Maailman surullisin kappale

  • 58 597
  • 170

#3

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK
Aina kun kuule mm Terry Jacks'n laulama Seasons in the Sun silmäkulma kostuu pikkasen


Alkuperäisessä englanninkielisessä versiossa laulettiin/lauletaan

Sekin aika surullista.


Moderaattorit poistaneet tekstit Tekijänoikeuslain perusteella.
 

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Alkuperäisversion esittää Hüsker Dü, kiinnostuneille tiedoksi. Muistaakseni vielä Grant Hartin kyhäämä biisi, ei uffaffaa-Mouldin.
Olipas melkoisen erilainen, kun youtubesta katselin tuon :o Kiitokset knoppitiedosta!
 

HABS #11

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Pelicans, Antikale Lahko
Minuun tekee syvän vaikutuksen Metallican Fade to black

Moderaattorit poistaneet sanoituksen Tekijänoikeuslain perusteella.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Paljon on tullut tähän ketjuun surullisia sanoituksia. Eniten ehkä on koskettanut Maria Magdaleena sisältönsä ja kontekstinsa takia.

Mutta minä jatkan Queen-linjalla. These Are The Days Of Our Lives

Albumi: Innuendo, jonka voisi periaatteessa linkittää kokonaisuudessaan tähän ketjuun.

Jokainen bändin jätkä tietää, että Freddie kuolee pian, ja video huokuu empatiaa, sympatiaa ja tietynkaltaista lähimmäisenrakkautta, kun Freddie on lähdössä kohti suurta tuntematonta.

Tässä vielä lyriikat:


Henk.koht. kyynel...


Moderaattorit poistaneet lyriikat Tekijänoikeuslain perusteella.
 
Tämä ketju meni lukkoon, koska suuressa osassa viestejä rikottiin selkeästi Tekijänoikeuslakeja. Samaten tekstejä on poistettu tai lyhennetty.

Laulun sanoja voi osittain lainata, mutta kokonaisuudessaan niitä ei ole lupa laittaa esille ilman tekijän lupaa.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Pain of Salvationin A Trace of Blood tuli jo mainittua, mutta bändiltähän löytyy kasapäin surullisia (hienoja) kappaleita. People Passing By, Lilium Cruentus, Nightmist...

Surullista koska tämän biisin sanat ovat usein totta.

Gary Jules - Mad World
Gary Julesin versiohan on pelkkä cover. Olikohan alkuperäinen esittäjä brittiläinen tusinapop-orkesteri Tears For Fears. Tietty Julesin versio minunkin mielestäni tuon alkuperäisen hakkaa. Kaikessa monotonisuudessaan tämä biisi on kyllä jotenkin käsittämättömän haikeatunnelmainen :)
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
En osaa nimetä surullisinta kappaletta. Enkä oikein tiedä vaikuttaako mikään oikeasti surullinen biisi meikäläiseen mitenkään. Ehkäpä oma surullinen fiilis tekee mistä tahansa kappaleesta myös surullisen...riippuen melodiasta.

Surullisessa fiiliksessä tulee tippa silmään vaikka taustalla soisi kaunis ja sanoitukseltaan iloinen raina.
 

hannes_ko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fly Emirates
Olikohan alkuperäinen esittäjä brittiläinen tusinapop-orkesteri Tears For Fears.
Wat?

Ei bändistä tarvitse pitää, mutta aika kaukana tusinapopista on yhtye, jonka suurin hitti käsitteli Arthur Janovin primaaliterapiaa. (Sama terapia on innoittanut myös bändiä Primal Scream.)
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Wat?

Ei bändistä tarvitse pitää, mutta aika kaukana tusinapopista on yhtye, jonka suurin hitti käsitteli Arthur Janovin primaaliterapiaa. (Sama terapia on innoittanut myös bändiä Primal Scream.)
Anna anteeksi, jos lyttäsin ilman perusteita. Oikeasti tietoni ja musiikkikokemukseni tuosta bändistä ovat hyvin ohkaiset.
 

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Surullisen kappaleen määritelmä tulee monesti laulun sanoituksen perusteella, mutta voi musiikki olla surullista ilman sanojakin. Tällainen todella surumielinen teos on Albinonin Adagio. Joku taisi mainita sen myös joskus ketjussa Maailmankaikkeuden kaunein biisi. Onhan se toisaalta kauniskin, mutta surulliseksi sen tekee se, että tätä kappaletta esitetään yleensä hautajaisten yhteydessä.

http://www.youtube.com/watch?v=XMbvcp480Y4
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Wat?

Ei bändistä tarvitse pitää, mutta aika kaukana tusinapopista on yhtye, jonka suurin hitti käsitteli Arthur Janovin primaaliterapiaa. (Sama terapia on innoittanut myös bändiä Primal Scream.)

No mikä oli suurin hitti? Myyntitilastot vai listasijoitus?

Eniten taisi kuitenkin myydä "Sowing the seeds of love", koska se myi myös jenkeissä (loistava beatles patisti). Mad World on ekalta levyltä, joka levynä on huikean hyvä, Joku memoris linger... tana mikä biisi.

Se mihin viittaat on tietty biisi albumilta "songs from the big chair", ja olihan tuo huippuhitti euroopassa. Shout, Everybody Wants To Rule The World, Mothers talk, Head over heels... loistavia biisejä nuokin toki...

ööö

siis että kuitenkin eniten taisi myydä "sowing the seeds of love" kuitenniin


Orazabal ja Smith tais lyöttäytyä takas yhteen, mutta viimeisintä levyä en ole onnistunut kuuleen (orzabalin itte tekemistä eka "Elemntal" oli ok, seuraavat kauheeta kuraa).

lauantaiyä ju nou
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Johnny Cashin versio Nine Inch Nailsin kappaleesta "Hurt".

Se on surullisuutensa lisäksi hengeltään enemmän heavy kuin kolme Tuska-festaria yhteensä.
 

Mikke73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukat, Ässät
No mikä oli suurin hitti? Myyntitilastot vai listasijoitus?

Eniten taisi kuitenkin myydä "Sowing the seeds of love", koska se myi myös jenkeissä (loistava beatles patisti).

(clip)

siis että kuitenkin eniten taisi myydä "sowing the seeds of love" kuitenniin
"Sowing The Seeds Of Love" ei ainakaan ollut listaykkösenä jenkeissä, toisin kuin "Shout". Myös "Everybody Wants To Rule The World" oli listaykkönen USA:ssa.

"Shout" on muuten ainoa Tears For Fearsin single, joka on myynyt kultaa USA:ssa.


Ketjun aiheessa pysyäkseni, Springsteenin "Empty Sky" tuli ensimmäisenä mieleen.
 

Gustaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
"Surullinen sunnuntai" on 1930-luvulla Unkarissa sävelletty laulu, jonka sanotaan antaneen sysäyksen lukuisiin itsemurhiin ympäri maailman, erityisesti Espanjassa.

Suomeksi tämä on levyttänyt Eila Pellinen vuonna 1959, sanoitus R.Helismaa.

http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/Epäterveellisen+kiihkeää+surua/1135219458474

Samaa teemaa käsittelee Rautavaaran säveltämä "Sunnuntaina sataa aina", joka on mielestäni jonkinnäköinen karu parodia edellisestä. Tulee vaan mieleen laulua kuunnellessa, ettei noin huonosti voi mennä kellään kuin kertojahahmolla, eli itsellä menee loppujen lopuksi aika hyvin.

Tästä laulusta Ilkka Alangon levytys on minulle se '"oikea".
 

Kawalski

Jäsen
Suosikkijoukkue
pesäkissat
Koko Yön tuotanto. About jokainen biisi kertoo miten muka asiat ovat hyvin ja sitten tuleekin lunta tupaan ja pimeys peittää maan.

Ellei niiden voimalla saada suomalaisista niin melankolista ja ongelmaista kansaa niin ei millään.
 

Kaspo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Koko Yön tuotanto. About jokainen biisi kertoo miten muka asiat ovat hyvin ja sitten tuleekin lunta tupaan ja pimeys peittää maan.

Ellei niiden voimalla saada suomalaisista niin melankolista ja ongelmaista kansaa niin ei millään.

Hyvin sanottu - tosin uskon Yön tuotannon ylettömän huonouden aiheuttavan enemmän itsemurhia kuin tuo niinkutsuttu melankolisuus, jota ilmeisesti jotkut heidän musiikistaan löytää.

Itse kallistun tässä tapauksessa Dahlia's Tearin kappaleen puoleen.
 

Janiz80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Henkilökohtaiseksi tämä menee, mutta eikös se itkukin ole henkilökohtaista.

Itse en pysty kuuntelemaan herkistymättä Leevien Elämä ikkunan takana -biisiä.

Biisi on sanoitustensa vuoksi sitoutunut hyvin vahvasti toiseen koiraamme, joka tulee väkisin mieleen tätä biisiä kuunnellessa. Siispä emännän kanssa on ollut jo pitkään puhetta siitä, että tästä biisistä tulee myös ote koiran haudalle, kun surullinen päivä joskus koittaa. Päätöksen jälkeen vain tuo tuleva kuolema vain nousee aina ensimmäisenä mieleen biisin myötä.

Harvoin itken, mutta tämä tuo aina kyyneleen silmäkulmaan.

Niisk.

Leevi&Leavingsin biisilistalta löytyy kyllä paljon herkistäviä, syvistä tunnoista ja tavallisen ihmisen tuskasta kertovia biisejä. Tämä näkyi kyllä jo heti tässä keskustelussakin...
 
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
Koko Yön tuotanto. About jokainen biisi kertoo miten muka asiat ovat hyvin ja sitten tuleekin lunta tupaan ja pimeys peittää maan.

Ellei niiden voimalla saada suomalaisista niin melankolista ja ongelmaista kansaa niin ei millään.

Tuota on kyllä vaikea ylittää. Yön tuotanto ajaa itsemurhan partaalle sekä ne jotka siitä pitävät että ne jotka eivät. Itse kuulun jälkimmäisiin.

Musiikillisessa mielessä tarjoan maailman surullisimmaksi kappaleeksi tämän. Henkilökohtaisessa elämässäni se on Queenin "Show Must Go On", johon liittyy erään läheisen ystäväni itsemurha. Tuskin on tarpeen tuota linkittää.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Koko Yön tuotanto. About jokainen biisi kertoo miten muka asiat ovat hyvin ja sitten tuleekin lunta tupaan ja pimeys peittää maan.

Tosin täytyy ottaa huomioon, että tämä pätee siis pääasiassa ainoastaan Hakulisen väsäämiin biiseihin, jotka kaikessa nerokkuudessaan ja synkkyydessään ovat kerrassaan mainioita. Ikävä kyllä niitä ei enää juurikaan levyillä kuulla.

Kaikki nämä Pauli Hanhiniemen ja kumppanien "säveltämät" ja "sanoittamat" Yö-"biisit" ovat kaikessa hirveydessän rikos ihmiskuntaa vastaan.


Mutta maailman surullisin biisi on totta kai Michael Schenkerin MSG-yhtyeen Nightmare, jolla äänessä on Robin McAuley.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Näin kun suomalaisia olemme niin aika riipaisevia ovat seuraavat biisit:

Vesa-Matti Loiri: Elegia
Vesa-Matti Loiri: Nocturne
Vesa-Matti Loiri: On suuri sun rantas autius
Vesa-Matti Loiri: Lapin kesä

En voi sanoa kuin että huh... Eino Leino osasi myös olla melkoisen alakuloinen jätkä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös