Appelgren aloitti hyökkäyalueella 50-77 (39,4%), jos olisi aloittanut 50% tasolla olisi ottanut 63,5 voittoa. 0,36 voittoa enenmmä/ottelu, siis noin yksi voitto lisää joka kolmannessa ottelussa.
Appelgren aloitti puolustusalueella 100-127 (44,1%), jos olisi aloittanut 50% tasolla olisi ottanut 113,5 voittoa. 0,36 voittoa enemmän/ottelu, siis noin yksi voitto lisää joka kolmannessa ottelussa.
Kiekonhallinnan muutosten määrä lasketaan ottelussa sadoissa. Jokainen niistä tietysti on tärkeä, ja voi olla ratkaiseva, mutta yleisesti aloitusten merkitystä ylikorostetaan.
Kyllä aloituksissa on sama kuin puhutaan, että riittää kun voittaa ne tärkeät ottelut, niin pitää voittaa ne tärkeät aloitukset.
Yleensä mitä enemmän voitat vähemmän tärkeitä aloituksia/otteluita niin kyllä se todennäköisyys kasvaa siihen, että voittaa myös ne tärkeät aloitukset ja ottelut.
Tosin tilanne on myös sama molemmissa jos et voita vähemmän tärkeitä otteluita tai aloituksia, et myöskään pääse tärkeisiin peleihin ja monissa joukkueissa myöskään tärkeisiin aloituksiin.
Appelgren on neloskentän sentteri, mutta jos mietitään isomman roolin pelaajaa niin aloitusten voittojen merkitys kasvaa.
Esimerkkinä hyvänä aloittajana tunnettu Björninen.
Björnisen aloitusmäärällä, joka hyökkäysalueella 446, jos olisi suorittanut Appelin tasolla olisi 174 voittoa ja 50% 224 voittoa ja Björnisen prosentilla 278 voittoa. Hanneksella 49 ottelua.
Tuosta vielä jos lasketaan, että Hannes ottanut 9.1 aloitusta per ottelu hyökkäysalueella ja niistä 40/50/60% tuottaisi 3.55/4.55/5.46 aloitusvoittoa, niin ei se määrä ole ihan merkityksetön kuitenkaan, varsinkin kun Björninen saattaa ottelun lopulla olla jäällä tasoitusta haettaessa useamman aloituksenkin.
Appelgren on ottanut ainoastaan reilun 3 aloitusta per ottelu hyökkäyspäässä ja fakta on, että huonoilla aloittajilla ei kannata aloittaa ja eikä ainakaan niitä tärkeitä aloituksia, jolla taas pienennetään huonon aloittajan negatiivista vaikutusta pelitapahtumiin ja sen Pratun laittamat tilastot vahvistavat.