Jokunen tunti nukuttuna ja edelleen vituttaa ja paljon. Sillä nyt Flyers oli jo lähellä sen kotiedun sieppaamista, mutta viimeistely oli vaihteeksi sitä itseään. Vedot paukkuivat lähes poikkeuksetta joko päätyplekseihin tai sitten päin Niemeä. Toki mukaan mahtui muutama todellinen huippukoppikin Niemeltä. Fakta kuitenkin on että ei tuollaisella paikkojen sössimisellä voi odottaa tuon parempaa. Jos päästää ottelussa kaksi maalia niin silloin ainakin omasta mielestäni pitäisi olla kaikki mahdollisuudet ottelun voittamiseen verrattuna vaikkapa ensimmäisen kohtaamisen kuuteen ja jos näin ei käy niin silloin voi miettiä että mikä menikään vikaan.
Kuten maalimääristä voi jo päätellä niin nyt nähtiin jo sitä puolustamistakin molemmilta joukkueita ensimmäisen osan huolettoman karnevaaliin jälkeen. Pelissä oli mukavasti fyysisyyttä, tunnetta ja intensiteetti oli huomattavasti kovempi kuin ensimmäisen kohtaamisen "pelailussa". Ainakin itselleni tämä on juuri sitä jääkiekkoa parhaimillaan ja tällä hetkellä näin Flyers kannattajana samalla pahimmillaan. Jos maalit olisivat ainoa kriteeri niin kaipa katselisin sitten jotain käsipalloa. Ensimmäiset lähes puolitoista erää olivat hivenen Hawks merkkisiä vaikkeivat mitenkään suvereenia hallintaa. Sitten sen toisen erän vahvan AV:n jälkeen myös Flyers pääsi paremmin ja paremmin mukaan ja kolmannen erän takaa-ajo olikin melkoista vyörytystä ja rummutusta, mutta samalla niin saatanan tehotonta. Pelin tiivistys oli siinä että Flyers tarjosi vastustajalle kaksi helpohkoa maalia ensimmäisessä Krajicek ja Bartulis parin hävitetessä maalinedustan kamppailun 100-0 ja toisessa Leightonin päästäessä Benin sinänsä komean (tähän huutomerkki ja pari vaikka Hawksille maalin tekikin...) rannarin aivan liian heppoisesti. Hawks puolestaan ei näitä antanut vaan päinvastoin. Flyersin kannalta oli kuitenkin positiivista että nyt nähtiin jo huomattavasti enemmän sitä Flyersia ja joukkuetta mikä on aina Cupin finaaliin asti edennytkin. Nyt oli sitä tiiveyttä ja tarkkuutta huomattavasti enemmän mikä johtikin selvästi parempaan viisikkopuolustamiseen läpi ottelun. Hyökkääjiäkin kiinnosti puolustaminen.
Ketjuista Richardsin ja Carterin yhteistyö ei vain näyttäisi ottavan tuulta alleen. Kaverit pelaavat läpi matsin oikestaan kumpikin sekä keskellä ja laidassa josta seuraa että eivät pelaa sitten oikein kumpaakaan tonttia. Carterista voi saada vielä kelpo laiturinkin, mutta Stanley Cupin finaalit eivät vain ole se oikea paikka tämän opettelulle. Toisessa laidassa nähtiin aluksi Carcilloa ja lopuksi Gagnea sekä hivenen Leinoakin, mutta tehoja ei vain löytynyt (tekivät toki sen Flyersin ainokaisen ylivoimalla, mutta nyt haen niitä tehoja tasakentällisin). Richards pääsi pari kertaa melkoisille paraatipaikoille, mutta ne olisi vain pitänyt upottaa. Carter teki siis varsin nopean paluun loukkaantumisensa jälkeen ja tämä myös varmasti näkyy pelaamisessa, mutta ei tuo kaksikon yhteispelikään nyt mitenkään loisteliasta ole. Carterin paluusta vielä sen verran että nuo Sateentekijän maalailut nyt ovat sitä itseään. Kai nyt jokainen tuolla tasolla pelaava kaveri haluaisi mahdollisimman nopeasti ja suurella palolla takaisin kehiin kun pelataan noin panoksekkaita pelejä? Jos ei niin olisin vielä enemmän huolissani sillä silloin kaveri vasta itseään ajattelisikin kun säästelisi paikkojaan joukkueen kustannuksella. "En mää viitti kun mulla on toi jalka..." Se on sitten niin valmennuksen, fysioiden kuin lääkäreidenkin tehtävä päättää milloin kaveri on valmis tekemään paluun ja Flyersissa nyt tätä malttia ei tunnetusti ole koskaan ainakaan liikaa ollut. Nyt siis vain paluu siihen vanhaan Gagne-Richards-Carcilloon, kiitos. Brieren kakkonen paransi oikestaan erä erältä. Ensimmäisessä erässä olivat täysin piilossa, toisessa nähtiin jo jotain ja kolmas olikin jo ketjulta ehdottomasti hyvä erä. Tämä osittain johtuu myös Leinon kolmanteen erään lisääntyneestä peliajasta. Kahden erän jälkeen lukemat olivat 6:20 ja ottelun päätteeksi 14:13, joten siitä voi jokainen laskeskella. Toivotaan että jatkossa Leinolle löytyisi minuutteja jälleen alusta alkaen sillä puhutaan pelaajasta, joka oikeastaan vaatii niitä kovia minuutteja pelatakseen hyvin. Kolmonen ei oikein toiminut Gagnen kanssa, mutta muodossa Carcillo-Giroux-Asham nähtiin jo kohtuu mukavaa pelaamista. Mukavan energistä ja työteliästä pelaamista mihin Giroux toi sitä järkeä. Carcillo oli ehdottomasti Flyersin parhaimistoa ja toi kentälle sitä mitä kaivattiinkin eli fyysisyyttä, energiaa, tunnetta, säpinää sekä tapahtumia. Tuota Flyers-kiekko vain tarvitsee toimiakseen eli jotakuta pyöräyttämään siitä kammesta. Muut kuin Flyers kannattajat eivät miehestä välitä (minkä ymmärtää) ja osaa antaa arvoa kaverille, mutta väliäkö sillä. Asham oli jälleen hyvä ja hoiti sen oman tonttinsa moitteetta. Paikkoja olisi ollut maaliinkin, mutta ei Arron nyt ole se ensimmäinen kaveri, jota katsellaan kun huudetaan maalien perään. Giroux sen sijaan...aivan samat kuin Richardsistakin eli parantaa pitää. Tässä on kaksi kaveria joiden mukaan Flyers pitkälti joko voittaa tai häviää (vaikka siis puhutaan leveästä hyökkäyskalustosta) ja nyt ollaan hävitty. Wachoviassa vain pitää tapahtua jo jotain. Itse vaihtaisin Carcillon ja Carterin paikkoja (jolloin Carterkin voisi pelata puhtaammin sentteriä sillä Giroux osaa myös pelata laidassa), mutta katsellaan mitä Lavi tuumaa vai tuumaako tältä osin mitään. Nelonen palasi sitä peruspeliään. Eivät olleet katsomassa ainoatakaan takaisku maaliakaan, joten ei voi valittaakkaan. Lisäksi kaikki kolme pelaavat hyvin alivoimaa, joten ei voi todellakaan valittaa. Lappy on toki iän myötä jo hivenen hidas mikä siis näkyy tälläistä erittäin nopeaa joukkuetta vastaan pelattavassa nopea tempoisissa ja intensiivisissä peleissä, mutta asenne, uhrautuminen, itsensä likoonlaittaminen ja työmäärä ovat vain loistalla tasolla, joten kyllä miestä tuolla katsoo ihan mielellään.
Puolustus pelasi kauttaaltaan paremmin ja varsinkin Coburn nosti pelaamisensa tasoa selvästi. Nyt oli jo sitä peliä mihin Braydon kykenee. Top-4 pelasi kokonaisuudessaan hyvän matsin, mutta huomionarvoista on nelikon laukaustarkkuus mikä oli lähes luokaton. Kuten täälläkin on jo Hawks Hawks kirjoittajien toimesta mainittu niin haukkojen hyökkääjät valuvat varsin alas auttaaman omia pakkejaan mikä avaa Flyersille tilaa siniselle sekä siten niille pakkien vedoille. Nyt ne vain ovat paukkuneet järjestäen ohi maalin kuten on käynyt ylivoimallakin. Jostain Prongerinkaan tykistä ei ole mitään iloa jos pleksit huutavat hoosiannaa. Huomionarvoista on myös se että Parentin vaihtaminen Bartulisiin toi mukaan Flyersille myös yli 10 minuuttia pelaavan kolmosparin. Kaksikko pelasi vieläpä kohtuu hyvin vaikka sitä yhtä maalia olivatkin Krajicekin johtamana katselemassa varsinkin Bartulis oli jopa todella hyvä. Kaksikko oli toki eniten vaikeuksissa omassa päässä suhteessa kahteen muuhun pariin, mutta suoriutuivat tästä jopa yllättävän hyvin ja eivät missään nimessä maksaneet tappiota vaikka yli 10 minuuttia pelasivatkin. Ehdottomasti positiivista jatkoa ajatellen ja tähän aikaan kaudesta pitkän ja raskaan rupeaman jälkeen, että taakka jakautuu useammille harteille jos se on vain mahdollista. Tällöin voidaan myös pelin aikana ja tiimellyksessä tarvittaessa nostaa sitä kuormitustasoa top-4:n osalta jos siis tähän tarvetta on kun kaverit eivät siihen mennessä ole pelanneet itseään vielä läkähdyksiin joka toisella vaihdolla. Liukasta Hawksia vastaan on avainasia että pakkien jalat liikkuvat ja hyvin sillä muuten ollaan kusessa.
Leighton pelasi maalissa paremman matsin kuin ensimmäisessä kohtaamisessa, mutta jälleen meni se yksi helpohko ja lisäksi mies hävisi varsin selvästi kaksintaistelunsa Niemelle, joka otti useamman monien rakastaman ja kliseisen gamesaverin sekä kannatteli joukkuettaan silloin kun sille oli tarvetta. Tähän asti Flyers on päässytkin tällä tandemilla, mutta tuliko nyt katto vastaan? Se nähdään jatkossa. Noita helppoja ei vain olisi varaa päästää kun Niemi ei sitä tule tekemään vaan päin vastoin ja lisäksi Flyersin maalinteko oli jälleen tutun tuskaista tervan juontia.
Tämän kaiken ketutuksen keskeltä pitää vain suunnata katseita kohti Phillyä ja Wachoviaa. Edessä kaksi matsia, jotka Flyersin vain keinolla tai toisella pitää voittaa mikäli Cuppia aiotaan Phillyssä vielä juhlia. Jos näin käy niin sarja on jälleen aivan uusi, mutta jos ei niin Windy Cityn poppoo on jo todella lähellä pytyn kanssa saunomisia ja juhlimisia, liiankin lähellä. Sinänsähän tilanne ei ole uusi sillä ainakin omissa papereissani Flyersin piti hoitaa nuo kotimatsit muutenkin, mutta nyt se on jo pakonkin sanelemaa. Olisi se vain ollut aivan eri tilanne lähteä Phillyyn 1-1 tilanteesta, mutta ei voi mitään.
Eagerin Benistä pitää vielä todeta sen verran että kyllähän tuota fyysistä jyräämistä katsoisi Flyers paidassakin. No aikanaan Homerille Ben kävi kätevästi vaihdosta laskusuuntaiseen Jim Vandermeeriin (joka siis hankittiin Chicagosta takaisin Flyersiin) ja jokainen arvannee oman mielipiteeni kyseisestä siirrosta.