Salminen kieltämättä on aivan käsittämättömässä iskussa tällä hetkellä. Edes hieman samalla sivulla olevien ketjukavereiden kanssa olisi hänellä ties kuinka monta maalia sekä syöttöä kasassa.
Jotakin radikaalia Kotkaniemen tulisi nyt tehdä.
Kiviaho maaliin seuraavaan matsiin?
Rekonen sentteriksi Salmiselle? ja toiseen laitaan Lähteenmäki.
Sillanpää Kärjelle ja toiseen laitaan, niin kuka? Tai sitten Kärki sentteriksi ja laidoille Appelgren sekä?
Mutta kuka olisi se kuudes kahteen ekaan kenttään. Nuoriso ei ole tähän pystynyt eli Killinen/Kivenmäki.
Makkonen ja Severi ottavat kantaakseen viimeiset ketjut, jos Kärki keskelle ja loppuja laitureita voi noissa pyöritellä taas miten vaan. Makkoselle kuitenkin luisteluvoimaisia laitureita.
Pakistosta laittaisin Vuorisalon kylmästi ulos ja jonkun toisenkin ja antaisin A-junnuille mahdollisuutta muutaman, ainakin 3-4 peliä aikaa näyttää. Kotkaniemi suurin piirtein sanoi, ettei nuorien pelaajien vuoksi voida menettää pistettäkään, mutta eipä se tuossa virhesumassa mitään enää maksaisi. Lisäksi tosiaan Killinen, osin loukkaantumisensa vuoksi, ja Kivenmäki eivät ainakaan vielä ole pystyneet antamaan joukkueelle juuri mitään. No eipä kyllä moni muukaan.
Herätystä porukka kaipaa joka tasolla.
En oikein usko, että pelkkä herättely, ketjumuutokset tms. auttaa kovinkaan paljoa. Minusta pelitapa tuottaa nyt eniten ongelmia ja lähtisin yksinkertaistamaan ja muuttamaan sitä lähemmäs edeltävien kausien tyyliä. Vähän tuntuu, että pelitapaa on muutettu liian paljon liian nopeasti. Tietysti voi olla hyvin korkea kynnys palata yksinkertaisempaan ja perinteisempään kiekkoon, kun edeltävä valmentaja sai kenkää, koska ei muuttanut pelityyliään riittävän nopeasti "uudenaikaiseen nopeampaan ja hyökkäävämpään" suuntaan, vai miten se nyt sitten ilmaistiinkaan.
En nyt sitten tiedä millaista pelitapaa Kotkaniemi yrittää ajaa sisään tai kuinka hyvin kaukalossa nähty pelaaminen edustaa sitä, mitä Kotkaniemi haluaa, mutta tiettyt asiat vaikuttavat toistuvan sen verran usein, että niiden täytyy kuulua sovittuun pelitapaan.
Kotkaniemen pelitavassa ei selvästikään ole tarkoitus lähteä hyökkäyksiin tiiviinä viisikkona, jolloin kiekottomat pelaajat voisivat tukea kiekollista tarjoamalla paikkoja lyhyille helpoille syötöille. Toki hitaitakin lähtöjä on, mutta harvemmin. Ilmeisesti peliä on tarkoitus kääntää nopeasti pitkillä avauksilla keskialueelle. Saipa-pelissä jäi mieleen tilanne, jossa Ässäpakit olivat seisovin jaloin puolustusalueella maalin ja b-pisteiden tasalla, toisella oli kiekko ja Saipan karvaaja oli pakkien välissä luistelemassa kiekollista pelaajaa kohti. Karvaaja siis peitti syöttölinjan toiselle pakille eikä kuvassa näkynyt yhtään Ässien hyökkääjää, vaikka kuva kattoi koko Ässien puolustusalueen. Ei voi olla sattumaa, ettei yksikään hyökkääjä tule edes siniviivalle asti tarjoamaan itseään. Ilmeisesti hyökkääjät odottivat keskialueella nopeita pitkiä avauksia Saipan neljän pelaajan peittäessä syöttölinjoja. Tässä kiekollinen pakki jäi täysin oman onnensa nojaan ilman helppoa syöttöpaikkaa. Helppojen syöttöpaikkojen puuttuessa annetaan sitten sokkosyöttöjä tai roiskitaan kiekkoa keskialueelle ja toivotaan kiekon päätyvän omille. Itse näkisin mieluummin pelattavan tiivistä viisikkopeliä helppoja syöttöpaikkoja tarjoten. Puolustusvalmiuskin olisi korkeammalla, kun viisikko ei olisi hajallaan.
Minusta kannattaisi yksinkertaistaa pelaamista ja lähteä sitä kautta hakemaan onnistumisia ja nostamaan pelaajien itseluottamusta. Puolustuspelaaminen yksinkertaiseksi ja helpoksi niin, että oma pää pitää eikä pelin voittamiseksi tarvitse tehdä montaa maalia. Hyökkäyspäässä tarvittaessa kaikki munat samaan koriin eli yksi mahdollisimman hyvä ketju joka yrittää tehdä tarvittavat maalit, että saataisiin muutama voitto ja paineet helpottamaan. Pikku hiljaa kauden edetessä pelitapaa voisi taas pienin askelin muokata ja jakaa hyökkäyspään taitoa tasaisemmin. Mutta nyt pitäisi tavalla tai toisella ottaa vähän voittoja. Vaikka sitten pelitavan kustannuksella.
