Myönnetään että pakko tuota yksinäistä sissiä on jollain tapaa arvostaa. Tietää että se tärkein taistelu on hävitty jo keväällä mutta silti vaan se kypärä vaan yhä sitkeästi nousee jostain mutakuopasta ja koittaa nostaa taistelumielialaa. Mikäs siinä, mukavaahan tämä vaan on.
Totta tämä. Odottelen nyt, että koska koemme Arskan vastaiskun. Varmasti tulee taas yhtä yllättäen kuin ennenkin.