä osaavia ja sytyttäviä valmentajapersoonia sitten löytyy. Onko Suomessa valmentajapula?
On. Lajia eteenpäin vieviä uusia, nuoria valmentajia ei synny riittävästi, jotta sysäisivät Tamin, Aran, Saken, Alpon, Jortikan jne. eläkkeelle. Vika on seuroissa. Mielestäni on väärä tapa kuvitella, että kakkosvalmentajasta kasvaa automaattisesti hyvä ykkönen, kun näkee nimekkään valmentajan toimintaa. Moni on luonteeltaan nimenomaan hyvä kakkosvalmentaja. Niinpä ei hänen kannata pyrkiä kalifiksi kalifin paikalle, vaan seurata sitä hyvää ykkösvalmentajaa kohti kirkkaampia valoja. Tilanne on vähän sama kuin rallissa. Sama parivaljakko harjoittelee ensin nuorten sarjoissa, sitten pikkuryhmässä ja vasta sen jälkeen wrc:ssä. Hyvä nuori valmentaja pitäisi tulla A:n ja/tai Mestiksen kautta, jotta saisi panostaa siihen omaan ammattitaitoonsa sekä arvovaltaansa suhteessa pelaajiin rauhassa. Ongelma on vain se, että monessa seurassa junnu- tai farmivalmentaja ei välttämättä tienaa juuri mitään ja roolikin saattaa olla vähän niin ja näin, joten siihen otetaan joku saunakaveri, eikä pätevin valmentaja. Sekin on hankala tilanne, jos kakkosvalmentaja on eri joka työpaikassa. Ei ole sellaista tilannetta, missä tietävät, että täydentävät toisiaan ja muodostavat hyvän työparin yhdessä. Seurojen toiminnan pitäisi olla joka osaltaan täydellisen ammattimaista, jotta uusia huippuvalmentajia syntyisi.
Ja onko liigaseuroissa pitkäjänteisyyden puute ja talous vedetty liian kireälle - heti tulos tai ulos.
On. Kari Jalonen alkaa nyt menestymään IFK:ssa ja uusi mies on tulossa jo puikkoihin. Siellä ollaan jatkuvassa muutostilassa, mikä ei voi johtaa ainakaan pysyvään menestymiseen. Shedden saa pelin uomiinsa, tulee Ara tilalle. Aralla on yhdet huonot pleijarit, tulee Francis, Baxter... sekoilu jne. On erittäin suuri haaste löytää valmentaja, joka voisi tuoda pitkäaikaisen menestyksen ja jonka nälkä pysyisi yllä. Sellaisia Sir Alex Fergusoneja ei ole joka oksalla.
Varmasti on mukavaa saada töitä, kukapa sitä kieltäisi.
Itseäni lämmittää enemmän ne avoimet työhakemukset iltalehdissä ynnä muissa. Ne kertovat, että intoa on vielä tehdä töitä.
Pelkästään Iltalehdessä julkaistu kaksi Arvirran "tilaushaastattelua" joissa ei kummassakaan mitään uutisarvoa, ainoastaan valtakunnallinen muistutus siitä, että Ara on ilman duunia.
Olisikohan niin, että Ara sai intoa siitä, kun huomasi, ettei saakaan Venäjältä huippuhommia. Hänhän kieltäytyi jatkosta Modossa, vaikka siellä mies olisi haluttu pitää, sen vuoksi, kun Venäjältä piti olla tulossa huippupesti. Nyt kun duunia ei tulekaan niin helpolla niin nälkä voi olla löytynyt.
