Kyllähän lukuisissa yksilölajeissa voitto voidaan jakaa. Olisiko esim. 2014 talviolympialaisissa naisten syöksyssä pitänyt Mazen ja Gisinin laskea toinen lasku? Tai 2006 Bischofshofenissa Ahosen ja Jandan hypätä vielä kertaalleen?
Moottorikäyttöisissä matkustusvälineissä on sekin riski, että joku voi olla piilottanut niihin mm. klenbuterolia ja testosteronia ja joutuu matkustajat syyttömänä kärsimään.
Alku oli kyllä vähän takkuista. Seitsemästä ensimmäisestä arvokisakarsinnasta kolmesti jatkoon. 2000 jo kesällä heitetty yli kasikymppinen, mutta Sydneyn karsinnassa alle 70 m. Ateenan vuonna edelleen voimassa oleva SE, mutta olympialaisten karsinnassa vasta 16.
Kahdeksassa viimeisessä...
Ei minulla mitään lukkarin heittelyn rajoittamistakaan vastaan ole.
Kakkos- ja kolmosvahti ovat ehkä tässä hieman huonoja termejä. Täsmällisempi, joskin pidempi, ilmaus olisi pelaaja, joka aina syötön noustessa on sijoittunut kentän pituussuuntaiseen halkaisijaan nähden kakkos-/kolmospesän...
Joskus tullut tätä ulkopelaajien paikan vaihtoa seuratessa mieleen, että olisiko sitä aiheellista jopa säännöillä rajoittaa. Esimerkiksi vaikkapa niin, että kakkos- ja kolmosvahdin olisi aina syötön noustessa ilmaan oltava omalla puolellaan kenttää. Vahdin väärälle kenttäpuoliskolle...
Sarjajärjestelmissäkin mielestäni yksinkertainen on kaunista. Mieluiten näkisin miesten Superpesiksessä kahdentoista joukkueen kolminkertaisen sarjan (33 ottelua) ja kahdeksan parhaan pudotuspelit paras viidestä -sarjoilla.
Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, niin tuolta löytyy nyt lyöntivuorokohtaiset tilastot, joissa on laskettu mm. tuossa lainatussa viestissä esitellyt pesäsummat, naisten ja miesten Superpesiksestä kaudesta 2021 alkaen (eli uuden tulospalvelun aikakaudelta). Tiedostosta selitteet.txt selviää...