Näille janiuotiloiden ”Kuningaskotka”-jutuille tuli kyllä vuosia naureskeltua. Jälleen kerran, mitään Ahosen hienosta urasta pois ottamatta.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Painuuko Mestis takaisin unholaan?Lue lisää »
-
Bruins päihitti Maple Leafsin dramaattisessa seitsemännessä ottelussaLue lisää »
-
Boston pinnisti pudotuspeleihin, Susanna Tapanin ja kumppanien PWHL-kausi jatkuuLue lisää »
-
HIFK:sta ja Pelicansista tuttu János Hári Unkarin nousun takuumiehenä – myös Slovenia palaa MM-kisoihinLue lisää »
-
U18 MM-päiväraportti: Yhdysvallat suvereenilla esityksellä finaaliin, Kanada lunasti loppuottelupaikan vuoristoratakamppailun jälkeenLue lisää »
-
Niko Seppälä siirtyy HIFK:sta takaisin Kiekko-EspooseenLue lisää »
Näille janiuotiloiden ”Kuningaskotka”-jutuille tuli kyllä vuosia naureskeltua. Jälleen kerran, mitään Ahosen hienosta urasta pois ottamatta.
Ihan samalla lailla silloin 50-luvulla venäläiset, norjalaiset ja ruotsalaiset panosti rajusti menestymiseen hiihdossa. Toki touhu oli täysin erinäköistä kuin nykyään, kun puusuksilla mustikkasopat rinnuksilla painettiin menemään metsän siimeksessä, ja 50 km hiihto kesti 3.33.33.
Mutta tie maailman huipulle ei tainnut olla sen helpompi kuin Iivollakaan.
Joten sanoisinin, että Veikko Hakulinen ja Marja-liisa Kirvesniemi pysyy Suomen hiihdon ykkösinä, kunnes jollakin on lyödä pöytään kovemmat meriitit kuin 3 olympiavoittoa + 3 maailmanmestaruutta.
Doping-käry tahrasi Myllylän perinnön, mutta jos se jätetään huomiotta (näinhän tehdään myös Mäntyrannan ja Johaugin paikkaa hiihtohistoriassa arvioidessa) niin hänellä itse asiassa on henkilökohtaisista kisoista paras saldo 1+4. Viestivoittoja ei tullut, kun se Lahdenkin voitto pyyhittiin historiasta pois.
Hakulisella ja Mäntyrannalla on molemmilla 2+2 henkilökohtaisilta matkoilta, Marja-Liisalla 3+1. Iivolla toistaiseksi 1+1.
Eikös IIvolla ole myös 6 arvokisamitalia nyt, eikä 7? Hieno ura joka tapauksessa jo nyt ja eiköhän suurella todennäköisyydellä jo tällä viikolla tule lisää.
Voi olla, että monet, ehkä myös minä, ovat Mäkäräistä hehkuttaneet liikaa. Mutta sitten taas kaltaisesi aliarvioivat naisen uraa melko raa'asti. Olympialaissa selkeästi alisuorittamista, jopa rajua sellaista, mutta kuusi MM-mitalia on huikea suoritus, oli yrityksiä kuinka monta tahansa.
Lisäksi Suomessa näitä maailmancupin kokonaisvoittoja aliarvioidaan mielestäni todella paljon. Ensinnäkin naisten puolella koko maailmassa on ainoastaan yksi nainen, joka on voittanut ampumahiihdon kokonaiscupin useammin kuin Mäkäräinen. Se ei ole siis helppo saavutus. Lisäksi Mäkäräisellä taitaa olla kuusi muuta kristallipalloa, joten huikeat meriitit.
IIvo ja Kaisa ovat molemmat mahtavia urheilijoita, olen saanut lukemattomia hienoja hetkiä seuratessani heitä, enkä voisi ikinä vähätellä kummankaan uraa. Mielipideasioita kumpi on ns. parempi, toki IIvolla on mahdollisuus ottaa se titteli jo näissä kisoissa.
Jari oli männä viikolla Efter Niossa ja nosti, kenties hieman jäävinä, puolisonsa Virpin maailmancupin kokonaisvoitot jossain määrin kovemmaksi jutuksi kuin pelkät arvokisameriitit. Se, että kisaa menestyksestä pitkin kautta, kilpailusta toiseen, vaatii molemmat tyylitkin.
Hyvin yksinkertainen oma makuasiani on, että arvokisat, erityisesti olympialaiset luo Legendoja. Niitä yksittäisiin, korkean panoksen ja kovan latauksen kisoihin osuneita suuronnistumisia. Iivo, joka toki pärjännyt maailmancupeissakin ja alkaa arvokisapriorisoijana olemaan legenda muutenkin, on jo viittä vaille isolla ällällä...vai onko? No on kai - muttei yhtä iso, tai jotenkin eri tavalla kuin Myllylä.
Kaisa, Janne ja Hannu veti sitten maailmancupeilla, mäkiviikoilla ja mm-mitaleillakin mitattuna saatanan huikeat urat. Olympiamitalit jäi ottamatta ja ehkä mm-tasollakin joku olis saattanut odottaa enemmän kirkasta.
Hyvin yksinkertainen oma makuasiani on, että arvokisat, erityisesti olympialaiset luo Legendoja. Niitä yksittäisiin, korkean panoksen ja kovan latauksen kisoihin osuneita suuronnistumisia. Iivo, joka toki pärjännyt maailmancupeissakin ja alkaa arvokisapriorisoijana olemaan legenda muutenkin, on jo viittä vaille isolla ällällä...vai onko? No on kai - muttei yhtä iso, tai jotenkin eri tavalla kuin Myllylä.
Kaisa, Janne ja Hannu veti sitten maailmancupeilla, mäkiviikoilla ja mm-mitaleillakin mitattuna saatanan huikeat urat. Olympiamitalit jäi ottamatta ja ehkä mm-tasollakin joku olis saattanut odottaa enemmän kirkasta.
Andrus Veerpalu on myös nostettava esiin kovana arvokisaurheilijana. Kilpaili harvakseltaan, mutta arvokisoissa oli aina perinteisellä tyylillä iskussa. MC vain 6 voittoa, mutta kylkeen 15 km pertsan Olympiavoitot 2002 ja 2006, sekä 2x MM-kultaa.
Torinon kisoissa Veerpalu ja Smigun olivat ehkäpä uransa parhaassa iskussa.
Torinon kisoissa Veerpalu ja Smigun olivat ehkäpä uransa parhaassa iskussa.
Venäjä nimesi jo nyt hiihtäjänsä miesten viidentoista pertsan kisaan. Nelikon muodostavat Bolshunov, Chervotkin, Jakimushkin ja Semikov. Eli eilen skiathlonissa säväyttänyt Spitsov huilaa matkan ja keskittyy jo viestin kolmososuudella huippusuorituksen tekemiseen. Monipuolisen Sergei Ustiugovin kisaohjelma myös uhkaa jäädä aika kapeaksi, kun skiathlon jäi välistä eikä väliaikalähtökisaan osallistu. Viestissä hän lienee ankkuri, mutta paikka parisprinttiin on tiukassa, kun Bolshunov ja kauden sprinttikomeetta Terentjev ovat siihen kisaan ehkä vahvimmin tyrkyllä. Viidenkympin kisaan Usti toki saattaa startata, mutta tuskin noissa olosuhteissa mitaleista realistisesti taistelee Bolshua, Spitsovia ja norjalaisia vastaan.
Oma lista tällä hetkellä. Pekingin menestyksellä Iivo voi toki nousta vielä ylemmäs.
1) Mika Myllylä
Henkilökohtaiset olympiavoitot: 1
Olympiamitalit yhteensä: 6 (1+1+4)
Henkilökohtaiset maailmanmestaruudet: 4
MM-mitalit yhteensä: 9 (4+3+2)
2) Eero Mäntyranta
Henkilökohtaiset olympiavoitot: 2
Olympiamitalit yhteensä: 7 (3+2+2)
Henkilökohtaiset maailmanmestaruudet: 2
MM-mitalit yhteensä: 5 (2+2+1)
3) Veikko Hakulinen
Henkilökohtaiset olympiavoitot: 2
Olympiamitalit yhteensä: 7 (3+3+1)
Henkilökohtaiset maailmanmestaruudet: 2
MM-mitalit yhteensä: 7 (3+3+1)
4) Iivo Niskanen
Henkilökohtaiset olympiavoitot: 1
Olympiamitalit yhteensä: 3 (2+0+1)
Henkilökohtaiset maailmanmestaruudet: 1
MM-mitalit yhteensä: 3 (1+0+2)
Pääpaino henkilökohtaisissa saavutuksissa. Myllylän dopingkäry ei minua haittaa. En usko, että Myllylä (tai muut suomalaiset) käyttivät mitään sellaista, mitä eivät muutkin sen ajan hiihtäjät käyttäneet.
Eri aikakausien urheilijoita on tietenkin mahdotonta verrata absoluuttisesti, mutta olettaisin, että Hakulisen ja Mäntyrannan aikoihin urheilun taso on ollut huonompi kuin nykyään ja menestyminen sikäli hieman "helpompaa". Tänä päivänä olympiakisojen hitainkin hiihtäjä voittaisi Hakulisen lähes tunnin erolla 50 km kisassa. Toki voi sitten aina miettiä niinkin päin, että pärjäisikö Iivo esim. sen aikaisilla välineillä Hakulista vastaan.
1) Mika Myllylä
Henkilökohtaiset olympiavoitot: 1
Olympiamitalit yhteensä: 6 (1+1+4)
Henkilökohtaiset maailmanmestaruudet: 4
MM-mitalit yhteensä: 9 (4+3+2)
2) Eero Mäntyranta
Henkilökohtaiset olympiavoitot: 2
Olympiamitalit yhteensä: 7 (3+2+2)
Henkilökohtaiset maailmanmestaruudet: 2
MM-mitalit yhteensä: 5 (2+2+1)
3) Veikko Hakulinen
Henkilökohtaiset olympiavoitot: 2
Olympiamitalit yhteensä: 7 (3+3+1)
Henkilökohtaiset maailmanmestaruudet: 2
MM-mitalit yhteensä: 7 (3+3+1)
4) Iivo Niskanen
Henkilökohtaiset olympiavoitot: 1
Olympiamitalit yhteensä: 3 (2+0+1)
Henkilökohtaiset maailmanmestaruudet: 1
MM-mitalit yhteensä: 3 (1+0+2)
Pääpaino henkilökohtaisissa saavutuksissa. Myllylän dopingkäry ei minua haittaa. En usko, että Myllylä (tai muut suomalaiset) käyttivät mitään sellaista, mitä eivät muutkin sen ajan hiihtäjät käyttäneet.
Eri aikakausien urheilijoita on tietenkin mahdotonta verrata absoluuttisesti, mutta olettaisin, että Hakulisen ja Mäntyrannan aikoihin urheilun taso on ollut huonompi kuin nykyään ja menestyminen sikäli hieman "helpompaa". Tänä päivänä olympiakisojen hitainkin hiihtäjä voittaisi Hakulisen lähes tunnin erolla 50 km kisassa. Toki voi sitten aina miettiä niinkin päin, että pärjäisikö Iivo esim. sen aikaisilla välineillä Hakulista vastaan.
Lisätään nyt vielä että paitsi että puusukset ja muut välineet mutta myöskään radat eivät ole vertailukelpoisia. Nykyaikana teknologia ja tietous tekee harjoittelun aivan toisenlaiseksi mutta en usko että tuolloin olisi varsinaisesti ollut vähemmän kilpailua, melkeinpä jopa päin vastoin.
Hiihdon MM-kisat ovat olleet parittomina vuosina vuodesta 1985 lähtien eli Niskasen aikana arvokisoja on ollut kolmet neljän vuoden aikana, Hakulisen ja Mäntyrannan aikana vain kahdet.
Lisäksi hiihtolajeja on nykyisin enemmän. Aikoinaan Hakulinen osallistui kaikkeen mitä järjestettiin, Niskanen ei. Voi olla että Haku-Veikko ei olisi pärjännyt sprintissä, vaikea tietää kun Hakulisella ei ollut tilaisuutta yrittää.
Samaa mieltä. Eihän noita maita nytkään huipulla ainakaan liian montaa ole. Viestihiihdoissa nähdään karu totuus.
Italia on hävinnyt aika lailla kuvasta, kun vertaa Punkkisen aikaan ja sen jälkeiseen perintöön. Samoin Saksa on taantunut pahasti, Virosta ei ole huippuja mukana. Venäjä ja Norja ovat tasoltaan ylivoimaisia, varsinkin miehissä.
Suomella on muutama erittäin kokenut huippuhiihtäjä, mutta vaarana on aallon pohja arvokisoihin lähivuosina, ellei uusia huippuja löydä. Iivo on 30-v, Krista 31-v ja Kepa 33-v, joten ei tuossa välttämättä enää montaa vuotta huipulla ole jäljellä.
Jep ja silloin ihmisiä jotka hiihti oli enemmän ja ihmisten elintavat urheilullisempia. Tai Norjassa varmaan mikään ole muuttunut mutta jos vaikka Suomesta ja Ruotsista puhutaan.
Italia hävisi EPO-vuosien loputtua. Punkinen ja Italiahan aikanaan toi EPO:n maastohiihtoon italialaisesta pyöräilystä.
Naisten "nuoriso-osasto" on tosiaan Kähärää, Matintaloa ja sitten Piippoja jne. Miehissä tietysti Moilanen, Ståhlberg ja Remikin (ainakin viestimiehenä) eriasteisia toiveita ovat luoneet hommaan. Nuorten kisoissa ainakin Ståhlberg ja Niko Anttola ovat kiinnostavia kavereita mikäli kunnossa ovat. Toivottasti ovat. Miehissä on sinänsä asiallisia lupauksia ollut että ainakin tasaiseen viestijoukkueeseen on tulevaisuudessa ihan hyvin mahdollisuuksia ja toivottavasti niitä huippujakin tulisi. Niilo Moilanenhan voi olla vaikka kultakamppailussa perinteisen sprintissä seuraavissa olympialaisissa mutta sinne on nyt vielä pitkä matka.
Jos kuitenkin palattaisiin kisojen hiihtojen pariin tästä aikakausien välisestä sauvan mittauskilpailusta.
Eli huomenna vähän sähäkämpää liikettä laduilla vapaan sprintin merkeissä. Rata vaikuttaa hyvältä. Selvä piirteinen ja leveyttä riittää. Ensimmäisellä puolikkaalla heti stadionilta laskuun ja radan ainoaan pidempään nousuun. Nousun päältä vielä lasketaan potentiaalisesti kasaava lasku stadionin pikku töppyrän kautta takasuoralle ja hienoiseen ylämäkeen runtattavaan maalisuoralle. Ilmeisen tasaisesti on tuolla tuuli käynyt niin, että takasuoralla haetaan asetelmia varsin kovavauhtisesti myötätuuleen ja sitten varmasti vahvimmat(ei edes välttämättä huippunopeudeltaan nopeinta) erottelee tuo todennäköisesti vastatuuleen työnnettävä maalisuora.
Taktikointi ei siis varmaan näyttele hirveän suurta roolia. Vähän samaa tuossa radan lopussa on profiilin perusteella kuin alkukaudella hiihdetyllä Lillehammerin radalla. Jännä nähdä passaillaanko ihan loppusuoralle asti vai onko pelinhenki lyödä tuon viimeisen laskun jälkeen kaasupohjaan ja katsoa kuka sietää laktaattia parhaiten.
Meidän hiihtäjistä miehissä isoin kysymysmerkki on kuinka kroppa toimii korkealla. Vuorinen oli Lillehammerissa vapaan sprintissä finaalissa, mutta hetki siitä korkealla Davosissa muistaakseni jäi karsintaan. Muuten radan pitäisi kyllä sopia Mäelle ja Vuoriselle, jotka turhan monesti saanut kokea, että kilpakumppaneilta löytyy vähän enemmän välityksiä puhtaasti huippunopeutta vaativissa loppukireissä. Finaalipaikka olisi loistava onnistuminen. Mitalista on vaikea unelmoida, mutta finaaliin jos pääsee niin mikä vaan lienee mahdollista.
Naisissa on minulle jäänyt käsitys, että Kähärä ja Lylynperä ovat parhaimmillaan nopeilla radoilla. Joensuulle sen sijaan voisi kuvitella radan sopivan varsin hyvin. Tässä vähän sama kuin miehessä, että finaaliin pääsykin olisi jo mahtava onnistuminen.
Eli huomenna vähän sähäkämpää liikettä laduilla vapaan sprintin merkeissä. Rata vaikuttaa hyvältä. Selvä piirteinen ja leveyttä riittää. Ensimmäisellä puolikkaalla heti stadionilta laskuun ja radan ainoaan pidempään nousuun. Nousun päältä vielä lasketaan potentiaalisesti kasaava lasku stadionin pikku töppyrän kautta takasuoralle ja hienoiseen ylämäkeen runtattavaan maalisuoralle. Ilmeisen tasaisesti on tuolla tuuli käynyt niin, että takasuoralla haetaan asetelmia varsin kovavauhtisesti myötätuuleen ja sitten varmasti vahvimmat(ei edes välttämättä huippunopeudeltaan nopeinta) erottelee tuo todennäköisesti vastatuuleen työnnettävä maalisuora.
Taktikointi ei siis varmaan näyttele hirveän suurta roolia. Vähän samaa tuossa radan lopussa on profiilin perusteella kuin alkukaudella hiihdetyllä Lillehammerin radalla. Jännä nähdä passaillaanko ihan loppusuoralle asti vai onko pelinhenki lyödä tuon viimeisen laskun jälkeen kaasupohjaan ja katsoa kuka sietää laktaattia parhaiten.
Meidän hiihtäjistä miehissä isoin kysymysmerkki on kuinka kroppa toimii korkealla. Vuorinen oli Lillehammerissa vapaan sprintissä finaalissa, mutta hetki siitä korkealla Davosissa muistaakseni jäi karsintaan. Muuten radan pitäisi kyllä sopia Mäelle ja Vuoriselle, jotka turhan monesti saanut kokea, että kilpakumppaneilta löytyy vähän enemmän välityksiä puhtaasti huippunopeutta vaativissa loppukireissä. Finaalipaikka olisi loistava onnistuminen. Mitalista on vaikea unelmoida, mutta finaaliin jos pääsee niin mikä vaan lienee mahdollista.
Naisissa on minulle jäänyt käsitys, että Kähärä ja Lylynperä ovat parhaimmillaan nopeilla radoilla. Joensuulle sen sijaan voisi kuvitella radan sopivan varsin hyvin. Tässä vähän sama kuin miehessä, että finaaliin pääsykin olisi jo mahtava onnistuminen.
Viimeksi muokattu:
Välipäivälle tarvittiin jotain juttua ettei liian pitkäks aika käy.
Jännä nähdä ketkä nyt on parhaiten sopeutuneet korkealle ja miten rata sitten lopulta oikeasti toimii. Uusissa radoissa tulee aina jotain yllättävää vastaan ja pitkät maailmancuptauot pitää voimasuhteita osin arvoituksellisempina kuin usein.
Mutta hehkutetaan vielä hetki eilistä. Nimittäin että kisasta muodostui aito takaa-ajo jota sai jännittää ja pelätä ihan helvetisti. Paljoa parempaan ei pysty muuten kuin aidolla takaa-ajolla.
On puhuttu että tulee olemaan rankkaa. Ei silti tainnut kukaan ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa.
Tuo on aivan totta. Itse olin ainakin ensin toiveikas pertsan osuuden jälkeen. Sen jälkeen maani myynyt, kun näytti ettei Iivolla kulje mihinkään ennen kuin huomasi, että vauhti olikin ihan hyvää kaikkiin muihin paitsi kahteen venäläiseen nähden. Siitä sitten ainakin pari kierrosta ihan paskat housussa jännittämistä ettei vaan tule noutajaa. Loppu hyvin kaikki hyvin ja kyllä lämmitti pronssi mieltä. Varsinkin kun se tarkoitti, että Iivo näytti närhen värkit niille jotka eivät uskoneet hänen vapaan hiihtotavan kykyihinsä.
Onko missään tilastoa jossa hiihtäjien ajat vapaan osuudella on näkyvissä?
Tuolta löytyy kaikenlaisia sektoriaikoja jne mutten jaksa ynnäillä niitä: https://olympics.com/beijing-2022/o...S_C77B_CCSMSKIATHLN----------------------.pdf
Tuolta. Löytyy FIS:in sivuilta kilpailun tuloksista "downloads" -> "results". Eli siis esim tässä kisassa tulossivu on täällä:
Olympic Winter Games Beijing (CHN)
E. Ja lisätään siis jos jengiä kiinnostaa muttei jaksa katsoa niin Niskanen oli vapaan osuudella seitsemänneksi nopein. Bolshunov ja Spitsov kaksi nopeinta.
L. Paraske
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Maininnan arvoista lienee myös että vapaan osuuden hitain hiihtäjä oli nimeltään Johannes Hösflot Kläbo. Siitä tärppikysymys pubivisoihin tulevaisuudessa.
Tää on kova! Enpä tajunnu ite kattoa moista.
Kertoo toki vakavasti puhuttaessa että verkkamoodiin vaihdettiin kun peli oli ohi.
E. Lisätään että ero toiseksi hitaimpaan, Kiinan Shang Jincaihin oli noin 50 sekuntia. Toki sitten oli vielä muutamat jotka otettiin kierroksella kiinni joista joku olisi saattanut vielä hitaampi olla.
Jokakutihuti94
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HPK,Dallas Stars
Mielenkiintoiset Sprintit edessä huomenna! Suomen osalta suurimmat odotukset Jasmi Joensuussa ja Joni Mäessä joille latuprofiilin pitäis sopia todella hyvin. Finaalipaikka ois jo äärimmäisen kova saavutus mutta vähintään 1 nainen ja 1 mies välieriin olisi jo hyvä suoritus. Toivottavasti kaikki menevät erävaiheseen ja nähtäis isojakin venymyisiä.
Nemonieminen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara, Sharks, Isles
Kähärä, Joensuu, Lylynperä, Mäki ja Vuorinen
L. Paraske
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Miehissä Joni Mäki ja Lauri Vuorinen. Naisissa Jasmi Joensuu, Katri Lylynperä ja Jasmin Kähärä. Pieni mutta aika iskukykyinen joukkue. Ei nyt mitaleita kannata kuitenkaan odottaa.
Sikäli sääli, että tässä sprintissä Bolshun mahdollisuudet voittoon olisi ehkäpä paremmat kuin koskaan aiemmin Kläboa vastaan. Melkein minuutin työpätkä sprintissä, noissa olosuhteissa, niin ei paljon puutu että olisin pitänyt tuoretta Bolshua jopa suurimpana voittajasuosikkina, niin uskomattomalta kuin se Kläbon rekordi huomioiden kuulostaakin.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy