Ylioppilaslehden päätoimittaja ja joku muu toimittaja ovat tehneet todellista tutkivaa journalismia paskantamalla housuunsa kaukoliikenteen bussissa ja kuvailemalla siitä nousseita tuntemuksiaan ko. lehden 100-vuotisjuhlanumerossa. Tälle tempaukselle on likimain mahdoton löytää mitään järjellistä selitystä.
Olen kuitenkin suurella huvittuneisuudella seurannut kyseisestä tempauksesta noussutta haloota, jota ovat lietsoneet pitkälti Ilta-Sanomat ja Iltalehti. Jompi kumpi niistä on haastatellut oikein kansanedustajia tempauksesta, joka ei minun mielestäni ansaitse kommentointia. Paskajournalismin vetelään ja haisevaan miinaan on haastattelussa astunut myös arvostamani kansanedustaja Zyskowicz, joka kauhistelee bussissa tapahtuneen housuunpaskantamisen pohjalta kirjoitettua artikkelia.
Kertakaikkista hilpeyttä aiheutti kuitenkin Ilta-Sanomat päätoimittajansa Ulla Appelsinin johdolla. Ilta-Sanomat nimittäin oli tehnyt laadukasta tutkivaa journalismia housuunpaskantamisesta haastattelemalla housuunpaskantamistempauksen todellisia uhreja: nimittäin Vainion bussiyhtiön bussikuskeja. Laadukkaan journalismin täydensi noin puolen sivun kokoinen kuva Vainion bussista. Tämä nyt sinällään oli pelkästään normaali osoitus tämän paskatabloidin todellisesta tasosta, mutta housuunpaskantamista käsittelevän juttusarjan vieressä oli Ilta-Sanomien päätoimittajan, itsensä Ulla Appelsinin kolumni. Tässä kolumnissaan Ulla Appelsin opasti Ylioppilaslehteä laadukkaan journalismin saloihin. Lisäksi Ulla lähti oikein jeesustelulinjalle siitä, kuinka suomalaisessa yhteiskunnassa on retuperällään olevia asioita, joihin kriittisten journalistien tulisi puuttua. Peilaten Ullan paheksumista, opastamista ja jeesustelua hänen edustamansa aviisin tasoon, minun oli enää tässä vaiheessa vaikea pidätellä huutonaurua.
Kunnes: Tajusin sen, että juuri minä luen Fazerin kahvilassa sekä Ilta-Sanomien, että Iltalehden artikkelit housuunpaskantamisesta kauttaaltaan läpi. Sen jälkeen jouduin myöntämään itselleni, että paskajournalismin kitkeränimeläntuoksuiseen miinaan liukastuneiden ketjussa se kaikista pahnanpohjimmainen olin minä.
Tämän epäortodoksisen ketjun aloitti Yiloppilaslehden toimittajat artikkelillaan, joka ei olisi ansainnut mitään kommentointia mistään suunnalta. Siihen kuitenkin liukastui suomalainen media iltapäivälehdet ja Appelsinin Ulla etunenässä. Iltapäivälehtien toimittajat haistoivat kuitenkin hienosti kakan tuoksun ja haastattelivat aiheesta kansanedustajia, jotka liittyivät housuunkakkaamista kritisoivien joukkoon. Seuraavaksi paskaisella niityllä lepää Fazerin kahvilassa iltapäivälehtien aukeaman kokoiset analyysit housuunpaskantamisesta lukenut BitterX, joka on ollut mukamas kovakin iltapäivälehtijournalismin kritisoija.
Olen mukakriittisesti aina jättänyt iltapäivälehdet ostamatta, joskin toisinaan olen poikennut tästä ostamalla IS-Veikkaajan. Lisäksi olen lukenut kummankin iltapäivälehden nettiversioita toisinaan sekä selaillut / lukenut ko. lehtiä kahviloissa. Lopputulos: olen iltapäivälehtien lukija ja siten niiden journalismin tukija.
En voi olla nauramatta häpeissäni itselleni.
Asiaan on nyt kuitenkin tulossa muutos. Iltapäivälehdistä journalismin tasoltaan se huomattavasti paskalaatuisempi eli Ilta-Sanomat lähtee nyt boikottiin (pidätän oikeuden IS-Veikkaajan satunnaiseen ostamiseen).
Koko tämän viimeisen kahden tunnin aikana tapahtuneen ajatustenjuoksun tuloksena olen päätynyt miettimään, oliko Ylioppilaslehden sananmukaisen paskajournalismin tarkoitus nimenomaan kritisoida paskajournalismia aiheuttamalla tämän tapainen absurdi ketju? Paistaako housuunpaskantamisen taustalla kuitenkin järjen kirkas valo?
Jos näin on, tempaushan oli suorastaan nerokas. Epäilen toki vahvasti.
Lopputulos osaltani oli kuitenkin se, että julistin Ilta-Sanomat boikottiin.
Olen kuitenkin suurella huvittuneisuudella seurannut kyseisestä tempauksesta noussutta haloota, jota ovat lietsoneet pitkälti Ilta-Sanomat ja Iltalehti. Jompi kumpi niistä on haastatellut oikein kansanedustajia tempauksesta, joka ei minun mielestäni ansaitse kommentointia. Paskajournalismin vetelään ja haisevaan miinaan on haastattelussa astunut myös arvostamani kansanedustaja Zyskowicz, joka kauhistelee bussissa tapahtuneen housuunpaskantamisen pohjalta kirjoitettua artikkelia.
Kertakaikkista hilpeyttä aiheutti kuitenkin Ilta-Sanomat päätoimittajansa Ulla Appelsinin johdolla. Ilta-Sanomat nimittäin oli tehnyt laadukasta tutkivaa journalismia housuunpaskantamisesta haastattelemalla housuunpaskantamistempauksen todellisia uhreja: nimittäin Vainion bussiyhtiön bussikuskeja. Laadukkaan journalismin täydensi noin puolen sivun kokoinen kuva Vainion bussista. Tämä nyt sinällään oli pelkästään normaali osoitus tämän paskatabloidin todellisesta tasosta, mutta housuunpaskantamista käsittelevän juttusarjan vieressä oli Ilta-Sanomien päätoimittajan, itsensä Ulla Appelsinin kolumni. Tässä kolumnissaan Ulla Appelsin opasti Ylioppilaslehteä laadukkaan journalismin saloihin. Lisäksi Ulla lähti oikein jeesustelulinjalle siitä, kuinka suomalaisessa yhteiskunnassa on retuperällään olevia asioita, joihin kriittisten journalistien tulisi puuttua. Peilaten Ullan paheksumista, opastamista ja jeesustelua hänen edustamansa aviisin tasoon, minun oli enää tässä vaiheessa vaikea pidätellä huutonaurua.
Kunnes: Tajusin sen, että juuri minä luen Fazerin kahvilassa sekä Ilta-Sanomien, että Iltalehden artikkelit housuunpaskantamisesta kauttaaltaan läpi. Sen jälkeen jouduin myöntämään itselleni, että paskajournalismin kitkeränimeläntuoksuiseen miinaan liukastuneiden ketjussa se kaikista pahnanpohjimmainen olin minä.
Tämän epäortodoksisen ketjun aloitti Yiloppilaslehden toimittajat artikkelillaan, joka ei olisi ansainnut mitään kommentointia mistään suunnalta. Siihen kuitenkin liukastui suomalainen media iltapäivälehdet ja Appelsinin Ulla etunenässä. Iltapäivälehtien toimittajat haistoivat kuitenkin hienosti kakan tuoksun ja haastattelivat aiheesta kansanedustajia, jotka liittyivät housuunkakkaamista kritisoivien joukkoon. Seuraavaksi paskaisella niityllä lepää Fazerin kahvilassa iltapäivälehtien aukeaman kokoiset analyysit housuunpaskantamisesta lukenut BitterX, joka on ollut mukamas kovakin iltapäivälehtijournalismin kritisoija.
Olen mukakriittisesti aina jättänyt iltapäivälehdet ostamatta, joskin toisinaan olen poikennut tästä ostamalla IS-Veikkaajan. Lisäksi olen lukenut kummankin iltapäivälehden nettiversioita toisinaan sekä selaillut / lukenut ko. lehtiä kahviloissa. Lopputulos: olen iltapäivälehtien lukija ja siten niiden journalismin tukija.
En voi olla nauramatta häpeissäni itselleni.
Asiaan on nyt kuitenkin tulossa muutos. Iltapäivälehdistä journalismin tasoltaan se huomattavasti paskalaatuisempi eli Ilta-Sanomat lähtee nyt boikottiin (pidätän oikeuden IS-Veikkaajan satunnaiseen ostamiseen).
Koko tämän viimeisen kahden tunnin aikana tapahtuneen ajatustenjuoksun tuloksena olen päätynyt miettimään, oliko Ylioppilaslehden sananmukaisen paskajournalismin tarkoitus nimenomaan kritisoida paskajournalismia aiheuttamalla tämän tapainen absurdi ketju? Paistaako housuunpaskantamisen taustalla kuitenkin järjen kirkas valo?
Jos näin on, tempaushan oli suorastaan nerokas. Epäilen toki vahvasti.
Lopputulos osaltani oli kuitenkin se, että julistin Ilta-Sanomat boikottiin.
Viimeksi muokattu: