Haluan tunnustaa syntini.
Siitä ei ole kauaa. Kirosin itsekseni, että saa tuo saatanan tsekki lähteäkin ensi kaudeksi. Olisikohan ollut sen pelikieltoa tuoneen huitaisun jälkeen. En muista kirjoitinko Jatkikselle aiheesta vai mökötinkö kotona kevyessä nousuhumalassa, mutta tunteen muistan. Ja minua kaduttaa.
Ehkä tämä johtui siitä, että runkosarjan pistepotti ei näyttänyt yhtä kauniilta kuin viime kauden osalta. Vielä enemmän todennäköisesti vaikutti se, etten tyhmänä katsojana sisäistänyt näkemääni; en tajunnut mitä kaikkea muuta Jasek kentälle tuo. Kaikista eniten kuitenkin vaikutti sisälläni vallinnut kiukku ja pettymys, joka lopulta johdatti syntiini.
Nyt voin vain nostaa käteni pystyyn ja olla iloinen virheestäni. Jasek ei välttämättä runkosarjassa pisteillä herkutellut aivan viime kauden malliin, mutta kyllähän hänen merkitys mitataan niin monessa muussakin asiassa. Tämä jätkä on aivan kurko sarjaamme. Vielä ennen tätä iltaa pelkäsin, että mitenhän pipo kestää, ja mitä kävikään: kahden maalin lisäksi mies sai koko Ipa-lauman päävalmentajaakin myöten sekaisin!
Tämä oli minulle se ilta, kun Jasek sai paikan turkoosissa sydämessäni.