Ted Raikas kirjoitti:
Oma settini alkoi Viikatteella, joka oli kyllä todella hyvä, mutta keräsi valitettavankin laimean yleisön. Ilmeisesti Viikatteen omintakeinen ja nerokas tyyli ei uppoa ihan perusyleisöön. Ikävä juttu, sillä tuo tyylikäs bändi olisi ansainnut parempaa. Ehkä väki ei ollut tarpeeksi humalassa? Mene ja tiedä.
Viikate läiskitään jostain syystä lähes jatkuvasti paikassa kun paikassa päivän ensimmäiseksi esiintyjäksi. Koita siinä sitten kerätä ennätysyleisö paikalle, kun vain pieni osa porukasta on ylipäätään jaksanut herätä.
Kaarlen välispiikit olivat pitkästä aikaa yllättävänkin hyviä, ja hienon setin pojat vetivät. Viikate ei petä.
Molempina päivinä tuli oltua paikalla. Lauantaina ehdittiin paikalle jo katsastamaan loistava Sir Elwood. Todellakin kannatti kiirehtiä. Tosin ihan edessä ei tullut oltua, vaan terassilla tuopin ääressä. Aurinko paistoi ja Sir Elwood soitti taustalla. Ei hassumpi festareiden alku.
Juliette & The Licks tuli vilkaistua pikaisesti. Ihan räväkkä täti, yllätti positiivisesti. Tosin koko keikkaa ei jaksanut kahlata, aika samanlaisia biisejä liikaa, varsinkin kun ei tuntenyt ollenkaan bändin tuotantoa.
Uriah Heep olikin sitten ensimmäinen bändi, joka piti mennä katsomaan lavan eteen. Kerran aiemmin olen pojat nähnyt, ja tälläkään kertaa eivät pettäneet. Keräsivät muuten yllättävän paljon yleisöä!
Keikan kolme viimeistä biisiä kertovat paljon: July Morning, Easy living ja Lady In Black. Vaikea siitä on muiden laittaa paremmaksi.
Apulanta tuli vilkuiltua ohimennen. Ihan peruskeikka, tosin tällä kertaa puuttuivat tutuksi tulleet teemat. Ihan perusvaatteet siis päällä. Mutta kuka hemmetti se tanssipoika siellä oli?
Loppuillasta tuli vielä katsottua Maija, vaikka sen on jo tänäkin kesänä useamman kerran nähnyt. Ei mitään uutta, eiköhän sekin ole nyt vähäksi aikaa nähty.
Illan viimeisenä sitten Teräsbetoni. Hemmetin kova. Ei mahda mitään.
Sunnuntaina siis myöskin ajoissa paikalle Viikatteen takia. Sieltä suoraan päälavalle(tai siis kaljatelttaan) katsomaan sivusilmällä Sonata Arcticaa. Aiemmin en ole bändiä nähnytkään, vaikka melkeinpä kaikki levyt löytyvät hyllystä. Ei ihmeellinen, mutta kaipa sitä olisi pitänyt mennä itse eteen, niin fiilis olisi ollut toinen.
Hanoi Rocks oli vireessä. Sunnuntain parhaita. Andykin yllättävän energinen, ja soittikin ihan kiitettävästi.
Illemmalla sitten Within Temptation oli loistava. Franzs Ferdinand täysin paska, ja Nightwish sitten taas erittäinkin hyvä, lähes eturivistä katseltuna.
Tässäpä nämä. Aurinkokin paistoi lähes koko viikonlopun. Hieno juhla kaikinpuolin. Nyt keihäskarsinnan kimppuun!