En hirveän paljoa painoa kautta ajatellen laittaisi tuolle eilisen Jokerit-Bluesille. Alkulämmittelystä jo näki, että Jokerit oli paremmin valmistautunut otteluun. Blues taas vaikutti siltä, että ajatukset on jo ensi viikolla Oulussa pelattavasssa ottelussa ja alkavassa liigakaudessa. Jokerien kiima mennä oman turnauksensa finaaliin oli moninkertainen siihen kiimaan, mikä Bluesilla oli mennä Jokerien turnauksen finaaliin. Sen verran Blues sai kasattua kuitenkin motivaatiota, että antoi erittäin hyvän vastuksen huomattavasti paljon nälkäisemmälle joukkueelle, vaikka ottelun todelliset maalipaikat oli ehkä jotain 2-2. Ritan vetoa en maalipaikaksi laskenut, koska Brücksin olisi se pitänyt ottaa kiinni. Toisaalta Clarkellakin olisi ollut helppo tehtävä estää Ritaa laukaisemasta, peruutti vaan edellä ja antoi laukaista.
Itse ottelun tapahtumien perusteella uskaltaisin kuitenkin väittää, että kentällä nähtiin ne kaksi joukkuetta, joita vastaan tehdään ensi kaudella vähiten maaleja. Molemmat joukkueet puolustivat erinomaisesti ja saivat oman maalin edustan putsattua lähes poikkeuksetta. Toisaalta tähänkin saattaa vaikuttaa se, että se viimeinen puristus puuttui ja se, että Kruus antoi kaksi aivan täysin naurettavaa maalinvahdin hanskalle huitomisjäähyä.
Lisäksi molemmat maalivahdit torjuivat ihan hyvin. Toisaalta ei sitä Markkasta kovinkaan paljoa päästy testaamaankaan, ennen viimeistä minuuttia kaikki parhaat Bluesin maalipaikat kolisivat plekseissä.
Jos Bluesin kenttäpelistä pitäisi jotain silmiin jäänyttä ja positiivista sanoa, laukauksia haettiin kuitenkin hanakasti, vaikka paikka ei paras olisikaan. Markkaselle tosin nuo olivat lähes poikkeuksetta maskittomina helppoja, kun ylimääräisiä mustelmia ei hyökkääjät maalin edustalle ajamalla lähteneet hakemaan. Negatiivisena Bluesin pelistä jäi mieleen se, että kiekkoa heitettiin omassa päässä tyhjiin kulmiin mieluummin kuin roikkuna keskialueelle. Muutaman kerran Blues näytti antavan kiekon omassa päässä Jokereille ihan ilmaiseksi pelaamalla sen tyhjään oman pään kulmaan, johon ensimmäisenä ehti narripaita, kun vaihtoehtona olisi ollut pistää vaan rauhallisesti keskialueelle.
Tänään ei oikein itseäkään jaksata lähteä areenalle.