Elämänohjelauseet vanhemmiltasi

[ISH]

Mitkä ohjeet isältäsi ja äidiltäsi ovat jääneet mieleesi ikuisiksi ajoiksi? Mikä lause on ikuisesti taltioituna päähäsi. Omalla kohdalla tämä on helppo.

Äiti: "Perunoita kannattaa aina keittää täys kattila. Niitä voi sitten illemmalla napsia tai paistaa vaikka seuraavana päivänä pannulla."

Isä: "Älä koskaan luota jonkun toisen tekemään suoraan kulmaan" (timpuri, puutavaran sahaamisesta).

Olen noudattanut kumpaakin.

 

[Sue]

Äiti: Tuo tullessas, vie mennessäs. Lisäksi se, että lasta tulee pitää sylissä niin paljon kuin mahdollista ja että päänsilitys auttaa nukahtamaan.

Isä opetti argumentoimaan; lukuisissa, kiivaissa väittelyissä hän kärsivällisesti toisti: perustele.

Ja sama: olen noudattanut.

 

[Ollakseni]

Käytä kondomia. Joo on tullut käytettyä.

 

[Individual]

"Pidä vaan puolesi", sanoi äiti kerran, kun muutaman linnakkeen kersan mielenkiinto kohdistui samaan limpparikoriin savusaunalla.
Voi rakas äiti, kunpa tuon osaisinkin pitää mielessä.

 

[pettter]

En mä mitään tiettyjä lauseita muista.

Faijan vieressä kyllä joskus ekaluokkalaisena usein pötköttelin ja kuuntelin sen naisseikkailuista ja mutsin yksinkertaisuudesta.

 

[Glove]

Eipä noilta mitään kummempia saanut evääksi. Isä poistui kuvioista joskus kun olin jotain 10 v eikä äitinkään kanssa ollut mitenkään hyvät välit. Pilvenreunalta ne nyt katselee mitä minä täällä toilailen.

 

[Valapatto]

Miehet ei itke ja kaikkea muuta sen kaltaista paskaa.

 

[Osmo Rapeli]

Että se on berliininmunkki.

 

[vilperi]

Opiskele niin hyvin että isona ei tarvitse katua.

Työt pitää hoitaa niin hyvin että "jalka jää aina oven väliin".

Varmasti on vanhemmat muitakin oppeja minulle antanut mutta juuri nyt ei muistu mieleen. Ja äiti-vainaa se aikoinaan minut osin opettikin töitä tekemään.

Se oli nuorelle pojan klopille kova oppikoulu olla hänen kanssaan töissä eräällä ala-asteella kesäsiivoojana. Silloin ei vielä aina työt maistunut ja sen sai sitten tuta lähes ihollaan. Ainakin korvissaan. Ja tämän jälkeen ei olekaan mielestäni asenteessani ainakaan koskaan vikaa ollut työelämässä. Kai sitä osin vielä pelkää että sieltä se äiti tulee taas huutamaan jos työt ei maistu. Tai pelkää ainakin sitä että huutoa ja valittamista siitä tulee jos työt eivät maistu.

 

[TheMagnificent]

Isäni opetuksista tulee mieleen kaksi ihan hyvää:
- keitä aina vähintään kaksi kupillista kahvia per vieras, vaikka he sanoisivat juovansa vain yhden.
- kakalla kannattaa käydä heti aamusta, niin se on sitten hoidettu alta pois.

ja yksi todella huono:
- jos joku törttöilee (sinulle) liikenteessä, niin se pitää aina kostaa.

 

[Breeze Harbour]

Johtuneeko tää siitä, että olin se omapäinen esikoislapsi, joka ei oikein osannut aina kuunnella vanhempien neuvoja, vaan toimi mieluummin oman päänsä mukaan, mutta jos mun vanhemmat on mulle jotain elämänohjeita sanellut kun olin nuori, niin yksikään ei ole kyllä jäänyt pysyvästi mieleen.

Sama omapäinen sooloartisti mä olen kyllä edelleen aikuisenakin. En mä oikein vieläkään tykkää siitä, kun joku tulee pomottamaan ja kertomaan mulle mitä mun pitäisi tehdä, ellen ole itse pyytänyt neuvoa. Pyrin aina viime kädessä tekemään itse omat päätökseni. Välillä tulee mokattua, mutta virheitä tekemällä oppii.

 

[ernestipotsi]

Jokainen on vain oman perseenreikänsä reunat - paitsi Muumipeikko.

 

[Lert]

-Muista olla aina reipas.

eli oma-aloitteinen ja ahkeroiva sekä toimia oikein.

 

[adolf]

On niitä varmaan montakin. Osa hyviä ja osa ei niin hyviä.

Yksi jonka muistan vieläkin hyvin on se, kun piti itkien soittaa vaarille ja pyytää itse anteeksi, kun olin käyttäytynyt huonosti. Tuo meni kyllä kertalaakista sillä lailla perille, että ymmärsin sen jotta toisille ihmisille ei saa olla ilkeä. Kantaa tähän päivään asti, vaikka tuosta on jotain +25 vuotta aikaa.

 

[Tadu]

"Ole aina ruoka-aikana kotona" ja "ruokaa ei heitetä pois"

Olinkin sitten vanhempieni tavoin ylipainoinen täyttäessäni 18 vuotta.

Edit: Unohtuikin, että "Alle 100-kiloiset punnitaan neuvolassa"

 

[Iisoppi]

Äitini "Koskaan ei voi olla liian rikas eikä liian laiha". Oikeasti tuo on jonkun muun sanomaksi kerrottu juttu mutta sopii äitiini hyvin joka on hoikkana ja varakkaana "lihava&köyhä".

Isäni "Vaikeneminen on kultaa" tai "hiljaa hyvä tulee". Sananlaskuja nämä molemmat mutta voivat olla myös isäni esimerkillä elämänohjeita.

Molempien suulla "Säästäminen on hyve" ja sitä olen toteuttanut kyllä omalla tavallani.

 

[Linnankundi]

Mieleen on jäänyt isäni tokaisu, kun sukulaiset keskenään jankkasivat pienessä vihneessä politiikasta. "olen tyhmistä viisain ja olen hiljaa". Ja lähti nukkumaan.

Ps. Tämä viisaus sopii myös jatkoajan keskustelupalstalle.

 

[opelix]

Isä:"Ei voi olla yhtäaikaa rikas sekä hauska"," jos annat kaikille aamulla satasen, illalla joillain ei ole mitään mutta toisilla on kaksi sataa"

 

[regularflex]

Pelasin nuorena poikana pipolätkää pari vuotta nuoremman pikkuveljeni sekä hänen luokkakavereidensa kanssa. Pari vuotta vanhempana muita pelureita olin luonnollisesti pari luistimenpotkua edellä vähän joka tilanteessa. Isäni sattui paikalle myös pelejä katsomaan. Pelien hetkeksi tauottua hän tuli viereeni ja tokaisi: "Yhä edelleen, sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas".

Pätee näin aikuisiällä muuten työelämässäkin.

 

[SgtMarkov]

Äiti sanoi monesti "menestyksen tikapuita ei kiivetä kädet taskuissa." On toiminut kyllä harvinaisen hyvin.

 

[Turha Kaukalo]

Mä mietin, muttei tullut mitään mieleen. Tämäpä noloa. No ei ole.

 

[Breeze Harbour]

Mä mietin, muttei tullut mitään mieleen. Tämäpä noloa. No ei ole.

Olen siis tosi huojentunut etten ollutkaan ainut joka ei muista! Huh.

 

[Surukuku]

Isävainaa muistutti meitä poikia useasti: "Lupaus on pahempi kuin velka!" - on tullut törmättyä tuohon viisauteen muutaman kerran....

 

[Hera80]

Kirjoittaakohan seuraava sukupolvi tähän ketjuun

"Maski päähän kun lähdet ulos"

 

[Hakki#20]

Mutsin opetus: ”muista poika, että sydämeen mahtuu vain yksi ämmä”