Tähän se kiteytyy, nimittäin porilainen kannattaminen. Häviöt otetaan vuosien kokemuksella suoraselkäisesti ja ryhdikkäästi vastaan. Ennen pelejä pitää huudella kun tiedetään, että ottelun jälkeen ollaan taas hyviä häviäjiä. Voi kun kerran voittaisi niin voisi tuntea miltä tuntuu olla se ikiaikainen huono (raumalainen) voittaja.Mä niin tykkään tästä ku Porilaiset pystyy leuka pystyssä huutelemaan ennen pelejä. Pelin jälkeen myönnetään, että parempi voitti ja eteenpäin.