Tämän viestin olisi ihan yhtä hyvin voinut kirjoittaa tuonne jälkipyykki -ketjuun, mutta laitan nyt tähän ja yritän kirjoittaa tiiviisti. Ensi kautta silmällä pitäen haluan, että valmennus tekee huolella kotiläksynsä muutamaan asiaan liittyen sekä kehittää omaa toimintaansa. Näistä asioista voisi kirjoittaa, vaikka kuinka paljon, mutta yritän pitää tiiviinä.
1) Pelitapa: Aika monta peliä tuli kauden aikana katsottua paikanpäällä ja varmaan puolet peleistä kotisohvalta käsin. Monta kertaa kiinnitin huomiota siihen, että Tepsin hyökkäyksiin lähdöt olivat monta kertaa tosi hitaita, jolloin vastustaja ehti organisoida puolustuksensa ja oli valmis ottamaan vastaan Tepsin hyökkäyksen. Tepsillä oli ajoittain vaikeuksia päästä keskialueen ja vastustajan sinisen yli. Tuntui, että Tepsillä ei ollut kentällä yhtään tilaa, eikä oikein välillä meinattu millään päästä vastustajan maalille vaan pyörittiin kulmissa. Kiinnitin huomiota, että samoissa peleissä taas vastustaja pääsi välillä melko helposti keskialueen ja siniviivan yli Tepsin puolustusalueelle. Vastustajan hyökätettässä heillä tuntui olevan tilaa ja aikaa, vaikka kuinka paljon. Vastustajan hyökkäyksiin lähdöt monesti olivat myös nopeampia ja suoraviivaisempia. Ei näistä vastustajan hyökkäyksistä aina vaarallisia tilanteita tullut, mutta monesti tuntui, että vastustaja pääsi helpommin Tepsin alueelle, kuin Tepsi vastustajan alueelle. Minusta Tepsin pelaaminen oli välillä vähän hidasta ja hyökkäyksiin lähdöt tuntuivat olevan vaikeita. Nopeat vastahyökkäyksen ja suunnanmuutokset olivat aika harvinaisia. Kyllä niitä nopeitakin hyökkäyksiin lähtöjä näkyi. Jotenkin vain Tepsin hyökkääminen tuntui välillä hitaalta ja vaikealta vastustajaan verrattuna. Minusta myös tuntui, että Tepsin pelaamisesta puuttui variaatioita, eikä pelaaminen oikein kehittynyt kauden aikana.
2) Peluutus: En vieläkään ymmärrä, että miksi alivoimatilanteissa piti aina tunkea Kallio ja Perriin kentälle, vaikka liike on hidastunut ja puolustaminen ei ole kummankaan vahvuus. Joukkueessa oli Väyrystä, Lindsteniä, Nurmea, Kurua, jotka olisivat minun mielestäni kaikki soveltuvampia pelaamaan alivoimalla. Virtanenkin on parempi alivoimalla, kuin Kallio ja Perriin. Ei nyt ole tilastoa asiasta, mutta olen melko varma, että suurin osa Tepsille tehdyistä YV maaleista tuli, kun Perrin ja Kallio olivat kentällä. Alivoimalle tarvitaan nopeajalkaisia pelaajia, jotka ovat hyviä, myös omalla maalilla tai sitten sellaisia pelaajia, jotka kykenevät peittämään tilanteita ja vääntämään omassa päässä. Esimerksi yhdessä pleijareiden Tappara pelissä Tepsillä oli AV:lla aloitus Tapparan päässä. Aloitus meni aikalailla tasan, mutta Perrin ja Kallio menettivät kiekon ja sitten tulivat rollaattorimummon vauhdilla omaan päähän ja vastustaja teki helposti maalin.
Tasakentällisin pelattaessa oli myös muutamia tilanteita otteluiden tai erien lopussa, kun Tepsi oli alakynnessä tai vastustaja hyökkäsi kuin viimeistä pävää. Silloinkin papat piti välttämättä laittaa kentälle, vaikka eivät tahtoneet pysyä pelissä mukana tai olivat vaikeuksissa omalla alueella. Saipa ottelusarjan viimeinen peli oli hyvä esimerkki tästä, kun Saipa tasoitti varsinaisen peliajan loppuhetkillä. Siinä Kallio ja Perrin seurasivat aitiopaikalta, kun vastustaja teki maalin. Todennäköisesti kumpikaan Kallio ja Perrin eivät meillä enää pelaa, mutta valmennnuksen tulisi ottaa oppia siitä, kuinka nyt toimittiin ja millaisia virheitä tehtiin peluutuksessa ja siinä keitä kentälle milloinkin laitettiin. Minusta esim. Väyrynen on täydellinen pelaaja tilanteissa, joissa vastustaja painaa päälle kuin viimeistä päivää ja pyöritään omalla alueella. Ei Väyrynen nyt erityisen fyysinen ole, mutta hän on mainio vastaiskupelaaja, koska nopeutta löytyy. Tilanteissa, joissa ollaan alakynnessä tai pitäisi varmistella omaa johtoaa, niin pitäisi olla kentällä hyökkääjiä, joilta löytyy jalkoja ja osaamista myös puolustuspäässä sekä kykyä nopeisiin vastahyökkäyksiin. Valmennuksen pitäisi miettiä paremmin, että keitä kentälle laitetaan milloinkin ja ketä kannattaa missäkin tilanteessa peluuttaa.
Hyvä esimerkki toisenlaisesta peluutukseen liittyvästä tilanteesta. Tappara ottelusarjan yhdessä pelissä Pajuniemi teki heti alussa tehot 1+1 ja hankki lisäksi vastustajalle yhden jäähyn. Ei Pajuniemi Tepsille yksinään mestaruutta olisi tuonut, mutta jaksan ihmetellä, että miksi tässä kyseisessä pelissä valmennus palkitsi hänet peräti 6 minuutin peliajalla. Pajuniemestä paistoi kauas halu olla ratkaisemassa pelejä sekä edistää oman joukkueen peliä. Hänen pelaamisessaan tapahtui paljon positiivisia asioita. Joo siinä Hifkiä vastaan pelatussa pronssipelissä olisi voinut käydä laittamassa varmuuden vuoksi sen ylärimassa käyneen kiekon maaliin. Kärkiketjuissa oli ajoittain pelaajia, jotka eivät saaneet mitään aikaiseksi ja peli takkusi esim. Budish ja Kallio. Oli Virtakin välillä vähän pimennossa. Valmennukselta ei tuntunut löytyvän kykyä radikaaleihin muutoksiin. Sanon vielä kerran, että esim. Pajuniemeä olisi voinut hyödyntää paljon enemmän, kun tuntui välillä siltä, että usein Pajuniemen ollessa kentällä tapahtui positiivisia asioita. Valmennus peluutti jatkuvasti samoja miehiä, vaikka homma takkusi, eikä uskaltanut tehdä radikaaleja kokeiluja.
Peluutuksesta ja lähinnä peliajoista vielä se, että taas tietyt pelaajat lähinnä Perrin ja Kallio peluutettiin puhki liian suurella kuormituksella. Esim. Kalliota olisi ihan hyvin voinut runkosarjassa lepuuttaa muutaman kokonaisen pelinkin. Minusta Tallinderia olisi myös hyödyttänyt pienempi peliaika. Bergeriä olisi voinut hyvin peluuttaa enemmän, koska pelaaminen oli melko hyvää. Ei hän nyt mikään TOP 10 puolustaja ole, mutta kyllä hänelle olisi voinut peliaikaa antaa enemmän ja ajoittain pärjäsi hyvin. Monesti kummastelin sitä, että Tepsillä oli kokoonpanossa seitsemän puolustajaa, mutta seiskapakki pelasi muutaman minuutin tai ei ollenkaan. Minusta tässä ei ole mitään järkeä. Ihmettelen myös sitä, että miksi Forsström sai enemmän vastuuta kuin Berger, Reunanen tai Keskitalo. Forrströmille en näe mitään käyttöä. Reunanen ja Keskitalo eivät ehkä kuitenkaan olleet tarpeeksi hyviä liigan kärkijoukkueen pakeiksi, mutta mieluummin heille olisi suonut peliakaa kuin Forsströmille, koska Reunanen, Berger ja Keskitalo ovat vielä siinä iässä, missä voi kehittyä. Forsström myös aika usein seurasi aitiopaikalta vastustajan maalintekoa ja oli jatkuvasti vaikeuksissa. Kyllä Bergeristä olisi enemmän hyötyä ollut, vaikka oli hänkin välillä vaikeuksissa.
Peluutuksessa ihmettelen myös sitä, että miksi lähes aina Tepsin ylivoiman aloitti Kallion ja Perrinin ylivoima, kun 2 YV tuntui olevan useimmiten parempi ja vaarallisempi. Ylivoimasta ihmettelen myös sitä, miksi asiaan ei puututtu tai mitään ei muutettu, kun liian usein näkyi sitä, että Heikkinen ja Kallio hautoivat kiekkoa keskenään ja pelaaminen YV:llä oli muutenkin älyttömän hidasta. Kiekkoa ei laitettu liikkeelle, eikä välillä tuntunut tapahtuvan oikein mitään. Ylivoimahan oli sitten pleijareissa ihan katastrofi, mutta asiaan ei reagoitu mitenkään. Olisi pitänyt tehdä jotain muutoksia, mutta ei.
3) Fysiikkavalmennus: Nyt oli ainakin toinen kausi peräkkäin, kun joukkueelta loppui bensa moottorista kauden tärkeimmillä hetkillä. Yhdellä jos toisella tuntui kunto loppuvan kesken ja jaloissa painavan. Liike oli raskasta. Näytti vähän siltä, että kunto loppui kesken. Valmennuksen tähän osa-alueeseen täytyy panostaa ja tätä pitää kehittää.
4) Asennepuoli: Ymmärrän, jos ei marraskuun sateisessa ja pimeässä tiistai-illassa peli KooKoota (kaikella kunnioituksella KooKoota kohtaan) vastaan aina motivoi, mutta kyse on ammattilaisista, niin ihmettelen Tepsin ajoittaista ylimielisyyttä, flegmaattisuutta ja löysää pelaamista. Varsinkin näissä rökäletappioissa, mutta myös joskus muulloinkin Tepsin pelaaminen oli huolimatonta, lepsua, laiskaa, vetelää ja asenneongelmaista. Välillä oltiin liikkeellä turhan heikolla asenteella ja välillä tuntui, että keskittyminen ja huomio oli jossain muualla kuin pelissä ja valmistautuminen oli mennyt ihan vihkoon. Olen sitä mieltä, että pelejä on aivan liigaa ja voi olla, että tämä asia vaikuttaa pelaajiin alitajuisesti. Huonoja pelejä tulee, eikä siinä mitään. Se kuuluu asiaan. Tähän myös valmennuksen tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Peleihin kuuluu valmistautua kunnossa jne.
Jotta ei tule liian pitkää viestiä, niin lopetan nyt tähän ja ehkä jatkan joskus toiste näistä asioista, missä meni minusta pieleen tällä kaudella ja josta tulisi oppia. Positiivisella mielellä olen kyllä seurannut Tepsin uutta tulemista ja eteenpäin menoa. Paljon on hyviä asioita tapahtunut ja oli tämä kausi kuitenkin ihan hyvä. Lopetus olisi voinut olla parempi. Paljon hyviä asioita oli tässäkin kaudessa ja kyllä sen voi sanoa, että Tepsi on palannut uskottavaksi seuraksi.