Minun yksi kaverini nuorena kertoi toimintaperiaatteensa olevan, että hän yrittää päästä panemaan kaikkia mahdollisia naisia, mutta jos joku sattuu tulemaan vahingossa raskaaksi niin sen kanssa hän menee naimisiin. Näin kaverini tekikin ja nyt hän ollut yli 30 vuotta naimisissa.
Kovin kuulostaa ilottomalta puurtamiselta. Minusta parisuhteessa pitää olla iloa niin sängyssä kuin muussakin elämässä. Keskusteluita, naurua ja erilaista molempia kiinnostavaa yhteistä tekemistä. Jos on lapsia niin silloin toimitaan tiiminä yhdessä koko perheen voimin. Aika paljon joudutaan...
Noin niinkuin yleisemmällä tasolla kysyisin moraalinvartijoilta kumpi on pahempaa pettämistä. Ihastuu (on esim. henkistä yhteyttä, pitää toisen ulkonäöstä ja tykkää toisen seurasta), mutta ei pane vai se, että panee mutta ei ole ihastunut.
Tulipa tähän ketjuun kaiken sinänsä ymmärrettävän synkistelyn ja tiukkapipomoralisoinnin jälkeen mielipide, mikä vastaa aika pitkälle omaa ajatteluani. Hyvä kun tarkastelet asiaa toisestakin näkökulmasta.
Opin eilisestä Hesarista uuden termin vieraissa käymiselle. Artikkelissa käsiteltiin tilannetta, kun puolisoitten seksuaaliset halut keskenään eivät kohtaa ja ainakin toinen osapuoli kokee elävänsä puutteessa. 88-vuotias rouva kertoi, että hänellä on ollut 18 vuoden avioliiton ulkopuolinen...
Vaimo tuossa kertoi jostain tutustaan, joka oli eronnut miehestään. Eron oli kuulemma lopullisesti aiheuttanut se, että nainen ei ollut pitänyt siitä, että mies oli rakasteltaessa lukenut Aku Ankkaa. Kyllä naiset joskus voivat olla aika pikkumaisia.