Vaikka Tommi Lindroos kolumnissaan lyökin NHL:n seurajoukkueita kannattavia suomalaisia, niin minulle on aivan sama missä suomalaisia pelaajia pelaa. Jos niitä pelaa omassa suosikkiseurassa, niin hieno juttu, koska silloin suomalaislehdissä on enemmän suosikkiseurastani kirjoituksia.
Vielä parempi jos joukkueessa pelaa 2-20 ruotsalaista, koska silloin Canal näyttää 74-100% kyseisen joukkueen otteista.
Mutta kaikista tärkeintä on se, että oma suosikki joukkue menestyy ja pelaa nautinnollista jääkiekkoa.
Aivan sama vaikka Calgaryssä pelaisi 30 Kenialaista, jos Calgary Flames voittaa mestaruuden.
Minun suosikkiseurani on aina ollut NHL:ssä Calgary Flames ja tulee olemaan. En ole koskaan saanut minkäänlaisia kiksejä seuratessani jotain liigaa. Näen liigat aina suosikkijoukkueeni kautta. En ole NHL fani. En edes tajua mikä se sellainen on? Minä olen Calgary fani ja hengitän kauden alusta loppuun heidän läpi... NHL:ää.
Kun Calgaryn kausi loppuu, niin loppuu minunkin penkkiurheilija kausi NHL:ssä. Kuriositeettinä voin katsella ratkaisevan finaalin, koska se voittoriemu on kivaa katseltavaa.
Sama minulla on SM-liigassa. Kun Ilveksen kausi loppuu, niin SM-liiga kausi loppuu minultakin. Sen jälkeen ei voisi enää vähempää kiinnostaa kuka voittaa ja mitä. En ole SM-liiga fanikaan.
Mutta älkää tulkitko minua väärin. Pelaan jääkiekkoa. Olen pelannut jääkiekkoa. Olen seurannut 3-4 vuotiaasta asti SM-liigaa ja NHL:ää. Ja edelleen seuraan erittäin aktiivisesti. Rakastan jääkiekkoa. Mutta vain jos oma suosikkini pelaa. Muutoin minulta puuttuu se tärkein mikä penkkiurheilijana minulle merkitsee: The Excitement.
Kun oma joukkue tekee maalin tai voittaa, niin tunne on huumaava aina. Kun kahden ei oman joukkueen pelissä joku tekee maalin - on tunteeni "aha". Jos maali on hieno, niin se on hieno ja arvostan sitä, mutta jos minulta puuttuu "The Excitement", olisi se maali vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.
Koivusta pidän pelaajana ja minusta onkin perin outoa nähdä hänet missään muussa seurassa kuin Montrealissa. Mutta varmasti hyvä siirto Duckseille ja Koivulle. Vaikka todennäköisesti Koivu ja Selänne tulevat pelaamaan vain 3-4 ensimmäistä ottelua samassa ketjussa ja tämän jälkeen äijät sijoitetaan eri ketjuihin. Ei siellä mitään Suomen Olympialais unelmia kasvateta, vaan ajatellaan vain Ducksin etua. Ja luulen, vaikka yhtä hyvin voin olla väärässäkin, että Koivu ja Selänne eivät yhdessä kauaa Ducksissa pelaa alkuhuuman jälkeen.