Oli hieno kisa jälleen Mäkäräiseltä maailmancupin päätöskisassa Venäjällä, kun tuloksena oli hieno kolmas sija neljästä sakosta huolimatta. Hyvä kausi Kaisalta tämäkin, mutta harmi vain ainoa kauden notkahdus sattui mm-kisoihin, josta silti yksi mitali raavittiin. Samalla tähän kilpailuun päättyi todella upean ja valovoimaisen urheilijan ura, eli kiitoksen paikka Magdalena Neunerille...olisihan tuota Magdaa vielä jaksanut katsoa ampumahiihdon kisoissa, vaikka suomalaisittain niin ärsyttävän menestyksekäs on ollutkin. Saksalaiset alkavat olla pulassa ampumahiihdon kanssa, kun sekä miehissä ja naisissa alkaa menestyjistä olla puutetta, eikä Gössnerit ym. ole odotuksien mukaan pystyneet ihan maailman huipulle nousemaan. Myös länsinaapurin Helena Ekholm päätti tänään ehkä yllättävänkin nuorena kansainvälisen uransa. Aikamoisen kapea on naisissa maailman kärki ollut tällä kaudella, ja tästä eteenpäin kenties vieläkin kapeampi.
Ihmeen pihalla oli Punkkinen tänään ainakin tuon naisten kisan osalta. Ihan selvää kotikatsomoon oli, ettei todella vaisusti omaan tasoonsa nähden viikonloppuna hiihtänyt Berger tullut Domrachevalle viimeisellä kierroksella pärjäämään ja tulihan sieltä aikamoista oman suojatin aliarvioimista tyyliin "Brunet on liian kaukana" ja "tuskin saavuttaa Kuzminaa". Brunet'n hyvityssekuntien havannointi tulospalvelussa oli myös lähes mahdotonta selostuskaksikolle, mikä ei Tapolan osalta yllätä yhtään, mutta huono päivä oli Punkkisellakin.
Kyllähän nuo hyvityssekunnit havaittiin, moneen otteeseen. Mutta jotenkin kaipaan Ikolaa selostuspariksi. Punkkinen on aivan liian pihalla koko lajista tarjotakseen kunnollisen katsojaelämyksen.