Katselin pelin juuri jälkilähetyksenä. Etenkin kaksi ensimmäistä erää oli sellaista kiekkoa, että oli oikein ilo katsella. Huomasin peräti jännittäväni ja eläytyväni tapahtumiin. Ei se kaiken aikaa kaunista katsottavaa ollut, mutta pelaamisessa tuntui olevan jopa jotain tolkkua. Kolmannessa erässä vähän huomio alkoi herpaantua, kun voitto alkoi näyttää niin selvältä.
Pari huomiota:
- Otto Karvinen. Miten tää kokovartalokyrpä saa edelleen pelata jääkiekkoa? Yritti jo kertaalleen teloittaa Teräväisen toisessa erässä. Eero oli sen pari metriä irti laidasta, kun kiekko tuli lapaan, ja tää aivovammainen lanasi sillä kertaa onneksi ohi. Olisi tullut todella karua jälkeä osuessaan. Raksilan sankari sai kuitenkin himoitsemansa palkinnon viimein kolmannessa erässä, kun jyräsi Ahosen naama edellä vaihtoaition reunaan. Aivan järkyttävä idiootti kaudesta toiseen.
- Puljujärven polvitaklaus ei vaikuttanut erityisen tahalliselta. Elekielestä näki heti osuman jälkeen, että vituiks män. Onneksi myöskään Lyytiselle ei näyttänyt käyvän pahasti.
- Lopun ”tappelu”. En vaan jaksa syttyä show-painista. Sulakilla ei ollut asiassa mitään roolia muutoin kuin puolustaa oman joukkueen tähtipelaajaa. Tuollaisista vain puuttuu se intohimo ja raivo, toisin kuin suoraan tilanteesta seuraavista myllyistä. En onnistu pahoittamaan mieltäni tästä, mutta en myöskään äänestä jatkoa näille.
- Koivulan maali. Tuli melkein yhtä hyvä fiilis kuin siitä Ramun maalista JYPiä vastaan muutama vuosi sitten. Kuinka moni muu tuosta olisi vain hakenut suoraa laukausta sen sijaan, että pikkunätillä jalkakynällä vedetään veska ja pakki täysin kuutamolle. Ylipäänsä on aika myöntää, että aiemmin sanomani ”Koivula on kyllä käsittämättömän huono jääkiekkoilija” -lause ei enää pidä paikkaansa. Se oli totta ensimmäisten pelien osalta näkemäni osalta, mutta sittemmin on kyllä ollut joukkueen parhaita pelaajia. Hienoa!
Kokonaisuutena kerrassaan hieno kiekkoilta. Kärpät oli tänään huono ja Rybarilla heikompi päivä. Samalla IFK oli tyly vieras, joka ei antanut tippaakaan armoa. Epäonnistumisia ei juuri näkynyt, mutta maalipaikoissa oltiin tehokkaita. Tällaista röyhkeyttä kaipaisin peleihin enemmänkin. Kiitos, IFK ja kiitos, Tanska.
