Jatketaas taas analyysejä pienen miettimistauon jälkeen. (huom. totuuksiksi en näitä väitä).
Lähinnä seurasin näitä Ässien otteita ja muutenkin sitä hakee syitä oman suosikkijoukkueensa tappioon, joten siinä lähtökohta.
Ensimmäisenä mieleen tulee tottakai tämä viimeinen matsi, jonka jo ruodin läpi tuolla aiemmin. Taistelu ei syttynyt enää täyteen liekkiinsä. Sama homma oli ekassa pelissä Hämeenlinnassa, jossa olisi oikeasti ollut taistelemalla voitto otettavissa, siksi sekaisin oli HPK:nkin peli siellä. Toisessa ottelussa oli kyllä Kerholla tuuriakin maaliensa kanssa, mutta silloinkin Ässiä vietiin ajoittain. Välillä taas hurmos ajoi Ässiä, kuten ottelun ratkaisuhetkilläkin. Kolmas ottelu taisteltiin, mutta hermo ja taidot eivät enää vierasvoittoon riittäneet. Ratkaisupeli tuli siis jo mietittyä tuolla 4 sivulla.
Yksi ratkaisutekijä oli Riksman. Ensimmäinen peli oli totutun hyvä. Maalille ei voinut kyllä yksikään ihminen mitään ilman hirvittävää tuuria. Toisessakin pelissä Riksman oli mies paikallaan ja kiekot pomppivat aika paljon maalitilanteissa Kerhon suuntaan. Kolmannessa pelissä Juuso ei enää loistanut. Häneen peli ei ratkennut, kuten ei tämä viimeinenkään. Tässä puhutaan vain ja ainoastaan siitä, että voittavan joukkueen maalivahti ottaa voittokoppeja ja haamuseivejä silloin, kun joukkue niitä tarvitsee. Niitä Juuso napsi vielä toisessa finaalissa.
Kivenmäki. Voi taivas, miten voi miehen peli mennä sekaisin parin ottelun tauopn jälkeen. Käsittääkseni Mave pelasi poikkeuksellisesti joukkueelle ennen pelikieltoaan ja ykkösen peli rullasi. Nyt (kuten Tami mainosti) Kivenmäki yritti itse tehdä kaiken: viedä kiekon ylös, niputtaa kaikki vastustajat jne. Mitä pidemmälle mentiin, sitä kovemmaksi ratkaisupaineet ilmeisesti kasvoivat. Sääli, sillä ykkösketju olisi voinut rakentaa itsestään melkoisen tuhkimotarinan tälle keväälle.
All 'n all, parempi voittaa pitkässä juoksussa. HPK oli treenannut tätä varten jo monta kertaa, tuloksena lisänimi "Pronssikerho". Nuo vuodet olivat silti oivaa treeniä tätä hetkeä varten. Ässien joukkueen Play Off kokemuksen puute näkyi, yllättävää kyllä vasta finaaleissa. Mikäli J-P Jalon juttuihin on uskomista, ei Poriin jää tästä porukasta kuin Forsbacka ja pari muuta pelaajaa. Harmi sinänsä, sillä samalla joukkueella olisi kyllä voinut tehdä saman tempun toistamiseen, jos uusi valmentaja olisi osannut muuttaa peliä sopivasti, muttei liikaa.
HPK sitä vastoin pysynee kasassa(?) aika hyvin. Tämä tarkoittaa sitä, että pronssitaian murruttua Kerho tulee olemaan hyvinkin pian uudestaan finaaleissa.
Loppukaneetti:
Onnea HPK
ja
KIITOS ÄSSÄT!!!!
