Patrik Puistola on raporttien mukaan ennen kaikkea maalintekijä, laukaus on kuulemma suurin vahvuus. Tätä tukevat myös tilastot: C-SM 16. 12+3=15. Antti Saarela pelasi Lukon mukana C:n alempaa loppusarjaa, joka päättyi eilen. 18 peliin 13+9=22. Saman joukkueen toinen -01 -syntynyt Rasmus Elo teki tehot 18. 3+13=16. Kuriositeettina tuosta sarjasta vielä, että sen jumboksi jäi GrIFK kohtuullisella maalierolla -90. Grania vastaan Antti tehoili kahteen peliin yhteensä 2+6... Lukko pääsee kuitenkin alemman jatkosarjan voittajana pudotuspelien villi kortti -kierrokselle, jossa kohtaa tiistaina ja keskiviikkona JYPin.
Myös C:n varsinainen SM-sarja päättyi runkosarjan osalta eilen ja Leevi Aaltonen tosiaan voitti pistepörssin tehoilla 18. 15+23=38. Kakkoseksi tullut Bluesin -00 Aleks Haatanen jäi kuuden pisteen päähän. Mitä olen Leevistä kuullut, niin taitoa ja näkemystä pelaamiseen kyllä löytyy, mutta paremmin puolustavia joukkueita vastaan jäi helposti jopa kiikareille ja tehoja tulee silloin kun tilaa on enemmän. Toisaalta onnistui esimerkiksi toisessa HIFK-kohtaamisessa tekemään tehot 2+1 ja HIFK päästi 18 pelissä ainoastaan 35 maalia. Myös sarjakakkosta Kärppiä vastaan syntyi kahteen peliin 3+3, joten tiedä sitten tuosta. KalPan joukkue tosiaan on kokonaisuutena melko heikko ja sijoittui kymmenen joukkueen sarjassa kahdeksanneksi. Heidänkin kautensa jatkuu villi kortti -kierroksella, jossa vastaan tulee runkosarjan ysi eli HPK. Pakko muuten todeta, että C:n sarjajärjestelmän laatijalla on kohtalaisen kiero huumorintaju. Ensin pelataan karsintasarja, sitten alkusarja, jonka jälkeen varsinainen SM-sarja. Ja alemmastakin loppusarjasta voi vielä nousta vaikka mestaruuteen asti.
Noista Leevin tehoista kun täällä nyt on puhetta (tai ainakin numeroita) riittänyt ja
@Lecavalier otti esille Rajalan ja Pulkkisen, niin tutkitaanpa hieman asiaa siitä näkökulmasta. Kymmenen vuotta vanhempi Toni Rajala oli siis Leevin ikäinen kaudella 05-06, jolloin syntyivät nuo 13. 26+20=46. Perspektiiviä saataneen siitä, että pistepörssin toinen ja kolmas olivat Rajalan -90 syntyneet ketjukaverit Niko Kinnari (17+11=28) ja Matias Sointu (4+24=28). Kinnari pelaa tätä nykyä kakkosdivaria eikä ole sielläkään mikään erityinen seppä, Soinnun urakehitys tällä palstalla varmasti tiedetään. Samassa sarjassa pörssin seiska oli Rajalaa vuotta nuorempi Laser HT:n Mikael Granlund (13.11+10=21). Vuotta myöhemmin Mikke oli pistepörssin kolmas tehden 11 peliin 31 pistettä, hoitaen samalla aikuisiässä Mestistä, Suomi-Sarjaa ja Ranskan kakkosliigaa kolunneen Harri Pälven pörssin kakkoseksi ja syöttöpörssin voittoon. Tuon kauden pistepörssin voitti siis Pulkkinen tehden 11 peliin 21+22=43.
Noihin esimerkkeihin on kuitenkin sanottava, että Suomen -90 ja -91 ikäluokat eivät tunnetusti mitään maailman kärkitalentteja tuottaneet, joten Quality of Competition saattoi olla jonkin verran heikompi kuin Aaltosella tällä kaudella. Lisäksi jonkinlaista merkitystä saattaa olla sillä, että A-SM:n yli-ikäisten pelaajien säännöt ja rajoitukset ovat tuon jälkeen muuttuneet. Nykyäänhän A:ssa saa pelata jopa vanhempia pelaajia kuin tuolloin, eikä silloisen vanhimman ikäluokan (olisi tällä kaudella -95, mutta nyt saa ilmeisesti pelata jokunen ysinelonenkin per joukkue) mukaisia määrällisiä rajoituksia ole. Tästä voisi nopeasti päätellä, että suurempi osa hyvistä -00 ikäluokan pelaajista pelaa C:ssä, koska ylempänä on enemmän vanhempia pelaajia viemässä paikkoja. Jos taas mietitään vaikka ikäluokkatoiminnan huipentavia U18MM-kisoja, niin -90 syntyneiden kisoissa Suomen paras pistemies oli Rajala. Seuraavana vuonna syntyivät sitten oman ikäluokan kisoissa ne ennätystehot Pulkkisen ja Granlundin säestäessä. Muilta ysiykkösiltä ei tuolloinkaan juuri apuja tullut, joten aika hiljaset ikäluokat olivat Suomella kyseessä. Pistepössin kakkonen tuossa turnauksessa oli muuten muuan Vladimir Tarasenko, jonka ura kulki sen jälkeen hieman eri suuntaan kuin Parkanon pojalla.
Paras verrokki Aaltoselle voisi löytyäkin hieman lähempää historiasta. Kaudella 2009-10 Tapparan -95 syntynyt Jonatan "parempi kuin Barkov" Tanus teki C-SM:ssä 25. 27+27=54 ollen pörssin viides (Barkov 25 peliä, 45 pistettä ja kahdeksas). Tuossa sarjassa varmasti oli ainakin taso kohdallaan, koska -94 ja -95 ikäluokat tunnetusti ovat tuottaneet monta hyvää pelaajaa. Tanushan on klassinen varhaisteini-iän junioritähti, joka dominoi vielä U16-maajoukkueessakin, mutta tällä hetkellä pelipaikka löytyy Mestiksestä. Kuulemani perustella myös Aaltosen pelityyli olisi melko yhtenevä Tanuksen kanssa. Jonkilaisena ääriesimerkkinä voidaan tietysti ottaa vielä Aleksi Saarelan tehot kaudelta 11-12: 28. 33+39=72 ja playoffeihin vaatimattomat 14+15 yhdeksään peliin...
Mitä tästä tilastoskouttauksesta voidaan sitten päätellä? Ainakin se, että Leevin tehot eivät historian valossa ole mitenkään maagiset. Lisäksi kun hän ei kuulemma esittänyt Pohjola-leirillä mitään kummallista muihin ikäluokan huippupelaajiin, kuten Puistolaan ja Saarelaan verrattuna, niin en ainakaan vielä hyppäisi mihinkään hype-junaan tässä tapauksessa. Sitten kun ruvetaan pelaamaan maaotteluita, nähdään paremmin miten nämä pelaajat vertautuvat muihin ikäluokan huippuihin. Pitää toivoa, että Leevin kehitys jatkuu hyvänä ja hän lunastaa paikan ensi kaudella suoraan A-junioreista. Ja tämän viestin tarkoituksena ei sitten ollut mikään suomalaiskansallinen "ei saa iloita omista" -mentaliteetti. Aaltonen vaikuttaa tosiaan erinomaiselta junioripelaajalta, mutta ei toistaiseksi ehkä kuitenkaan miltään aivan superkärkitalentilta. Mutta kuten todettua, aikaa on. Jo ensi kaudella olemme varmasti viisaampia.