Porissa pelattiin ihan kiva harjoitusturnaus. Paljon olisi yksittäisiä elementtejä, joista voisi kirjoitella enemmänkin. Laitetaan nyt kuitenkin vain yleisellä tasolla muutama huomio, ennen kuin ketju oletettavasti menee kohta kiinni.
Näyttää siltä, että Viking Cup on jäämässä Länsi-rannikon turnauksista selvästi heikoimmaksi. Turkulaisten olisi syytä miettiä konseptinsa vielä uusiksi. Yhden päivän turnaus tuskin Raumallakaan onnistuisi ilman siihen liittyvää Pitsiviikkoa ja erityisesti mustan pitsin yötä. Jääkiekkoilullisesti SK-turnaus kenties on mielenkiintoisin, joskin harjoituskauden aikana myös kolmipäiväisen turnauksen lopulla nähtiin varsin väsyneitä otteita. Pelit olivat kokonaisuutena vielä kohtuullisen heikkotasoisia. Liigan alkuun on vajaat kolme viikkoa. Osa joukkueista taitaa harjoitella, osa taitaa jo aloittaa kuntopiikin rakentamisen.
Paras voitti
Onnittelut Bluesille voitosta. Blues oli turnauksen paras joukkue ja ansaitsi voittonsa. Harmittavan lähellä oli ettei Lukko noussut ohitse keskinäisessä ottelussa, arviolta kyse oli parista sentistä tai lopulta vähintään sekunneista. Muutenkin siinä pelissä oli pelinäkin tiukinta taistelua lopussa alun tahmeilun jälkeen.
Blues alkaa joukkueena taas näyttää siltä, että se voisi saavuttaakin jotain. Nimilista erityisesti puolustuksessa antaa alkaa odottaa vaikeita hetkiä Bluesin maalille, nimenomaan vastustajalle. Alanko, Niskanen, Lehtinen, Haakana ja Laatikainen muodostavat vahvan perustan, jota nuoret lupaavat puolustajat täydentävät hyvin.
Hyökkäyksessä Wilson, MacLean ja Kohn ovat kaikki selkeitä vahvistuksia. Miehet olisivat myös kaikissa muissakin Liigaseuroissa selkeitä ja kovia vahvistuksia. Nimenomaan kovia, koska kaikki ovat erittäin voimakkaita ja pelaavat ihailtavan lujalla asenteella. Jossain vaiheessa kautta nämä kolme herraa todennäköisesti muodostavat, ainakin tilapäisesti, varsin kunnioitusta herättävän ketjun. Käytännössä ketju voi hyvin olla Liigan parhaita ja erityisesti fyysisesti heidän pysäyttäminen tulee olemaan erittäin vaikeaa. Voima ei varmasti tule olemaan ongelma, liikkeen kanssa voi isossa kaukalossa olla vaikeampaa. Erityisesti ylivoimalla pyöritys voi olla todella vahvaa.
Onko hyökkäys sitten muilta osin liian kapea, jää nähtäväksi. Toisaalta, jos aikoo päästää hyvin vähän tai ei ollenkaan maaleja, yksi riittää voittoon ja nuo kolme miestä sellaisen ottelua kohti varmasti survovat.
Bluesilla ja Kärpillä on etukäteen ajatellen kiinnostavat valmentajat. Saman koulukunnan miehiä pelaajina ja myös valmentajina, ainakin aiempien otteiden perusteella. Menestys pelaajana on ollut vain aivan eri luokkaa kuin valmentajana. Jotenkin tuntuu, että kummankin olisi syytä muistaa miksi menestyi pelaajana ja mistä pelaajana menestyksensä ammensi. Kummallakin on varsin mielenkiintoinen asetelma kauteen lähtiessä. Valmentajakin voi kai jäädä ikuiseksi lupaukseksi.
Mielenkiintoista nähdä mihin Hantta-kiekko riittää. Näin ennen kautta ovat Bluesin paperit todella vahvat, ei kai kukaan voi epäonnistua ikuisesti?
Muista
Lukko oli varsin tahmea alusta loppuun. Turnaus ei peleinä ajatellen tainnut sopia kaikkien aikatauluihin ja suunnitelmiin. Joukkueesta puuttuu vielä pari isoa palasta, joten joukkue elää vielä varsin rajusti.
Yksittäisistä pelaajista Saarela näyttää jatkavan vahvaa menoaan. Jos paikat nyt kestäisivät ehjänä, voisi edessä olla uran paras kausi. Se on hänen tapauksessaan kohtuullisen paljon. Junioreilla on vielä paljon tekemistä, jos aikovat pelata ensi kaudella Liigaa Lukon ringissä. Osalla taitaa olla kroppa jo aika kovilla ja väsymys ajaa ikäviltä näyttäviin virheisiin. Otteet ailahtelevat vielä liikaa, vaikka hyvinä hetkinä ne ovat lupauksia herättäviä.
Oli hyvä asia, että Lukon ulkomaalaiset tulivat jo niin aikaisin. Muussa tapauksessa tottuminen olisi vielä voinut viedä huomattavasti enemmän aikaa. Saapa nähdä saako Rautakorpi ulkomaalaisistaan kylliksi tehoja irti.
Toporowskilta tiedetään mitä odottaa ja se saadaan kyllä. Larouche selviää taitojensa ansiosta vähintään tyydyttävästi. Mutta Bartekin tarvitsee onnistua myös fyysisesti ja henkisesti huomattavasti vaativammassa roolissa, häneltä odotetaan maaleja. Hän on edelleen etukäteen suurin arvoitus, edellytykset huipulle ovat olemassa, toisaalta pudotus saattaa olla myös kova.
Kovin suurta huolta ei tästä joukosta ole. On kuitenkin helppo arvata mihin syyttävä sormi kääntyy, jos joukkue ei menesty.
Raumalla on selvästi muutama asia muuttunut sitten Lehkosen. Toivottavasti se näkyy ennen kaikkea ensi keväänä. Tähtäin tuntuu olevan ainakin aivan eri paikassa.
Pelikaaneille näyttää tulevan vaikea kausi. Sitä ei ole millään indikaattorilla vaikea ennustaa. Kakko on edelleen kovin yksinäinen, mutta varsin kirkas valopilkku joukkueessa.
Porilaisilla menee vielä varsin lujaa, onnittelut hienosta voitosta. Melkein voisi alkaa heikompaa huimata, tuo ennen kautta saavutettu menestys.
W