No niin! Olipas koettelemus. Valkoisen junttimusiikin ilta. Valitettavasti se sopi huonoimmille laulajille. Vaikka hyvät olivat edelleen hyviä, niin nämä huonommat taas porskuttavat eteenpäin, kun onnistuvat edes jotenkuten.
En tiedä, miksi minua esimerkiksi Ace ärsyttää niin kovasti. En koskaan ole pitänyt kimittävästi laulavista miehistä, ehkä se on se. Poikabändit ovat minulle kauhistus. Samaan kastiin menee tämä Kellie/Kelly/vaevö - Tyhmyys EI ole söpöä, se on ärsyttävää. Siis jos se olisi vain pikkuisen suloisen höpönassu, mutta kun se on niiiiiin imelä ja teennäinen kuin vain voi olla. YÖKS! Mutta turha kai odottaa tältäkään illalta sitä, että jompikumpi noista kahdesta tippuisi. Niin ja Kelliestä vielä - "alaäänet" hävisivät häneltä kokonaan. Buckysta jostain syystä tykkään, vaikkei hän olekaan mikään huippulaulaja. Hänen äänessään on jotain sellaista rosoista särmää. Paras näistä huonoimmista :)
Chris oli edelleen hyvä, vaikka pidänkin enemmän rockimmasta Chrisistä. Mandisalla on upea ääni, kappale oli hänelle huono. Paris - hieno esiintyjä, ehkä huono kappale hänelläkin. Elliot oli pieni pettymys, mutta silti parempi kuin nämä ylisöpöt kantrilaulajat yhteensä. Katherinella huono kappale (ihan niinkuin kantripuolella hyviä olisikaan), mutta ensimmäistä kertaa hän loisti minun mielestäni. Jotain uutta tuli esiin, mutta kappale oli ikävä paikoitellen. Jotenkin se kappale "katosi" juuri, kun siltä alkoi odottaa jotain. Taylor oli vaisu.
Siinä tämän illan analyysi kokonaisuudessaan. Olen nauttinut muutaman lasillisen punaviiniä. Huomenna varmaan tulen editoimaan tämän tekstin pois :)