Ei vaan että Ruotsissa ensi vuonna. En huomannut kyllä että Suomea mestariksi julisti.Julistiko tuo ryssä tirehtööri tuolla jäällä juuri ruotsin maailmanmestariksi?
Ei vaan että Ruotsissa ensi vuonna. En huomannut kyllä että Suomea mestariksi julisti.Julistiko tuo ryssä tirehtööri tuolla jäällä juuri ruotsin maailmanmestariksi?
"Tuu vittu tänne sieltä takaata!"Ei voi Jesperin isästä erehtyä, ihan kuin nuorempi kaksoisolento.
Näen mielessäni jonkun sänkipartaisen (vähintään) puolijuopon, joka kommunikoi pelkästään murahtelemalla. Pituus alkaa kakkosella ja paino reilusti kolmenumeroinen."Ivan, ne on suihkussa".
Tässä on kyllä jännä evoluutio havaittavissa: Mikael Kotkaniemi --> Juhamatti Aaltonen --> Sebastian Aho --> Jesperi Kotkaniemi. Lyön mistä tahansa vetoa, että nämä ovat samaa sukua.Ei voi Jesperin isästä erehtyä, ihan kuin nuorempi kaksoisolento.
Tämä pisti mullakin hyvin vahvasti silmään. Se on vissiin sit se kuuluisa 'amerikanpuuro'Silmiinpistävä ero siinä kuinka amerikan pojat näyttää jo ihan nuorilta miehiltä siinä missä suomalaiset pikkupojilta. Eroa on. Torille!
Jotkut amerikkalaisista näyttivät jo suurin piirtein kolmekymppisiltä. Melkoisia eroja kyllä ulkoisessa habituksessa joukkueiden välillä.Silmiinpistävä ero siinä kuinka amerikan pojat näyttää jo ihan nuorilta miehiltä siinä missä suomalaiset pikkupojilta. Eroa on. Torille!
Tämä pisti mullakin hyvin vahvasti silmään. Se on vissiin sit se kuuluisa 'amerikanpuuro'
Se mitä ite huomannut niin meidän nuorukaiset miehistyy heti 5 vuodella kun on ameriikassa vuoden. Joku siinä puurossa on.Oli siellä niitä lapsen näköisiäkin. Paljon enemmän harrastajia ja varmasti jossain vaiheessa saatetaan päättää, että tässä on iso kaveri ja ihan OK taidot, tätä viedään eteenpäin. Ruotsissa taidettiin puolustajien kanssa tehdä noin
Lisätään vielä Mesut Özil mukaan.Tässä on kyllä jännä evoluutio havaittavissa: Mikael Kotkaniemi --> Juhamatti Aaltonen --> Sebastian Aho --> Jesperi Kotkaniemi. Lyön mistä tahansa vetoa, että nämä ovat samaa sukua.
Se mitä ite huomannut niin meidän nuorukaiset miehistyy heti 5 vuodella kun on ameriikassa vuoden. Joku siinä puurossa on.
Pakko tunnustaa - sillä sekunnilla kun summeri soi ottelun päättymisen merkiksi ja mailat ja kypärät ja hanskat lensivät raketinlailla joka ukolla ilmaan, purskahdin vuolaisiin kyyneliin kotikatsomossa. Enpä muista koska viimeksi olisi moista käynyt.
Mutta olipahan finaali, huh!
Syvimmät kiitokseni vaan koko joukkueelle! Nämä hetket ovat niitä, kun sitä tajuaa kuinka paljon jääkiekko itsellekin oikein merkitsee.
Itseäni taas eivät nämä U18-kisat jaksa määräänsä enempää innostaa. Kokonaan en tainnut katsoa yhtäkään peliä.
Itseäni on taas junnupelit alkaneet vuosi vuodelta kiinnostamaan enemmän. Jenkeissähän koulu-urheilu on iso juttu ja siksi Pohjois-Amerikassa arvostetaan näitä juniorikisoja enemmän kuin Euroopassa. Viihdyttäviähän nämä ovat varsinkin kun menestystä tulee. Vielä kymmenen vuotta sitten U18 kisoja taidettiin pelata vielä rupuisissa pikkuhalleissa kouralliselle yleisöä ilman TV-näkyvyyttä, ainakin Euroopassa? Nykyään täälläkin osataan jo arvostaa näitä kisoja.