Yksittäiset tilanteet saattaa joskus jäädä näkömuistiin ja niiden perusteella tekee turhan painokkaita arvioita kuka milloinkin on sössinyt ja räikeän virheen tehnyt.
Huvikseni kattelen Sport-matsia paloitellen, maalit ja edeltävät tilanteet.
Tilanne 1-1, 2. erä, noin 24. min. Anttalainen ottaa kiekollisena suojan omasta maalista, maalin ja sinisen välistä terävä avaus keskelle hieman punasen yläpuolle Tiivolalle, tämä jatkaa pienellä kosketuksella Fabrelle joka painaa melkeen läpi. Saa takapainetta, menee nurin, leviää päätyyn, ei jäähyä. Maalille ajanut Tiivola luo katseen tuomariin ja jää pakin hoteisiin, mahdollista viivalausta odotellen?
Rantakari lyö kiekon päädystä ränniä pitkin sinistä kohti, Anttalainen ei saa pysäytettyä vaan kiekko karkaa keskialueelle. Andersson voittaa Anttalaisen kiekosta siinä Ässien sinisen tuntumassa, pakkipari Viljanen saapuu tuplaamaan ja sulkemaan reittiä samalle painolliselle puolelle. Fabren ja Tiivolan ollessa lähtötilanteessa syvällä on Palolan tehtäväksi koitunut saapua palomieheksi keskisektorille maalin tuntumaan minne kultakypärä Hjalmarsson on vastaiskussa suunnannut.
Anderssonilta kiekko jää oikeaan laitaan Holmströmille joka tekee pienen kierron sinistä kohti, jättää sisään ajavalle Rantakarille joka ajaa syvään. Viljanen ja Fabre tuplaa kiekollisen Holmströmin joten sisäänajava Rantakari on hetken merkkaamaton mies saaden huomattavasti tilaa, aikaa etsiä syöttöväyliä.
Viljanen on vasta peruuttelemassa lähemmäs tonttiaan maalin eteen jossa Palola edelleen toimii Anttalaisen kanssa. Kultakypärä Hjalmarsson seisoo keskellä 0,5 metrin päässä Ortion rintapanssarista. Ässien uudelleen järjestäytyvä viisikko suojaa keskustaa, Rantakarin päälle ei ole vielä menty. Palola joko arvio Viljasen olevan jo tontillaan tai sitten ei vaan ole ihan ominta vahvuuttaan lukea peliä ja suorittaa miesvartiointia oman maalin edessä, mutta ottaa puolen metrin siirtymän maalin edustalta -kenties ajattelee laiturina jo omaa puolustuspaikkaa ja jatkotilannetta- jolloin Hjalmarsson on hetken ihan ypöyksin lapa auki neljän Ässäpelaajan ympäröimänä. Viljanen kerkeää antamaan pikkasen poikkaria, mutta kyllä Rantakarin syöttö tulee ihan tontille siihen Ortion silmien alle. Ei kuitenkaan uppoa tällä kertaa.
En tiedä mikä oli tilanteen avaamisen pointti. Ehkä vaan pelin aikana jo kävi mielessä, että mikä toi ny oli? kun kaverin kultakypärä pönöttää yksin Ässien maalilla. Mutta edeltävät tapahtumat, viisikon hajaantuminen ja PAPPin uudelleen kasaaminen kovalla kiiruulla johti epätavallisiin ratkaisuihin.