Vieraskiertueella on turha odottaa yv-mahdollisuuksia. Varsinkaan jos ollaan johdossa. Ois tärkeää saada onnistumisia myös 5:5-pelissä. Mutta, pelaa fiksusti ja joukkueen etu edellä.
Ville on laatinut nerokkaan pelistrategian. Ekan erän vastustajan annetaan myllyttää mielin määrin ja jos kiekko saataisiinkin, annetaan se heti harhasyötöllä takaisin. Roope hoitaa maalin puhtaana. Ja, sitten tokassa erässä, kun meitä pidetään aivan paskoina, isketään. Helppoa kun heinän teko...
Vastustajan on vaan niin helvetin helppo tuhota meidän peli. Kova paine kahdella pakkeihin ja sinisen kulmat kiinni. Siitä sitten poimitaan rännikiekot talteen ja jatketaan painetta. Meillä ei ole mitään vaihtoehtoja lähtöihin. Pelkkää hätäpäissään räkimistä hirveällä kiireellä.
Ja vierasjoukkueen sankari, maalivahdin lisäksi on..... Nro 88. Yleensä tappioon riittää, että vastustajalla on edes yksi huippu (Repo, Nurmi, Huuhtanen esim. ), joka pitää meitä pilkkanaan. Eihän nyt yhtä ukkoa mitenkään voi kuriin saada!
Miettinyt tota menestymättömyyttä ja tietynlaista velttoutta. Ei tässäkään jengissä taida olla riittävää johtajuutta Söden ja Villen jälkeen. En osaa nähdä Melartia tai ketään muutakaan tästäkään porukasta sellaisena JOHTAJANA, joka potkis jengistä parhaan irti. Eikä maailmallakaan taida olla...