Mainos

ABBA – Ruotsista kajahtaa!

  • 2 675
  • 18

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
ABBA: Agnetha, Benny, Björn ja Anni-Frid. Länsimaalaisen populaarimusiikin jätti, länsinaapurin vientituote, legenda.

Euroviisuvoittajasta aikakautta määrittäväksi pop-ilmiöksi. Hittejä toisensa perään. Ysärin lapsena en luonnollisesti ehtinyt kokea alkuperäistä abbamaniaa, mutta henk. koht.-tasolla yhtye on ollut osa nuoruuden soundtrackia.

Abban musiikki kestää aikaa ja olettaen hitin vuodelta 1978 kestävän nykyhetken ohella aikaa myös tulevaisuudessa.




Arto Nybergin innoittamana musalinkki osoittuu kategorisesti aliarvostettuun klassikkoon. Kesä, Stokiksen yö? Lähinnä Helsinki voi laittaa paremmaksi.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Vanhempi siskoni oli kova ABBA fani ja tämän peruja omistan kaikki ABBA vinyylit :-)

Itse olen sit ostanut tämän toissavuotisen Voyagen. ABBA Avatar keikka Lontoossa on ollut mielessä, muuttama kaveri on sen käynyt ihastelemassa. Se kiinnostaisi musiikin lisäksi teknologisesti.


”Kukaan ei enää kuuntele ABBAaa, hevit ulee ja hevi..” pah.. ABBA on kestänyt aikaa ja on ainoita artisteja joiden kuuntelijakunta on itseään selvästi nuorempaa. Spotifyn mukaan suurin kuuntelijajoukko on 24 - 30 vuotiaat. Ainoastaan Queen on pääsyt edes lähellä 60-70 lukujen artisteista uuden yleisön tavoittelussa ja tämäkin piikkinä parinvuoden takasen leffan ansiosta (esim Elton ei sellasta nostetta leffasta saanu). ABBAa selittää tietty Mamma Mia musikaalit ympäri maailmaa ja toki niiden leffaversiot. Ne on tehneet ABBA:sta merkityksellisen uusille sukupolville.

Ajatonta nerouttahan Andersson/Ulveaus tuotanto on.. toki ilman leidien huikeasti yhteen sointuvia ääniä tämä ei toimisi.. tai no.. Chess "I Know him so well" ja "Nobodys side" toimii näyttelijäin laulamanakin ja onpa ekaa duetoinnut jopa Spaissarien likat.

Laitetaas tähän vähemmän tunnettu ei Angetha/Frida laulama Andersson/Ulveaus sävelmä vuodelta 2009


 

BaronFIN

Jäsen
Onhan tää kova! ABBA on äidin kautta ollut taustameluna lapsuuden kodissa 80-luvulla ja sittemmin oma exä luukutti ABBA Goldia autossa parin vuosikymmenen ajan.

Tarttuvaa melodiaa, erilaisia sävelkuljetuksia noudattaen kaikkia ”täydellisen” popbiisin sääntöjä. Ja nimenomaan määritelleet käsitteen ”täydellinen” popbiisi. @Tarinankertoja linkkasi itselleni täysin tuntemattoman biisin ja kuitenkin se vain solisi eteenpäin kuin kevätpuro konsanaan. Taattua laatua.

Oma avioero pisti miettimään ABBAn kykyä tuottaa vastaavassa tilanteessa Winner Takes it All -kappaletta, joka kuvastaa täydellisesti lohtua, lohduttomuutta, toivoa, toivottomuutta ja kaiken hyväksyntää. Ympyrä teki täydellisen kierroksen Voyagen myötä missä heidän keskinäinen tarina löysi rauhan ja sovinnon. Olen bandwagonissa mukana ihan kympillä.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Onhan se ABBA myös sitä Ring Ring-osastoa, mutta tosiaan tuotannosta löytyy myös täysin toista puoltakin. Synkkiä, ajan henkeen osuvia siivuja, jotka näinäkin päivinä vaan ovat ajankohtaisia.

"'Cause if the Bugler starts to play, we do must dance"





Visitors se oli omalta kohdalta joskus muksuna ensimmäinen kosketus Ruotsin popihmeen musaan. Vanhemmat sen olivat vinyylinä ostaneet ja paljon levyä tuli kuunneltua. Platta löytyy nykyään omasta vinyylikokoelmasta ja vieläkin kuuntelukelpoinen.

Levyn nimikkobiisi on koko tuotannon kirkkain helmi omalta osalta, vaikka toki muitakin huippuja on. Joskus skidinä sitä luuli, että biisissä lauletaan jostain avaruudesta tulevista vierailijoista :) Sittemmin hiffas, että kysymys onkin huomattavasti tylymmästä viisusta. Oikeastihan laulussa lauletaan jonkun sortin fasismissa kokoontuvasta seurasta ja nyt ollaan sitten jääty kiinni ja "pojat" kolkuttelevat oven takana.



 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Visitors se oli omalta kohdalta joskus muksuna ensimmäinen kosketus Ruotsin popihmeen musaan. Vanhemmat sen olivat vinyylinä ostaneet ja paljon levyä tuli kuunneltua. Platta löytyy nykyään omasta vinyylikokoelmasta ja vieläkin kuuntelukelpoinen.

Tuo on joo Abban aliarvostettu helmi ja löytyy myös omasta vinyylihyllystä ja ainoa, mitä olen Abbaa kuunnellut koko levyn vertaa. Muusta tuotannosta riittää ne hitit satunnaisesti radiosta kuultuna.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна



Abban erobiiseistä se vähiten tunnettu. The Visitors on kohonnut myös allekirjoittaneella ehkä jopa suosikiksi yhtyeen tuotannosta. Erittäin kunnianhimoinen, paikoin hyvin taiderock-vaikutteinen kokonaisuus. Aina silloin tällöinhän sitä pohtii, mihin suuntaan yhtyeen musiikki olisi mennyt pidemmälle 1980-luvulla.
 

Pulle Nah

Jäsen
Suosikkijoukkue
Palevan Kallo
ABBA tuli alunperin tutuksi, kun äiti luukutti auton kasettisoittimesta ja oikeastaan koko 70- ja 80-luvun tuotanto tuli kauttaaltaan tutuksi.

Äärimmäisen hienoja sovituksia ja oivaltavia sävelkulkuja, itse asiassa esim. Freddie Mercury kertoi jossain haastattelussa, että kuunteli paljon Abbaa ja imi vaikutteita myös sieltä omaan musiikkiinsa.

Tarttuvaa, melodista poppia, erityisesti minullekin kolahti juuri tuo "Visitors"-albumi. Siinä monen biisin kohdalla mentiin jo paljon tyylilajina musikaalien suuntaan. Ehkä suurin helmi em. älpeestä on tämä:



 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
ABBA tuli jotenkin tutuksi jo lapsuudessa, sillä isosiskoni kuunteli kyseistä soitinyhtyettä tiiviisti. Money, money, money oli ensimmäinen biisi, joka jäi mieleen.

Uusimmista Don't shut me down jopa herkisti, kun ensimmäisen kerran kuulin. Björnin ja Bennyn tuotanto on neroutta, sekä lyriikat että melodioiden erilaiset pikku temput. Arvostan erittäin paljon.
 
4

444

[MEDIA=youtube]tUh4u-lYEhM[/MEDIA]


Abban erobiiseistä se vähiten tunnettu. The Visitors on kohonnut myös allekirjoittaneella ehkä jopa suosikiksi yhtyeen tuotannosta. Erittäin kunnianhimoinen, paikoin hyvin taiderock-vaikutteinen kokonaisuus. Aina silloin tällöinhän sitä pohtii, mihin suuntaan yhtyeen musiikki olisi mennyt pidemmälle 1980-luvulla.
Tätä luukutin repeatilla oman avioeroni aikoihin. The winner takes it all oli aivan liian pirteä ja iloinen.

Noin muuten sanon vain, että ABBA on paras ikinä. Viime vuonna kävin visiitillä museossa Tukholmassa, tänä vuonna meinasin tehdä saman. Ei vain pysty kyllästymään.
 

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mulla on laskujeni mukaan 34 Abba-vinyyliä (siis kaikki pitkäsoitot, yksi live ja reilu 20 sinkkua). Muutamia oleellisia tuolta vielä puuttuu.

Omat suosikkini ovat myös pitkälti vähemmän tunnettuja biisejä, kuten tämä Givin´a little more.

Tiesittekö muuten, että Jääkiekon MM-kisojen 1981 kisafanfaari on myös Abban (Bennyn) käsialaa. Ja kyllähän sen noista soundeista tunnistaakin.

Luultavasti olen jonkun sortin fani, koska tätä on tullut kuunneltua säännöllisesti jo monen vuosikymmenen ajan. Tulee aina sellaisia Abba-kausia, jolloin tämä kuuluu ohjelmistooni.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Abbaa on tullut kuunneltua enemmän kuin aiemmin parin viime vuoden ajan. Suurin syy on ollut ylläkin mainittu The Visitors -levy. Levyssä on särmää, joka aiemmista levyistä uupui.

Tunnetuissa hittisingleissä ei ole mitään vikaa ja "Mamma Mia" pyörii ääniaalloilla yhtä kauan kuin ihmisissä henki pihisee, mutta vakava "Soldiers" tai tahallisen koominen "Two For the Price of One" ovat jo hieman puhkisoitettuja megahittejä mielenkiintoisempia. "I Am the City" on kuin prototyyppi ysärin svedupopista.

Kiitos Youtuben, löytyy niihin vanhoihin hitteihinkin uusia näkökulmia. Kuten alla olevassa videossa, jossa "Knowing Me, Knowing You" on perattu melodioiden ja vastamelodioiden näkökulmasta.


 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Visitors.. täällä nyt kehuttu tätä ABA:n viimeiseksi jäänyttä albumia (kunnes Voyage). Tämä oli aikalailla synkkä ja tummanpuhuva albumi. Mun mielestä se on myös ehkä eniten kiinni ajassaan, kun muodikkaat synasoundit tuotiin mukaan monissa kohdin, joissa aikaisemmin oli orkesteri. Se ei ole siis soundillisesti niin ajaton, kuten esimerkiksi The Album, jota itse pidän parhaana albumina.


Kyllä, on Visitors silti mestariteos, en mää sillä, mutta itse olisin halunnut kuulla sen seuraavan albumin, jonka liidinä ois toiminut "The Day Before you Came" joka on mielestäni bändin ehdotonta kärkeä. Lisäksi valmiina oli "Under Attack", "You Owe Me One", "I Am the City" ja "Just Like That". Bändi itsehän ei näihin kovin tyytyväinen ollut, mutta Visitorsin ”tummuus” oli mielestäni jalostumassa laajemmaksi ilmaisuksi näissä (levyn tummuus tulee myös toki kannesta, joka on tummasävyinen ja jossa bändin jäsenet on selkeästi erillään toisistaan).

Chess oli sitten aikamoinen pettymys, vaikka sen huippuhetket ovatkin täyttä timanttia.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Kyllä, on Visitors silti mestariteos, en mää sillä, mutta itse olisin halunnut kuulla sen seuraavan albumin, jonka liidinä ois toiminut "The Day Before you Came" joka on mielestäni bändin ehdotonta kärkeä.
Alla olevassa videossa Benny kertoo kappaleen teosta - tai oikeastaan siitä, ettei ole paljoa kerrottavaa. Ei luovuuden puuskaa ja inspiraatiota, vaan toistettiin samaa metodia kuin aiemminkin. Studiotyöskentely kuulostaa bändin tässä vaiheessa harmaalta toimistohiirulaisen hommalta.

Ei siis ihme, että he olivat jo kyllästyneitä Abbaan ("halusin tehdä jotain monimutkaisempaa...") ja Bennyn mielestä myös ympäröivä maailma oli saanut heistä tarpeekseen.




(Kanavalla on muitakin hyviä videoita; artisteja kertomassa lyhyesti klassikkobiisien teosta.)
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Äidin suosikkibändeihin kuului ABBA joten tuli aluksi sitä kautta tutuksi. Ja aina kun näen Voulez-Vous levyn kannen niin tulee mieleen lapsuuden Espanjan reissut jossa se oli yksi levyistä jota kuunneltiin. Tosin eihän sitä koulussa kehdannut tunnustaa että kuunteli ABBAa kun se oli tyttöjen bändi, mutta sitten kasvoi aikuseksi ja pääsi siihen vaiheseen että se on ihan sama mitä mun kaverit joilla on örinähevipainotteinen musiikkimaku mun loistavasta musiikkimausta tykkää.

ABBA on kyllä top kybässä kun rupeen listamaan suosikkiartisteja. Spotifyssä on oma 33 biisin ABBA soittolista jota tulee aina silloin tällöin kuuneltua. (Varmaan 32 biisiä riittäisi kun aina sen Waterloon tunnun skipaavan). ABBA:n tuotanossta SOS on kyllä se oma suosikkibiisi.


Tuli corona lock downin aikana tuli katsottua "ABBA: The Movie" ja sen jälkeen jotain youtubista ABBA:n videoita. Samalla itsellekin aukeni miksi se Agnetha Fältskogin peppu oli joskus aikoinaan käsite.
 

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB
Juuh, kyllä Abbaan pitää aina välillä palata. Vaikka bändillä on oikeasti kehnojakin biisejä, ne helmet ovat vaan niin huikeita. Varsinkin biisien taustoilla tapahtuu hienoja juttuja. Omat suosikit So Long, SOS, Knowing me, knowing you ja vaikka Tiger.

Tämä Agnethan cat suit kostyymi oma suosikkini, voi pojat.




Tässä myös mukava setti, Abba, Andy Gibb ja jumalaisen kaunis Olivia Newton-John


 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Meilläkin kotona kuunneltiin ABBAn musiikkia kun olin pieni, äidillä oli Arrival kasettina. Ja muistan myös joitakin videoita nähneeni pienenä telkkarista. 10 vuotta sitten näin ABBA The Show-nimisen tribuutin Oulussa, jossa mukana oli myös bändin alkuperäinen saksofonisti Ulf Andersson. Se oli ihan huikean kova keikka ja silloin ABBAn musiikki kolahti todella lujaa. Ja oli kyllä todella autenttisen näköistä ja kuuloista soitantaa. Sen jälkeen löysin divarista The Albumin ja se on kyllä todella hieno levy. Move On saa aina kylmät väreet aikaan, siinä on vain jotain niin hienoa ja upeaa.





Uusimman Voyage-albumin tilasin bändin nettisivuilta silloin kun se ilmestyi. Kyllähän siltäkin löytyy hyviä biisejä kuten Don't Shut Me Down, I Still Have Faith In You ja Keep An Eye On Dan. Ei se kuitenkaan kokonaisuutena ihan yllä noiden parhaiden ABBA-levyjen kuten Arrival ja The Album tasolle.
 
Viimeksi muokattu:

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU

Flonaldo

Jäsen
Olipahan täydellisen uskomaton pläjäys tuo Abban Voyage-keikka. Menee ihan heittämällä oman kaikkien aikojen keikkalistauksen top10:iin - ja mieleenpainuvuuudeltaan varmaan top5. Sen verran tanssitti kansaa, että eiköhän siellä permannolla mennyt pari lonkkaa sijoiltaan. Ja itsellä tuli pakottava tarve hommata iso Agnetha-juliste makuuhuoneen seinälle.
 

Simolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsirannikko
Hienoa musiikkia, hienoja sovituksia monessa tasossa. Oma suosikki on Mamma Mia, koska se kasvaa niin perkeleen hienosti pienestä isoksi.
Kuuntelen toisinaan Nostalgia-kanavaa ja siellä joku juontaja esitti ”tietämystään”, että kyllähän tuo Olivia Newton-Johnin ”Xanadun” tekijä on Abbansa kuunnellut.
Niinpä niin. Asialla kuitenkin olivat Jeff Lynne ja ELO.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös