Viestin lähetti BigRedBob
Itse asiaan; Amerikka ei juurikaan ole toimillaan ansainnut mitään muuta, kuin vastustusta. Käydään "terrorisminvastaista sotaa" oman talouden kohottamiseksi ja samalla haudataan sisäpoliittiset ongelmat.
Tässä onkin pähkinänkuoressa se, miltä USA näyttää eurooppalaisin silmin katsottuna. Maa ei todellakaan ansaitse paljoa kiitoksia toiminnastaan rajojensa ulkopuolella. Eurooppalaisena en katso hyvällä jenkkien mellastusta joka kolkassa maailma.
USA:n sisäpuolella olot ovat toisenlaiset ja toimet näyttävät hyväksytyiltä. Haukuttiinhan Suomeakin sen linjasta kylmän sodan aikana. Samalla tavalla ulkopolitiikka määrittää sisäpolitiikkaa myös USA:ssa, tosin toisin perustein.
Sisäpolitiikkaan en puutu sen paremmin, koska en ole Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan riittävän perehtynyt, että voisin siitä sanoa perusteltuja mielipiteitä.
Seuraavassa syitä, miksi en arvosta USA:ta
Ensinnäkin USA:n rauhanturvaaminen on varsin kyseenalaista. Maan aseteollisuus on maailman suurin ja maa pelaakin surutta peliä, jossa ensin luodaan konflikteja, jotka ratkaistaan asevoimin.
Näin saadaan ikään kuin perusteltua valtavan asearsenaalin olemassaolo. Samaan tapaan Nato "osoitti tarpeellisuutensa" Bosniassa ja Kosovossa.
Seuraavassa hieman taustaksi historiaa.
Sata vuotta sitten Yhdysvallat noudatti eristäytymispolitiikkaa, tosin se oli aktiivinen Tyynellämerellä ja valtasi monia saaria tukikohdikseen. Ensimmäisen maailmansodankin jälkeen se katsoi paremmaksi pysytellä erossa muun maailman touhuista.
Toinen maailmansota muutti kaiken. Presidentti Roosevelt kuoli sodan aikana ja uusi pressa Truman kävi kisaa Stalinin kanssa etupiireistä. Kuvitelma auttavista amerikkalaisista on täyttä paskaa. Toivottavasti kukaan ei oikeasti usko, että jenkit hyvää hyvyyttään tulivat Eurooppaa jeesaamaan?
Toisen maailmansodan jälkeen USA on ollut yhtäjaksoisesti sodassa käytännössä koko ajan. Toisissa ketjuissa olen jo kertonut, miten maa elää kulutuksesta, joten ei siitä enempää.
Special guest kirjoitti, että maailma olisi ilman jenkkejä rauhattomampi paikka. En usko tähän. USA on ollut osaltaan ollut edesauttamassa monien kriisien eskaloitumista. Jos ja kun USA romahtaa, on edessä rauhaton aika, mutta varmasti olot vakiintuvat aikanaan.
WTC ja muut iskut amerikkalaisia vastaan ovat olleet suoraa seurausta maan ulkopolitiikasta ja amerikkalaisten yritysten riistosta, joka on todellista kärsimysten tuottamista, eikä vain hippien ininää.
Ja taloutta:
Sota on yksi osa amerikkalaista kulutusyhteiskuntaa. Se on taloudellisesti jopa kannattavaa. Pommien hinnalla saadaan kotiinpäin paljon rakennettavaa. Näinhän on toimittu muun muassa Irakissa.
Taloudellisen edun ajaminen on julmaa peliä. Vielä julmempaa on, ettei se kulkeudu kansalle, vaan pienille etupiireille.
Suurin vitsi on USA:n kieltäytyminen allekirjoittaa Kioton ilmastosopimus. Pahvin hyväksyminen on kuitenkin edessä. kieltäytymisellä halutaan pitää yllä illuusiota maan teräs- ja energiateollisuudesta, jotka ovat lopun edessä.
Kun tämä kupla puhkeaa, aletaan jenkeissä vaatia päitä vadille. Amerikkalaiset yritykset ovat siirtäneet työn kunnon globalisaatiomalliin halpatyövoiman maihin. Mistäpä maa silloin saa pääomaa itselleen? Pelkkä kaverisuhde saudien kanssa ei riitä.
Jotain hyvääkin on...
USA on toiminut kaikesta huolimatta monen hyvänkin asian puolesta. Se on ollut keskeinen moottori Kansainliiton ja myöhemmin YK:n kehittämisessä. Sen arvovallalla (olkoonkin aseilla hankittua) on saatu aikaan myös rauhansopimuksia.
Sääli, että USA käyttää voimaansa hyväntekoon ainoastaan silloin, kun sen oma etu sen sallii. Siksi maailmanpoliisina heiluva USA herättää meikäläisessä inhon tunteita.
Olen tavannut joitain amerikkalaisia ja he ovat olleet hyviä tyyppejä. He kuuluvat siihen osaan kansaa, joka ajattelee asioita (eivät yllättäen kannata Bushia...). Sääli, että on liian monta miljoonaa jenkkiä, jotka eivät ajattele asioita.
Jottei totuus unohtuisi:
USA ei ole ainoa pahantekijä tässä maailmassa. Jokainen meistä voi vaikuttaa osaltaan siihen, ketkä pääsevät valtaa käyttämään ja ohjailemaan jokaisen meidän elämää. Veikko Huovista vapaasti lainaten: kun diktaattoreille nauraa hyvissä ajoin, eivät he pääse valtaan.
Tässä näitä muodikkaita amerikkalaisia kritisoivia ajatuksia...