Pt. I
1. Bluesin Jan Caloun ja koutsi Ted Satorin sukset menevät ristiin. Caloun hakee Satorille 20 metrin lähetysmiskieltoa, mutta asiasta päättävä tuomari kumoaa Janin kanteen vedoten Satorin diplomaattiseen koskemattomuuteen.
Tämän johdosta Blues tekee sopuratkaisun, ja muun joukkueen treenatessa Caloun istuu himassa puputtamassa makkaraa ja tsekkiläistä siideriä, jonka jälkeen lähtee treeneihin muun joukkueen lopetellessa. Calounin treenejä vetää Ivan Hlinka, joka peräänkuuluttaa suojatiltaan kärsivällisyyttä ja kurinalaisuutta.
Loppukaudesta Tero Määttä ottaa yhteen peilikuvansa kanssa, jonka seurauksena molemmat loukkaavat kätensä. Vieläpä samasta paikasta. Niinpä Bluesin pelatessa playoffeja, Määtän luistellessa jäälle hallissa raikaa Blind Guardianin viisu "Mirror Mirror".
2. Tappara jatkaa kahvaamista, ja joukkue kahvaakin itsensä jälleen aina kotietuun asti. Tällä kertaa kuitenkaan runkosarjan voitosta ei tarvitse haaveilla, kun maalivahtiduo Lehto/Hovi ovat vähintäänkin luokkaa "inconsistant". Joulun jälkeen Lehdon taso onkin pomppinut jo niin pahasti, että Hovia voidaan jo pitää kirvesrintojen ykkösvahtina.
Sami Venäläinen viettää breikkauskauttaan, jolloin muutkin saavat hehkuttaa herran otteista kuin TM. Hänen lisäksi myös Parkkovin Sasha vaikuttaa tasollaan, ja jo tutuksi tulleita läpi kentän jyräyksiä nähdään illasta toiseen. "Näikkö Parkkovin? Näikkö! Katonny mitä se tekee!! Nysse menee tuala sinisellä ja sisse kiakko oliki jo maalisa!"
Jukka Rautakorpi myös ehtii kirjoittamaan kirjan kauden aikana, ja se näkyy myös jäällä lepsuilevina otteina. Rautakorpi on häikäilemättömästi varastanut Reboundin idean Tuntemattomasta kahvaajasta, ja on myös röyhkeästi puhaltanut Riparin ansioituneen kansikuvan kyseiseen teokseen.
3. TPS:n rottaketju saa piikkikielet jälleen vireeseen Jatkoajassa, ja myös otteluraporteissa ympäri valtakunnan median ihmetellään miten Stouni ja kumppanit saavat jatkaa pikkusikailuaan. Tästä pojat eivät kuitenkaan lannistu, vaan laittavat yhä enemmän pökköä pesään ja polttavat hihat yhdeltä jos toiseltakin vastapuolen pelurilta.
Tämän on kuitenkin jo kuullut Englannissa asusteleva Iso Paha Susi alias Pasi Nielikäinen, joka vannoo kostoa turkulaisille. Nielikäinen haluaa päästä tasoihin kolmikon kanssa, ja ei aikaakaan kun Nivalan Suurmies ottaa ensimmäisen British Airwaysin Suomeen vievän koneen.
Kanukkivahti Jason Elliot pääsee hiljaisen alun jälkeen vauhtiin. Isoon kaukaloon tottuminen on vienyt aikansa, mutta Detroitin farmimies näyttää suuruutensa isoissa otteluissa. Toisaalta isoja otteluja Tepsille ei montaa siunaannu, kun joukkue on ensimmäisten joukossa laulukuorossa playoffien ensimmäisen kierroksen jälkeen.
Luottopakki Kimmo Peltonen on vakiinnuttanut paikkansa turkulaisten ykköspuolustajana, ja kohta kohutaankin jo mahdollisesta NHL-varauksesta, joka laittaisi TPS:n miettimään korvaamattoman puolustajansa korvaamista.
4. Viime kauden HPK:ssa torjunut Mika Pietilä palaa Suomeen. Ranskan reissu ei kauaa kestä, kun Scott Langkowin loukkaannuttua Ässät palkkaa Bodyn kulukorvausansioilla. Body ei nimittäin pidä ranskalaista kiekkoa oikein minään, todeten Jatkoajan haastattelussa: "ei semmonen perkele ole ollenkaan jääkiekkoa, kun harjotellaan kolmesti viikossa. Ja sinnekin tulee vain ne ketkä jaksaa. Arvaa jaksoinko?"
Ässien ympärillä kohutaan tiiviisti, mutta petosepäilyt eivät vieläkään saa riittävästi ilmaa siipiensä alle, jotta juttu voitaisiin vielä oikeuteen. Kauden aikana yllättäen Ässien kirstuun kilahtaa ylimäärästä rahaa ilmeisesti nimettömältä lahjoittajalta, joka jättää viestiksi rahasalkun päälle: "use them wisely".
Porilaiset pistävät tuumasta toimeen ja alkavat tiirailla pelaajamarkkinoita. On kuitenkin vain pari viikkoa enää siirtorajaan aikaa ja tiimalasista alkaa aika valumaan uhkaavasti. Niinpä Ässät turvautuu paniikkiratkaisuun puolustajapulassaan, ja maksaa maltaita naapuriseuralle Lukolle, jotta saa Toni Porkan riveihinsä.
Lukko treidaa Porkan Ässiin huomattavaan suureen rahasummaan ja tulevaisuuden korvauksiin. Porkka ei kuitenkaan ajatuksesta lämpeä, ja muutettuaan Poriin Porkka katsoo uransa tulleen päätökseen. Ässät jää langoille soittelemaan ja Porkka ripustaa luistimensa naulaan. Kauden jälkeen Lukko ilmoittaa joukkueen uuden kirstunvartijan olevan Toni Porkka. Joku ehkä muistaa, että hän Lukossa hetken myös pelasi.
5. IFK:n kausi alkaa suoraan sanoen loistavasti ja helsinkiläiset pitävät SM-liigan ykkössijaa ensimmäiset kuusi viikkoa. Kyseisen ajanjakson aikana IFK häviää ainoastaan kahdesti, ja tämä vain loistavan maalivahtinsa Tom Draperin ansiosta. IFK:n lento ei kuitenkaan kuutta viikkoa pidempään kestä, ja edessä on syöksy alaspäin sarjataulukossa kamikaze-tyyliin. Kauden lopussa IFK on enää hädin tuskin mukana playoff-kamppailussa, mutta Pentti on todennut jo kauden aikana kouluttavansa IFK-valmentaja Ape Suhosta. Pentin koulutus tuo tulosta, ja IFK jatkaa pudotuspeleihin.
Kissojen Kissaa Nooraa kaivataan katsomossa, mutta ei uusvanhoista cheerleader-tytöistäkään valitetea. Edelleenkin IFK:lla on yhdet tyylikkäimmistä cheerleadereista. Jotkut tulevatkin DDR:aan katsomaan ainoastaan tyttöjä, jota voisi luulla tapahtuvan ainoastaan Turussa.
Takalinjojen jämerä kulmakivi Niclas Hedberg kirvoittaa mm. nimimerkit JHagin ja Tommyn ylistävän tätä suurlupausta, eikä kokokaan ole heidän mielestään este ajatellessa NHL-areenoita. Pojat suitsuttavat kilpaa Hedbergia joulun tienoilla, mutta tämän jälkeen Hedberg laskeutuu normaalin kuolevaisen tasolle ja joutuu välillä jopa joukkueen seitsemänneksi puolustajaksi. "Häpeä Hedbergin kaltaiselle virtuoosille", JHag vuodattaa Hedbergin istuttua Jokerit-ottelu kylmettymässä vaihtoaitiossa.