Onhan se varmaan myös ihan pitkän aikavälin etu jääkiekon fanimäärän kehitykselle tuola länsipuolella kun tuodaan kiekkoa lähemmäs kansaa ympäri sitä laitaa. Ja tietysti kun "kaikilla" on farmijoukkueet sielä niin myös myös nuo farmijoukkueiden pelireissut lyhenevät, tuskin toki ihan niin lyhyiksi kuin idässä.
Mitään lyhyitä ne reissut eivät ole, vaan pitenevät vain entisestään. Bussiliiga edelleen.
Tässä esim havainnollistettuna, millaiset etäisyydet Euroopan/Ruotsin mittakaavalla on AHL:n Central Divisoonassa:
Grand Rapids (vs. Ängelhomissa sijaitseva Rögle, Etelä-Ruotsissa)
to
Chicago Wolves 289 km (HV-71 Jönköping 223 km)
Rockford Icehogs 428 km (Ängelholm to Örebro 433 km)
Cleveland Monsters 484 km (Ängelholm to Södertälje 511 km)
Iowa Wild (Des Moines) 798 km (Ängelholm to Brynäs Gävle 721 km)
Texas Stars (Cedar Park) 2093 km (Rögle BK, Ängelholm to Rome, Italy is 2027 km)
San Antonio Rampage 2228 km (Ängelholm to Moscow 2196 km)
Manitoba Moose (Winnipeg) 2699 km (Ängelholm to Madrid, Spain 2607km)
Nämä vastustajat ovat Grand Rapidin kanssa samassa Divarissa, kun AHL palaa normaaliin muotoonsa. Eli neljä vastsustajaa on Ruotsin kokoisen alueen sisällä, sitten kolme jengiä "Moskovassa", "Roomassa" ja "Madridissa". Näitä "paikallisia" vastustajia. Ja näitä välimatkoja painetaan bussilla.
Ei ihme että Yzerman lähettää mielummin sakkia Ruotsiin, kuin tuohon Liigaan. Detroitin farmilla on aivan järjettömät etäisyydet joka suuntaan, kun oman Divarin sisälläkin kaikki on noin kaukana, saatikka sitten vierailut muihin Divareihin (vielä kauempana).
Omasta mielestäni pelaajien kehityksen kannalta parasta on pelata lyhyiden etäisyyksien liigassa (Suomi, Ruotsi, Sveitsi tai AHL:n itäosa), jossa palautuminen on jatkuvasti parempaa pienemmän matkustelun turvin. Toisarvoinen seikka on farmin läheisyys emoseuraan, en näe siinä kyllä mitään hyötyä. Jos pelaajan kutsu NHL:ään käy, niin silloin lentokoneet on heti käytössä. Muuten se on tuota bussilla hinkkaamista.