Tarantella, laiskanmiehen lemmikki
Täältä ilmoittautuu myös yksi tarantellan omistaja(ei tosin mikään onnellinen sellainen...). Nuoruuden innossani vinguin hämähäkkiä lahjaksi itselleni aika vinhasti, ja loppujen lopuksi sainkin sellaisen, Chileläisen tarantellan. Tiesin ostaessani hämähäkin sen olevan äärimmäisen tylsä lemmikki, mutta en sitten kuitenkaan osannut odottaa sitä ylitsepääsemätöntä tylsyyttä.
Ostin hämähäkkini n. 6 vuotta sitten, kyseessä on uros hämähäkki, joka myyjän mukaan oli ollut jo elossa n. vuoden verran. Eli minun hämikseni on hämmästyttävän vanha urokseksi. En ole omasta mielestäni kiintynyt hämikseeni juuri lainkaan, ja suoraan sanottuna kadun päätöstä hankkia hämähäkki huusholliin. En kuitenkaan laimin lyö tätä elukkaa, vaan annan sille ruokaa ohjeiden mukaan, eli kerran kuussa ja vettä aina silloin, kun juoma-astia on tyhjä. Häkin siivoan silloin, kun sinne on kertynyt liiaksi seittejä ja ötököiden jäännöksiä, kyllä ötököiden jäännöksiä. Tarantellani siis syö kenttäsirkkoja, jotka ovat vähän yli sormenpään pituisia. Luulisi, että se söisi ne ötökät kuorineen päivineen, mutta se nappaa ne ensin kiinni torahampaillaan, ja sitten imee niiden sisukset samalla levittäen myrkkynsä hampaiden välityksellä, näin halvaannuttaen uhrinsa. Kuulosti aika brutaalilta:)
Oman hämähäkkini myrkyllisyys vastaa 6 x ampiaisen pistossa välittynyttä myrkkyä, eli aika tuju satsi. En ole kertaakaan pitänyt hämistä kädessä, enkä ajatellut pitävänikään. En tiedä muiden hämähäkeistä, mutta omani ei liiku lähes tulkoon ollenkaan. Tulee päiviä, jolloin se ei liiku milliäkään, kyseessä ei siis ole mikään, mielenkiintoinen lemmikki, ellei tiedä tasantarkkaan, mitä haluaa.
Tuossa lainauksessa yhdyn kaikkeen muuhun paitsi tuohon ''eläin''-kohtaan. Kyseessä on siis ötökkä, ei eläin, vaikka niin on kiva ajatellakin omasta lemmikistään. Meidän huushollista löytyy myös koira, johon olen kiintynyt suuresti.
Täältä ilmoittautuu myös yksi tarantellan omistaja(ei tosin mikään onnellinen sellainen...). Nuoruuden innossani vinguin hämähäkkiä lahjaksi itselleni aika vinhasti, ja loppujen lopuksi sainkin sellaisen, Chileläisen tarantellan. Tiesin ostaessani hämähäkin sen olevan äärimmäisen tylsä lemmikki, mutta en sitten kuitenkaan osannut odottaa sitä ylitsepääsemätöntä tylsyyttä.
Ostin hämähäkkini n. 6 vuotta sitten, kyseessä on uros hämähäkki, joka myyjän mukaan oli ollut jo elossa n. vuoden verran. Eli minun hämikseni on hämmästyttävän vanha urokseksi. En ole omasta mielestäni kiintynyt hämikseeni juuri lainkaan, ja suoraan sanottuna kadun päätöstä hankkia hämähäkki huusholliin. En kuitenkaan laimin lyö tätä elukkaa, vaan annan sille ruokaa ohjeiden mukaan, eli kerran kuussa ja vettä aina silloin, kun juoma-astia on tyhjä. Häkin siivoan silloin, kun sinne on kertynyt liiaksi seittejä ja ötököiden jäännöksiä, kyllä ötököiden jäännöksiä. Tarantellani siis syö kenttäsirkkoja, jotka ovat vähän yli sormenpään pituisia. Luulisi, että se söisi ne ötökät kuorineen päivineen, mutta se nappaa ne ensin kiinni torahampaillaan, ja sitten imee niiden sisukset samalla levittäen myrkkynsä hampaiden välityksellä, näin halvaannuttaen uhrinsa. Kuulosti aika brutaalilta:)
Oman hämähäkkini myrkyllisyys vastaa 6 x ampiaisen pistossa välittynyttä myrkkyä, eli aika tuju satsi. En ole kertaakaan pitänyt hämistä kädessä, enkä ajatellut pitävänikään. En tiedä muiden hämähäkeistä, mutta omani ei liiku lähes tulkoon ollenkaan. Tulee päiviä, jolloin se ei liiku milliäkään, kyseessä ei siis ole mikään, mielenkiintoinen lemmikki, ellei tiedä tasantarkkaan, mitä haluaa.
Tuossa lainauksessa yhdyn kaikkeen muuhun paitsi tuohon ''eläin''-kohtaan. Kyseessä on siis ötökkä, ei eläin, vaikka niin on kiva ajatellakin omasta lemmikistään. Meidän huushollista löytyy myös koira, johon olen kiintynyt suuresti.