1. Moletandem on ollut alkukauden täyttä seksiä, Etenkin Rinne pelaa kovalla itsarilla ja todella keskittyneesti tilanteesta toiseen.
2. Komulaisesta on ollut Bertrand-tyhjiön täyttäjäksi, toki vähän eri vahvuuksilla ja heikkouksilla.
3. Gröndahl on karsinut virheet pelistään Pukan yms. rinnalla pelatessaan ja mitä... kaikkien näiden vuosien jälkeen hän on upea ja hyvälle perustekemiselle uskollinen pakki, joka toisaalta hyökkäyksiäkin käy oikea-aikaisesti tukemassa. En olisi kuunaan mestisaikoina uskonut, että tämä on se taso, mille Gröndahl päivittäisellä tekemisellä pystyy nousemaan ja nyt en enää aseta mitään rajoja sille, mitä Raa'asta uskon (maju stna!). Helvetin kypsä kyllä nykyään.
4. Vauhkonen tulee olemaan pleijareissa tärkeä ja on sitä toki nyt jo.
5. Nenonen pystyy Sportissakin tekemään maaleja tyhjästä, vaikka paikat, joita hänelle saatu pelattua tähän mennessä ovat olleet kyllä suht huonoja. Vähän sama koskee Kivirantaa.
6. Tommi "HOStile"Tikka. Kyllä mä tykkään. Löytänyt hämmennyksen ja pelaamisen suhteen hyvän tasapainon vrt. Erik Riska, joka ei ole saanut alkukaudella vielä yhtään hyvää suoritusta hyökkäyspäässä tai oikeen muuallakaan. Filipin pienen vastahyökkäyspelin murusetkin valuvat jäänrakoihin tästä syystä.
7. Cockalakin alkaa piristyä, luotettavaa monipuolista jääkiekon pelaamista luvassa siis koko kauden jos ehjänä pysyy.
pieni neganpoikanen offtopiccina, en jaksa laittaa vitutusketjuun kun tässä nyt näpyttää:
Rupeaa olemaan silti paskapuhe-jargonia, ettei "kukaan muista" kuinka pisteet tuli. Minä ainakin perkele vieköön muistan. Näiden kolmen liigakauden aikana muistan, lähes kaikki yksittäiset pelit, joissa Sport on onnistunut voittamaan pelin kontrolloidusti johtoasemassa pelaamalla, niitä on ihan HELVETIN VÄHÄN. Viime kaudelta juuri ne kaksi galBah-peliä. Lisäksi ekat blues ja ipa -kotipelit ja 27.1 ipa vieraspeli (HUOM järvisen NOLLAPELIT näistä KAIKISSA), varauksella se tärkeä ässät-vierasmatsi, ja lisäksi kauden kolme viimeiseistä runkkispeliä Ipaa hpk:ta ja bluesia vastaan. Tältä kaudelta kärpät-peli! Sanokaa ihmeessä, jos joku muu peli lisäksi täyttää tämän abstraktin kriteerin. En edes halua spekuloida, montako voittoa ja pistemenetystä tuli loppuhetkien tärinöillä. Näkisikö jostain kenties vähän osviittaa antavan tehdyt maalit per erä -tilaston?
Tästä yli kauden otannasta selviää, että Sport on pystynyt voittamaan liigapelejä ilman enemmän tai vähemmän paniikkihasardipaskaloppuja vain käytännössä tiettyjä huonoja joukkueita vastaan, mikä sinänsä on ihan luonnollista, ja silloinkin usein vain pitämällä vastustajan nollilla. Mikä siinä on, että yleensä heti vastustajan kavennusmaalin jälkeen alkaa aina ja edelleen niin kova paniikki ja tuntuu, että tämän kauden alivoimallakin olisi helpompi pelata nuo pelien loput kun sentään pitkästä kiekostakaan ei tule pitkää ja kaikki osaa sentään asennoitua hommaan :D Ymmärrän sen perus momenttumin, joka maalista joskus seuraa vastustajan "ilahtumisen ja piristymisen" muodossa, mutta en noin voimakasta epäuskoa oman pelin riittävyyteen. Tähän dilemmaan liittyen edelleen mietityttää, onko ikinä mikään joukkue onnistunut päästämään peräkkäisissä peleissä yhteensä 4 vastustajan tekemää maalia ilman maalivahtia.
Noh, tämä kausi on vielä uusi ja monta kokenutta äijää askissa. Tilanne ei ole täysin vertailukelpoinen, mutta vaarallisesti sama trendi näyttäisi jatkuvan. Nyt toki ollaan jalostamassa tämän lisäksi mielenkiintoista "pelinsisällä alkava uusi peli"-encorea, jossa yhtäkkiä taas löytyy pelivimmaa ja käsiä sen verran, että tuurilla ja taidolla + Robin Salon esimerkillä ollaan saatu estettyä pistemenetyksiä.
Takaisin posiin:
8. Onnea Salolle avausmaalista, olet todella hyvällä tiellä!
9. Neljän pelin voittoputki! #Pisinikin?
10. Körkkökään ei enää vituta.
11. Ollaan pelattu vain 5 kotipeliä, vähiten top femmasta. Tämä selvä posi siksi, että kauden lopussa, ilman täysin epäloogista virtausta, kotoa ollaan louhittu kuitenkin lopulta enemmän pisteitä, kuin vieraista.