Alle 20-vuotiaiden MM-kisat Kanadassa 2014–2015

  • 281 156
  • 856

Misi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga-Jokerit, St. Louis Blues, Teemu Pulkkinen
Björninen -2, Rauhala ja Ojamäki -1 ja Vähätalo +1. selkeitä eroja on mielestäni hyvin vaikea löytää. Mielestäni marginaalipelaajien tasosta on turha vääntää tässä tilanteessa, näiden pelaajien tasolla ei ole mitään merkitystä Suomen menestykselle.

Kantaa itse asiaan enempää ottamatta kysyn vain onko yleistäkin että samassa ketjussa viidessä matsissa pelaavan pelaajan +/- -tilastosta löytyy isoja eroja? Ylipäätään pidän tuota tilastoa hieman ontuvana perusteena arvioida pelaajien onnistumista, mutta jos se jonkinnäköinen mittari on niin selkeästihän sitten Vähätalo on pelannut parhaiten. Muiden paremmuus varmaan sitten ratkaistiin kentällä tilastojen takana. Itsellekään ei kovin positiivista kuvaa Ojamäestä jäänyt.

Mutta samaa mieltä. Ei nelosketjuun ratkennut. Kuitenkin sitä mieltä samalla että Ikonen yksi kisojen onnistujista loppujen lopuksi. Itselläni ei odotukset Juuson suhteen olleet kovin korkealla.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kantaa itse asiaan enempää ottamatta kysyn vain onko yleistäkin että samassa ketjussa viidessä matsissa pelaavan pelaajan +/- -tilastosta löytyy isoja eroja? Ylipäätään pidän tuota tilastoa hieman ontuvana perusteena arvioida pelaajien onnistumista, mutta jos se jonkinnäköinen mittari on niin selkeästihän sitten Vähätalo on pelannut parhaiten. Muiden paremmuus varmaan sitten ratkaistiin kentällä tilastojen takana. Itsellekään ei kovin positiivista kuvaa Ojamäestä jäänyt.

Minusta näissä kisoissa edellisessä viestissäni mainittujen pelaajien välille ei syntynyt selvää eroa, kuten täällä väitettiin. Ojamäki saattoi olla tuon nelikon heikoin, mutta ei erottunut mielestäni mietenkään erikoisesti. Kuten sanoin ihan ok kisat rooliin nähden, ei suuria sankaritarinoita, mutta ei ma petyöskään suurta pettymystä.
 

Barney

Jäsen
Björninen -2, Rauhala ja Ojamäki -1 ja Vähätalo +1. selkeitä eroja on mielestäni hyvin vaikea löytää. Mielestäni marginaalipelaajien tasosta on turha vääntää tässä tilanteessa, näiden pelaajien tasolla ei ole mitään merkitystä Suomen menestykselle.
Plusmiinustilaston vetäminen tähän vei kyllä viimeisenkin pohjan keskustelulta. Sama tilastohan kertoo esimerkiksi Rasmus Ristolaisen olleen tällä kaudella Buffalon paskimpia puolustajia, vaikka todellisuudessahan hän on ollut yksi parhaista. Eihän Ojamäen suoritus hirveästi Suomen peliä hetkauttanut, mutta oli selvästi Suomen surkein nelosketjun pelaaja, joten mielestäni silloin ei voida edelleenkään sanoa hänen suorituksensa olleen ok, koska kukaan nelosketjun pelaaja ei pelannut kuin "ok tasolla".
 

Kiekura

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kyllähän Suomi kaatui täysin puhtaasti todella surkeaan viimeistelyyn ja erikoistilanne pelaamiseen. AV soi omissa joka kerta ja ylivoimalla olisi riittäny suunnilleen kaksi miestä viivaan jotka syöttelee keskenään ja toinen odottaa välillä lapa pystyssä että saa vetää kiekon plekseihin tai päin ekaa pelaajaa. Ylivoima oli ihan naurettavan passiivista. Kaks miestä seisoi maalin edessä/neliön keskellä ja kaikki seisoivat paikoillaan kun kiekkoa jauhettiin viivassa. Vastustajat vain naureskelivat miten helppo noita laukauksia on blokata ja kaikki tilanteet pystyi lukemaan varmaan 10 sekunttia ennakkoon. "Joo se syöttää tohon 5 metrin päähän viereen ja sit se vetäsee silmät kiinni mua kohti"

Lisäks siitä maalinteosta puuttui se viimeinen tahto ja halu oikeasti saada se kiekko sinne maaliin. En yleensä tykkää vetää Kanadaa näihin ja muutenkin ärsyttää se niiden ylistäminen, mutta esim Reinhart ja Lazar heittäytyivät, hakkasivat tai työnsivät sen kiekon maaliin sen maalivahdin kanssa. Se kiekko vaikka syötiin ja paskottiin sinne maaliin, kuhan se menee sinne maaliin. Ruotsalaiset taas näytti tänään, että sen vedon ei ole pakko olla hirveä pommi kuhan se toimitetaan maalia kohti ja sinne asti ja siellä maalin edessä on porukkaa. Peli oltais saatettu voittaa jos Husso olisi ollut täysi muuri ja pelannun god mode päällä, mutta eipä pelannut ja otetaan vielä vitusti tyhmiä jäähyjä.

Rantala, Pulju, Ikonen, Hintz, Honka+moket pelasivat omasta mielestä hyvin koko kisojen ajan. Harmi vain että meidän supertähdet eivät todellakaan pelanneet tasolla millä porukka odotti heidän pelaavan. Varsinkin Rantala oli omissa silmissä todella hyvä suorittaja.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jännä kun tälläkin palstalla monesti puhuttu tästä USA:n hienosta juniorityöstä, niin olen miettinyt, että mitä siitä oikein jää heille lopulta käteen...USA:n turnaus päättyi tänäkin vuonna aikaisin, kuten niin monena vuonna tässä taannoin. Aikuisten peleissä jenkeillä on ihan hieno hopeasija 2010 olympialaisista, mutta muuten jengit ovat lähinnä olleet heikkoja, jopa saaneet tukkapöllyä erilaisissa arvoturnauksissa..

Maalintekijöitähän niille jää käteen. Päinvastoin kuin Suomelle. Alla kahdelta päättyneeltä viime kaudelta NHL:ssä kauden aikana 26-vuotiaat ja sitä nuoremmat, jotka ovat tehneet vähintään 25 maalia ottelua kohden runkosarjan 82 ottelussa (työsulkukaudella 13 maalia).

Suomi vs USA:


2012-2013 (työsulku)
Suomi
0 pelaajaa, lähin 26v tai alle Leo Komarov, 4 maalia

USA
Kane, 23 maalia
Kessel, 20 maalia
Wheeler, 19 maalia
Stepan, 18 maalia
Reimsdyk, 18 maalia
Pacioretty, 15 maalia

2013-2014
Suomi
0 pelaajaa, lähin 26v tai alle Olli Määttä, 9 maalia

USA
Pacioretty, 39 maalia
Kessel, 37 maalia
Reimsdyk, 30 maalia
Kane, 29 maalia
Wheeler, 28 maalia
Okposo, 27 maalia
Stepan, 18 maalia

Voidaan todeta, että USA:n juniorityö tuottaa (yhdessä Ruotsin, Kanadan ja Venäjän kanssa) maalintekijöitä NHL:ään. Suomen ei tuota.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Jaa, enemmänhän tuota nauroi kuin itki, ylivoimapeliä siis lähinnä... Noin muuten hyvä taistelu, kuten odottaa sopi. Ei näitä nuorten kisoja ihan täydestä ota, mutta viihdyttävää peliä - olisikohan Suomella jonkinlainen ongelma tuon maalinteon suhteen?
 

Nemesis63

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, sympatiat Pelicans
Ylivoimasta huvittaa ajatella, että sinne olisi voinut laittaa maskimieheksi vaikka jonkun simpanssin heilumaan puumailan kanssa noiden 40 yv-minuutin ajaksi, niin olisi varmaan vähän erilaisilla kuvioilla saanut tehtyä enemmän yv-tehoja maalin edestä vahingossa ohjaamalla kuin kukaan suomalainen nyt valitettavasti näiden kisojen aikana teki.

Hyvin tiivistetty putoamisen aiheuttamisen mittakaavan, Suomi todella pelasi yli 2 kokonaista erää ylivoimaa saamatta yhtään maalia aikaan. Uskomatonta.

mutta mitä pidemmälle turnaus eteni niin sitä vähemmän Aho edukseen esiintyi. Kalapudas oli kolmikon suurin pettymys omiin odotuksiini nähden, eikä vaikuttanut vielä riittävän hyvältä pelaajalta näihin kisoihin. Kalapudaksen pelaamista toki en ole ennen kisoja nähnyt käytännössä ollenkaan, vaan odotukset perustuivatkin kuulopuheisiin ja tehokkaaseen esiintymiseen tällä kaudella Mestiksessä ja maaotteluissa.

Sama havainto. Ahon kohdalla, Liigapeleissä vierellä ovat olleet huippuluokan pelaajat ja isossa kaukalossa nuorelle ja kevyemmälle pelaajalle Kärppien pelisysteemissä enemmän tilaa ja aikaa. Nyt kun ne otettiin pois, tämä oli tulos, toivottavasti "vielä".

Toinen juttu mitä olin havaitsevinani myös Kärppien A-nuorten peleistä mukaan lähteneen, Sebu ja Pulju pelaavat mielestäni usein korostetusti vain keskenään. Tarkoittaa sitä, että etenkin Sebu hakee Puljua liiankin kanssa selkäytimestä vaikka tämä olisi epäedullisemmassa asemassa kuin joku muu oma pelaaja. No, eihän tämä tällainen tietenkään enää tällä tasolla toimi.
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Suomessa aika lailla yhä edelleen valmentajat tutkivat ikäluokan tason, ennen kuin laittavat nimensä alle sopimukseen. Tämänkin joukkueen kanssa taisi olla niin, että halukkaita koutseja ei kauheasti ollut, kun Kivi lähti. Etenkin, kun oli vain hävittävää ja totuuden nimessä, joukkue uusi, kokematon eikä mikään tähtisikermä.

Tuossa katsannossa Jortikka oli hyvä veto. Jortsu nyt ei enää omaa uraansa pönkitä, vaan halusi lähteä ajamaan tätä ikäluokkaa sisään kohti kotikisoja. Jortikan uraa tämä tulos ei laske, ei nosta suuntaan eikä toiseen.

Tässä nyt tuntuu, kun lukee median juttujakin, etta Suomi olisi flopannut oikein huolella. Pikkuisen toivoisi realismia kehiin. Suomi voittaa MM-kisat todella arvoin, toisinaan pudotaan puolivälierässä. Sekä miehissä, että nuorissa. Toki kritiikki on paikallaan oikeissa kohdisssa. Tämän joukkueen paikka välierissä olisi ollut enempi suuri yllätys, kuin odotettutapahtuma.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...

Voidaan todeta, että USA:n juniorityö tuottaa (yhdessä Ruotsin, Kanadan ja Venäjän kanssa) maalintekijöitä NHL:ään. Suomen ei tuota.

Näinhän se toki on, se on selvää. Mutta tavallaanhan tässä nyt oli kyse minun - ja varmasti monen muun - subjektiivisesta näkemyksestä/mielipiteestä, että eipä näillä änärin maalintekijöillä ole mitään merkitystä. Kyllä minun puolestani Suomi saa jatkossakin tuottaa nolla änärin top10-pelaajaa vuosittain, kunhan maajoukkueemme jatkaa hurjaa putkeaan maailman huippujengien joukossa.

En oikein ymmärrä, että mikäli USA:n juniorityö - yhdessä juuri näiden ruotsien ja kanadoiden kanssa - on niin hyvää (monen mielestä jopa vielä parempaa!), niin miksi USA on näitä muita maita niin paljon jäljessä arvoturnauksissa... oikeastaan vuodesta toiseen. Toki muutama poikkeus löytyy.
 

vetoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia, Bolts
En tiedä onko näissä kisoissa tavallista paskempi taso, mutta ilmeisesti hyvällä maalivahdilla, tiiviillä joukkuepelillä ja yksittäisillä vastahyökkäyksillä päästään neljä sakkiin. Slovakialla on paperilla sen mittapuuhun nähden tavallista heikompi ryhmä.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
En oikein ymmärrä, että mikäli USA:n juniorityö - yhdessä juuri näiden ruotsien ja kanadoiden kanssa - on niin hyvää (monen mielestä jopa vielä parempaa!), niin miksi USA on näitä muita maita niin paljon jäljessä arvoturnauksissa... oikeastaan vuodesta toiseen. Toki muutama poikkeus löytyy.
USA:n olympiapelaaminen Sotshissa oli aika vaihtelevaa ja jenkkikopistahan kaikui sellaisia tietoja, että Yhdysvaltain olympiakoutsi, Dan Bylsma ei oikein missään vaiheessa hallinnut joukkuetta kunnon valmentajan tavoin, mikä väistämättäkin vaikuttaa jengin peliesityksiin.

Sille on syynsä, miksi USA:n juniorityötä hehkutetaan, tärkeimpänä syynä se, että kyseessä on toinen NHL-maa ja Jenkkilästä tulee sinne änäriin niitä huippupelaajia mukavaan tahtiin. En kiistä sitä, etteikö arvoturnausten pohjalta voisi muodostaa päätelmää maan jääkiekon tasosta, mutta tällöin otanta on minusta kovin pieni. Itse ottaisin vertailussa huomioon myös NHL-pelaajien määrän ja tason. Kun vertailussa otetaankin huomioon maan NHL-pelaajien määrä ja taso sekä menestys arvokisoissa, saadaan kokonaiskuva paremmin esiin.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Ihan suoraselkäistä, että Jortikka ottaa mediassa vastuuta yv:n paskuudesta, mutta J. Jalosen sanoin tärkein vaikuttaja ylivoimalla ovat pelaajat ja heidän keskenään sopimansa pienet kuviot, päävalmentaja antaa melko yleisellä tasolla ylivoimaohjeita. En sitten tiedä yhtään, kuinka paljon enemmän valmentaja ohjaa junnuja näissä asioissa, mutta kaikesta huolimatta pelkästään Jortikan panos ylivoiman sössimiseen ei riittäisi noin kovaan floppiin.

Kaikki miettivät viime vuoden kultaa ja ovat pettyneitä, minä mietin Rindell+Valtosen aikaa ja huokaisen helpotuksesta: 5vs5 -peli oli ihan hanskassa ja Suomi kaatui taistellen, pelaten parhaan pelinsä Ruotsia vastaan. Melkein OK -suoritus näissä peleissä noinkin nimiheikolla porukalla.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Erotuomarit otti eilen turhan ison roolin, kääntäen pari kertaa pelin momentumin Ruotsille. Tähän ei eilen ollut varaa, kun Ruotsin yv jauhaa maaleja noin 50%:n teholla, Suomen nollaa vastaan. Erityisesti se, että Ruotsi pääsi 5-3 ylivoimiin sotii pahasti ratkaisupelien henkeä vastaan, kun koko ottelussa nähtiin vain todella harvoja selkeitä jäähyn paikkoja. Paras erotuomari on sellainen, jonka nimeä ei ottelun jälkeen muista ollenkaan. Liian usein IIHF:n peleissä erotuomarit ovat äärimmäisen kehnoja ja tämä asia korostuu pudotuspeleissä, jossa muutama epäonnistunut tuomio sotkee koko pelin. P-Amerikasta tulee kai edelleen junioreiden otteluihin maan amatöörituomarit viheltämään ja sen kyllä näkee erotuomarien puutteellisesta kyvystä lukea peliä.
 

Jaasin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Real Madrid, Detroit Red Wings, Boston Bruins
Harmi homma kyllä. Jotenkin tuota yvn toimimista vaan koko ajan jaksoin odottaa. Että Honka tai Lehkonen jompi kumpi painavat kyllä tolppien väliin. Mutta ei.

Plussia eilisestä ropisi lähinnä Hintzin, Rantasen ja Ikosen laariin. Hintz oli koko turnajaiset Suomen paras sentteri. Hienosti hoiti ruutunsa, mutta sentterien taso ei kyllä isommassa tarkastelussa ollut riittävä. Rantasella oli aika kuuma käsi ja kiekko löysi verkon kivasti, monesti Ikonen löysi Rantasen ja Rantanen kiitti. Juuso Ikoselta tosiaan ehdottomasti plussalle kääntyvä turnaus myös. Suomen harvoja omalla tekemisellään tilanteita aiheuttaneita hyökkääjiä. Ja ne jalat.

Pakisto ei ihan riittänyt, vaikka Honka ehkä vähän turhankin paljon on nyt kuraa saanut. Viime vuoden Pokka-Ristolainen-kaksikkoa ei todellakaan löytynyt.

Hussollakaan ei ihan nappipeli nyt osunut Ruotsia vastaan, se oli harmi. Jotain maaleja kolisi sisään, kun Husso oli vähän turhan syvällä. Sitten potki itseään ulommas ja ainakin viides meni ihan tuosta syystä sisään, oli vaan ylipelannut tilanteen. Silti joukkueen av-pelaaminen varsinkaan ei riittänyt mihinkään. Sama koski toki yvtä.

Noi 5-3-tilanteet. Voi saatana. Ekalla kertaa tuli kaksi rokotusta ja kohta heti uusi yritys. Hintzin jäähyhän ei tullut siitä pienestä poikkarista, johon ruotsalainen kaatui. Oli jo tuota ennen työntänyt lapaa visiirin alle ja jäähy tuli korkeasta mailasta. Hongan oleminen tuossa tilanteessaan taas näytti siltä, että tiesi kyllä säännön, mutta ei vaan luonto antanut periksi lähteä suoraan vaihtoon.

Joo, Teräväinen + kärkipakin/-pakkien onnistuminen. Noilla olisi oltu jo aika pitkällä. Kapanen ja Lehkonen olivat kyllä käsittämättömällä tasolla. Kapasesta tollanen fiilis jäänyt aiemminkin ja Lehkosella jotenkin uupuu sellainen kiekollinen vaarallisuus. Vähän mysteerejä itselleni kumpikin.

Kärppäketjusta ei Ruotsi-matsissa paljoa iloa ollut. Toisaalta oliko koko turnauksessa? Jos ei maaleja saa aikaan millään, niin ei sitä ihan massiivisen hienona onnistumisena oikein voi pitää. Puljujärveltä kivaa tsemppailua ja ikäisekseen todellakin oli kivasti tontteja, mutta se maalinteko. Ruotsia vastaan oli tainnut jo itsekin hyväksyä, ettei verkko tule heilumaan, kauheita alkulämmittelykoppeja tarjoili moneen otteeseen. Laukaus kuntoon niin kyllä tuosta kova poika tulee.
 

JJ#36

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Yhteenvedon ja kouluarvosanojen aika. Aloitetaan arvosanoista ja loppuun yhteenvetoa turnauksesta ja junnujen tilanteesta. Olen yrittänyt huomioida ennakko-odotukset ja pelisuoritukset ja miten ne vastasivat toteutunutta.

Saros 7+ Pieni pettymys, menetti ykkösvahdin paikan, mutta henkinen puoli on silti mielestäni edelleen esim. Hussoa edellä.
Husso 8+ Hyvä turnaus, viimeinen peli jätti taatusti jossiteltavaa myös miehelle itselleen, liikkumista ja henkisen kantin kestävyyttä vielä varaa parantaa, niin hyvä tulee.

Niku 8 Muutamien vaihtojen perusteella sen kummempaa arviota vaikea antaa.
Mäkinen 8½ Pelkäsin ennakkoon miten omien miesten merkkaaminen ja helppo avaussyöttö sujuvat. Plussaa siitä että oli Suomen fyysisin pakki, miehet eivät juurikaan hukkuneet eikä istunut montaa kertaa jäähyllä. Enemmän ongelmia oli antaa helppo, nopea ja ennen kaikkea tarkka ensimmäinen syöttö.
Mäkelä 8- Ihan ok, olisi voinut olla fyysisempi mutta hoiti omat hommansa. Suurimmat ongelmat aiheutuivat mielestäni siitä että jalka ei tahtonut riittää että pääsisi pelitempoon kunnolla mukaan.
Ilvonen 8- En oikein tiennyt mitä odottaa, kiekollista puolta tietysti ehkä enimmäkseen, mikä jäi aika piiloon. Tavallaan samanlainen tapaus kuin Honka viime kisoissa eli kiekollinen pakki joka pelasi vähän sellaista peruspuolustajan roolia. Plussaa siitä että toisin kuin olisi voinut kuvitella, niin omassa päässä sujui suhteessa paremmin kuin peli kiekollisena.
Lintuniemi 7- Henkilökohtaisesti odotin paljon enemmän. Ei huono, mutta esim. Mäkiseen verrattuna ennakko-odotukseni olivat aivan erilaiset. Ennen turnausta olleet puheet alakerran isännästä eivät kyllä toteutuneet. En tiedä jännittikö, mutta pelinluku oli välillä todella heikkoa, mikä näkyi huonoina valintoina niin kiekollisessa kuin kiekottomassa pelissäkin. Outoa varsinkin kun pieni kaukalo ainakin oli hänelle tuttu.
Honka 9- Ennakko-odotukset olivat tietysti valtavat eikä pystynyt täysin niihin vastaamaan. Silti teki minkä pystyi tuossa pakistossa, yv:stä lisää myöhemmin mutta erilaisella yv:n organisoinnilla olisi ehkä ihasteltu Hongan kiekon liikuttelua yv:llä eikä tuskailtu vetoja polvisuojiin.
Lyytinen 9+ Yllätti erittäin positiivisesti. Kevyestä rungosta huolimatta puolustuspää hoitui kunnialla ja oli kiekollisena, erityisesti avauspelaamisessa, hyvä. Uskalsi pelata kiekollisena tosi hyvin ja rohkeasti, vaikka kaukalo, pelin tempo ja taktiikka ei ole lähelläkään sitä mihin Kalpassa on tottunut.

Jatketaan hyökkääjät, valmennus ja yhteenvetoa toiseen viestiin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
En oikein ymmärrä, että mikäli USA:n juniorityö - yhdessä juuri näiden ruotsien ja kanadoiden kanssa - on niin hyvää (monen mielestä jopa vielä parempaa!), niin miksi USA on näitä muita maita niin paljon jäljessä arvoturnauksissa... oikeastaan vuodesta toiseen. Toki muutama poikkeus löytyy.

Jos asiaa katsotaan USA:n (tai Kanadan kannalta), eihän arvoturnauksia ole kuin Olympialaiset (ja World Cup kun se on hengissä). Nämä jokavuotiset MM-kisat Euroopassa ovat tilaisuus huuhtoa pois mielistä putoaminen NHL:n playoffeissa varhaisessa vaiheessa ja viettää aikaa viihteellä ilman perhettä... Ei niissä menestyminen kiinnosta ketään, mutta niihin osallistutaan koska se on hauskaa.

Se että USA, Kanada, Ruotsi taikoo kymmeniä nuoria maalintekijöitä NHL:ään on jotenkin aivan paskaa verrattuna siihen, että Suomi voittaa pronssia/hopeaa/kultaa jossain osalle joukkueista lähes höntsätason MM-turnauksessa. Suomen pelaaminenhan perustuu 100 prosenttisesti puolustuspeliin, jossa pyritään estämään vastustajaa tekemästä maalia. Toistaiseksi sillä on pärjätty, mutta pärjätäänkö jatkossa ja kuinka pelaajilla on halua sitoutua sellaiseen pelitapaan joka ei kehitä yksilöiden hyökkäysosaamisen taitoja?

Eipä tästä muuta. Suomen maalinteko-ongelma on jokaisen ymmärrettävissä jos halua ymmärtämiseen on.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Lyhyessä turnauksessa valmentajan tärkein tehtävä on flow-tilan luominen tai ainakin edellytysten luominen tuollaisen tilan syntymiseen. Pelitapa ja muu tekninen suorittaminen menettää merkityksensä, jos joukkueen suorittamisen taso putoaa liikaa. Tässä turnauksessa oli hyvä aihio onnistumiseen. USA peli oli ihan hyvä suoritus joukkueelta, kaikki näytti hyvältä. Sen jälkeen tuli romahdus Slovakia pelin muodossa, mistä joukkue ei päässyt missään vaiheessa yli. Valmennus ei saanut peliä rentoutumaan, ylivoima oli karmaiseva esimerkki tästä, tolpat kolisi ja vetopaikoissa pelaajat puristivat liikaa mailaa.

Jortikka on kokenut valmentaja, mutta hänen johtamistyylinsä, management by perkele, ei toiminut nyt. Päävalmentajan yrmy naama ja pään pyörittely pelinaikana vaihtoaitiossa viestii joukkueen tilasta aika paljon.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jos asiaa katsotaan USA:n (tai Kanadan kannalta), eihän arvoturnauksia ole kuin Olympialaiset (ja World Cup kun se on hengissä). Nämä jokavuotiset MM-kisat Euroopassa ovat tilaisuus huuhtoa pois mielistä putoaminen NHL:n playoffeissa varhaisessa vaiheessa ja viettää aikaa viihteellä ilman perhettä... Ei niissä menestyminen kiinnosta ketään, mutta niihin osallistutaan koska se on hauskaa...


Sinä romutat tässä yhden myytin. Sen mukaan pohjois-amerikkalaiset pelaajat kantavat ylpeydellä maajoukkueensa pelipaitaa ja haluavat aina voittaa maallensa.
 

Kalikka

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
YV oli kyllä ihan järkyttävää. En tiedä oliko aiemmin samaa, mutta eilen pisti silmään, että 1YV ei esimerkiksi pelannut vissiin yhtään kertaa vasemman kautta. Siis rightin Kapaselle. Lehkonen ja Honka kiekottilivat keskenään ja 2 muuta oli maalin edessä (en edes tiedä ketä kun ei niillekään syötetty). Pääasiassa Honka sit paukutti, mutta kun variaatio oli noinkin monimutkainen niin vissiin kaikki Hongan pommit osattiin blokata. Huh huh. Ja ei ollu siitä kiinni että Kapanen ei olis ollut pelattavissa. Taitaa olla kusi ennemminkin Lehkosen ja Hongan hatussa kuin Kapasen.
 

JJ#36

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
YV oli kyllä ihan järkyttävää. En tiedä oliko aiemmin samaa, mutta eilen pisti silmään, että 1YV ei esimerkiksi pelannut vissiin yhtään kertaa vasemman kautta. Siis rightin Kapaselle. Lehkonen ja Honka kiekottilivat keskenään ja 2 muuta oli maalin edessä (en edes tiedä ketä kun ei niillekään syötetty). Pääasiassa Honka sit paukutti, mutta kun variaatio oli noinkin monimutkainen niin vissiin kaikki Hongan pommit osattiin blokata. Huh huh. Ja ei ollu siitä kiinni että Kapanen ei olis ollut pelattavissa. Taitaa olla kusi ennemminkin Lehkosen ja Hongan hatussa kuin Kapasen.

Jatkan myöhemmin vielä yv:stä mutta tähän on pakko vastata lyhyesti. Siitä olen samaa mieltä että ylivoima oli järkyttävää. Sen sijaan se, että ongelma olisi ratkennut sillä että olisi pelattu Kapaselle, on ihan höpö höpöä. Keksit vähän vääriä perusteluja Kapasen puolustamiseksi, sitä paitsi hänhän nimenomaan paransi ja pelasi ehkä parhaan pelinsä nyt lopuksi. Ongelma ei ollut siinä ettei pelattu vasemman kautta vaan siinä ettei pelattu syvään ja kolme miestä, Kapanen mukaanlukien, seisoi paikallaan ja laukoi, ei ihme että vedot oli helppo blokata. Mitään variaatioita ei ollut ja uhka yritettiin muodostaa tasan yhdellä kuviolla. Yv:n toimimattomuudella ei ollut kerta kaikkiaan mitään tekemistä sen kanssa että kenelläkään olisi ollut kusta päässä.
 
Viimeksi muokattu:

Melko Huono

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pakkohan tässä on tuota Hussoa hieman puolustella kun näyttää niin paljon saavan paskaa niskaansa. Eilen yksi, korkeintaan kaksi meni semmosia jotka toisena päivänä olisi kohtalaisen varmasti samoista tilanteista napannut kiinni. Tuolla joku kirjoitteli, että maalien lisäksi ei pahoja paikkoja ollut ollenkaan, voi vittu mitä paskaa. Parit läpiajot poimi. Pari kertaa ryösti Ruotsin ylivoimalta takatolpilta varman maalin kun pakit oli "tunnin" myöhässä. Kokonaisuutena eilenkin haamupelastukset ja hieman helpot jäi kyllä plussan puolelle. Voisi ne pakitkin toimia selkeästi, että ottavatko vedon vai syötön pois. Nyt Suomen paljon kritisoitu ylivoima vie osaltaan huomion pois siitä, että myös alivoima oli ihan saatanan huonoa. Jätkät teki todella paljon vääriä ratkaisuja eivätkä näyttäneet välillä tietävän yhtään annetaanko nyt paine vai ei ja blokataanko nyt veto vai katkotaanko syöttöä. Siinä on maalivahdin todella helppo pelata takana, no ei ole. Lisäksi Suomi antoi vastustajille todella helposti tilaa ja aikaa järjestellä ylivoima kunton, nehän suorastaan pelkäsi siellä. Hävitään saatana "kaikki" alotukset ja sitten jos säkällä jostain saadaan purkupaikka niin sekin on joku ripuliranne joka jää viimestään viivalle. Saros pelasi viime vuonna hyvät kisat, mutta kyllähän Suomen puolustuskin oli paljon selkeämpää, uhrautuvampaa sekä tiiviimpää kuin näissä kisoissa. Tällä kaudella Saros on ollut Hussoa huonompi niin SM-liigassa kuin nuorten peleissäkin, mitä minä olen Sarosta nähnyt. Ja tuo tuntuisi aika yleinen mielipide olevan muutenkin.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Se että USA, Kanada, Ruotsi taikoo kymmeniä nuoria maalintekijöitä NHL:ään on jotenkin aivan paskaa verrattuna siihen, että Suomi voittaa pronssia/hopeaa/kultaa jossain osalle joukkueista lähes höntsätason MM-turnauksessa. Suomen pelaaminenhan perustuu 100 prosenttisesti puolustuspeliin, jossa pyritään estämään vastustajaa tekemästä maalia. Toistaiseksi sillä on pärjätty, mutta pärjätäänkö jatkossa ja kuinka pelaajilla on halua sitoutua sellaiseen pelitapaan joka ei kehitä yksilöiden hyökkäysosaamisen taitoja?

Eipä tästä muuta. Suomen maalinteko-ongelma on jokaisen ymmärrettävissä jos halua ymmärtämiseen on.

Niin, tässä minun näkemyksessäni on kyse täysin subjektiivisesta mielipiteestä, kuten jo korostin. Minun tai varmasti monen muunkin kiekkokannattajan mielestä on täysin toissijaista kuka jenkki tekee Änärissä 25 ja kuka 75 maalia. Itse olen jo totutellut ajatukseen, että jenkit on maksimissaan keskiverto lätkämaa näiden vakavasti otettavien maiden joukossa, joka silloin tällöin pärjää kv.kentillä, yleensä kuitenkaan ei. Näissäkin kisoissa jenkkejä hehkutettiin, mutta kaikista junnuhehktuksista huolimatta kyseessä oli todella heppoisen oloinen porukka.

Sitten on muita subjektiivisia näkemyksiä kuten se, että vain änärillä on merkitystä ja maajoukkuepaita ei kiinnosta ketään.

Kaikkihan on kovin suhteellista, riippuu mistä kulmasta asiaa tarkastelee. Kuulemma Giliati oli todennut, että Kanadan paidan pukeminen päälle oli unelmien täyttymys.
 

Esteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠️
Hannu Jortikalta onnistuneet kisat. Hänet tullaan aina muistamaan miehenä, joka opetti nuorille Leijonille Galgaryn nukkumaanmenoajat.

Eikä saa unohtaa, kuinka Jortikka kyykytti koko Kanadalaista kiekkoeliittiä mököttämällä ottelun jälkeen lehdistötilaisuudessa, jossa puhuttiin - Ranskaa!
 

Nemesis63

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, sympatiat Pelicans
Vaikka tämä kuuluisikin johonkin otteluseurantaan, yksi käänteen tehnyt yksityiskohta Ruotsi-ottelusta pyörii mielessä.

2. erän lopussa Hintzin saadessa jäähyn, ruuvasiko ruotsalaispelaaja heti ylivoimapelin alkuun tarkoituksella Hongan kypärän pois päästä, jotta tämä joutuisi lähtemään vaihtoon tai ottamaan jäähyn?

Tuntuu tyhmältä kysyä, mutta ottiko Ruotsi tuossa tietoisen riskin, saada joko 5v3 yv, tai huonossa tapauksessa 4v4, riippuen miten taitavasti tuo Hongan (tai muun pelaajan) potta irrotetaan ja mitä tuomari asiasta on mieltä.

Tuohan nimittäin olisi ihan kohtuullisen oivaltava taktinen veto. Juuri siis sellainen mistä en muista koskaan lukeneeni tai kuulleeni, mutta joka istuisi ruotsalaisille kuin nenä päähän.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Minusta on hivenen hassua, että HIFK-fanit tuolla pieteetillä puolustelevat Hussoa. Ei Suomen maajoukkue voi kestää sitä, että molari päästää viisi maalia yhdessä pudotuspeliottelussa. Jotenkin tuon voisi vielä hyväksyä, jos Suomi olisi ollut pelillisesti jyrän alla ja kuteja olisi tullut se lähemmäs 50. Mutta kun Husson tarjuntasaldo on 24/29 ja vastustajan molarilla 30/33, niin jokainen tajuaa, että maalivahtipeliin eilen pitkälti kaaduttiin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös