Avasin oman ketjun aiheesta, koska terrorismia koskevaa lainsäädäntöä ollaan uusimassa ja koska tätä on vaikea sijoittaa muihin ketjuihin.
Kahteen vuoteen Suomessa ei ole avattu uusia terrorismitutkintoja. Aiemmissakaan syytteitä ei juuri ole tullut. Ja kun on hyvin harvoin tullut, osa on kaatunut useista eri syistä. Nyt tilanne on sellainen, että aseellinen kouluttautuminen terroristien toimesta ei ole terrorismirikos ellei kyseessä ole jokin konkreettinen isku tai vastaava, joka voidaan todistaa. Jos koulutuksen tarkoitus on ylläpitää valmiutta tarpeen tullen tehdä rikos, se ei ole Suomen lain mukaan rikos.
Tähän asti Suomessa on annettu vain yksi lainvoimainen tuomio, jossa henkilön on todettu syyllistyneen terrorismirikokseen. Se koski Turun iskua, jossa marokkolaissyntyinen mies tappoi kaksi ihmistä. Kolmessa muussa oikeuteen edenneessä terrorismitapauksessa syytteet ovat kaatuneet. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan suojelupoliisin toimittamat tiedot eivät ole riittäneet esitutkinnan aloittamiseksi. Suojelupoliisi puolestaan katsoi, että se on antanut tietoa vähintäänkin riittävästi esitutkintojen aloittamiseksi. Ja jos tutkintoja aloitettaisiin, tietoa myös saataisiin lisää.
Suomen terrorismilait eivät ole nähdäkseni ajan tasalla. Muissa Pohjoismaissa saadaan myös tuomioita aikaan. Lainsäädännön uusiminen nousi esille edellisen kerran vuosi sitten, kun hallitus teki päätöksen al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamisesta. Presidentti Sauli Niinistö vaati tuolloin kiristyksiä terrorismilakeihin. Sen jälkeen hallitus aloitti asiasta selvityksen. Oikeusministeriö onkin esittänyt joitain tiukennuksia rikoslakiin.
Lakiin halutaan lisätä terrorismijärjestön toimintaan osallistuminen. Rangaistavaksi ei tule mikä tahansa osallistuminen, vaan terroristijärjestön rikollisen toiminnan kannalta keskeisen tehtävän hoitaminen. Myös kehottaminen tai houkuttelu värväytyä terroristiryhmään tai tehdä terrorismirikos olisi vastaisuudessa rangaistavaa. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kiittelee esitettyjä kiristyksiä, mutta pitää niitä riittämättömänä. Suojelupoliisin mukaan koko rikoslain terrorismiluku pitäisi käydä läpi ja saattaa ajan tasalle. Pelttarin mielestä Suomen terrorismilainsäädäntö on jäänyt jälkeen muista EU-maista. Rikosvastuu ei silloin toteudu.
Pelttari mainitsee esimerkkinä tapauksen, jossa viranomaisilla oli tietoa Suomeen palanneesta vierastaistelijasta, mutta hänestä ei aloitettu täällä esitutkintaa. Vierastaistelija meni toiseen EU-maahan, joka oli hyvinkin Suomeen vertailukelpoinen. Siellä hän sai saman tiedon pohjalta neljän vuoden vankeustuomion. Pelttari ei halua yksilöidä, mikä maa oli kyseessä. Hänen kuvaukseensa sopii kuitenkin Tanskassa tuomitun Suomen kansalaisen tapaus, josta on uutisoitu aiemmin.
Lähteitä:
Kahteen vuoteen Suomessa ei ole avattu uusia terrorismitutkintoja. Aiemmissakaan syytteitä ei juuri ole tullut. Ja kun on hyvin harvoin tullut, osa on kaatunut useista eri syistä. Nyt tilanne on sellainen, että aseellinen kouluttautuminen terroristien toimesta ei ole terrorismirikos ellei kyseessä ole jokin konkreettinen isku tai vastaava, joka voidaan todistaa. Jos koulutuksen tarkoitus on ylläpitää valmiutta tarpeen tullen tehdä rikos, se ei ole Suomen lain mukaan rikos.
Tähän asti Suomessa on annettu vain yksi lainvoimainen tuomio, jossa henkilön on todettu syyllistyneen terrorismirikokseen. Se koski Turun iskua, jossa marokkolaissyntyinen mies tappoi kaksi ihmistä. Kolmessa muussa oikeuteen edenneessä terrorismitapauksessa syytteet ovat kaatuneet. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan suojelupoliisin toimittamat tiedot eivät ole riittäneet esitutkinnan aloittamiseksi. Suojelupoliisi puolestaan katsoi, että se on antanut tietoa vähintäänkin riittävästi esitutkintojen aloittamiseksi. Ja jos tutkintoja aloitettaisiin, tietoa myös saataisiin lisää.
Suomen terrorismilait eivät ole nähdäkseni ajan tasalla. Muissa Pohjoismaissa saadaan myös tuomioita aikaan. Lainsäädännön uusiminen nousi esille edellisen kerran vuosi sitten, kun hallitus teki päätöksen al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamisesta. Presidentti Sauli Niinistö vaati tuolloin kiristyksiä terrorismilakeihin. Sen jälkeen hallitus aloitti asiasta selvityksen. Oikeusministeriö onkin esittänyt joitain tiukennuksia rikoslakiin.
Lakiin halutaan lisätä terrorismijärjestön toimintaan osallistuminen. Rangaistavaksi ei tule mikä tahansa osallistuminen, vaan terroristijärjestön rikollisen toiminnan kannalta keskeisen tehtävän hoitaminen. Myös kehottaminen tai houkuttelu värväytyä terroristiryhmään tai tehdä terrorismirikos olisi vastaisuudessa rangaistavaa. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kiittelee esitettyjä kiristyksiä, mutta pitää niitä riittämättömänä. Suojelupoliisin mukaan koko rikoslain terrorismiluku pitäisi käydä läpi ja saattaa ajan tasalle. Pelttarin mielestä Suomen terrorismilainsäädäntö on jäänyt jälkeen muista EU-maista. Rikosvastuu ei silloin toteudu.
Pelttari mainitsee esimerkkinä tapauksen, jossa viranomaisilla oli tietoa Suomeen palanneesta vierastaistelijasta, mutta hänestä ei aloitettu täällä esitutkintaa. Vierastaistelija meni toiseen EU-maahan, joka oli hyvinkin Suomeen vertailukelpoinen. Siellä hän sai saman tiedon pohjalta neljän vuoden vankeustuomion. Pelttari ei halua yksilöidä, mikä maa oli kyseessä. Hänen kuvaukseensa sopii kuitenkin Tanskassa tuomitun Suomen kansalaisen tapaus, josta on uutisoitu aiemmin.
Lähteitä:
Terrorismi | Mies sai aseellista koulutusta Isisin riveissä, silti rikostutkinta päätettiin – Eikö Suomessa ole terrorismirikoksia vai eikö niitä löydetä?
Mies oli saanut aseellista koulutusta Isisin riveissä. Toinen mies taas toimi Isisin imaamina. Kumpikaan tapauksista ei johtanut Suomessa terrorismisyytteeseen. Suojelupoliisin mielestä lainsäädäntö on jäänyt jälkeen, mutta valtakunnansyyttäjä olisi uusien kiristysten kanssa varovainen.
www.hs.fi
Terrorismitutkinta kiristää viranomaisten välejä: valtakunnansyyttäjän mukaan suojelupoliisi ei anna tarpeeksi tietoa, Supo kiistää väitteen
Suomessa on viranomaisten mukaan ollut useita mahdollisia terrorismitapauksia, joita poliisin olisi ollut syytä tutkia, mutta tapaukset ovat jääneet tutkimatta. Suojelupoliisi ja valtakunnansyyttäjä vierittävät tilanteesta vastuuta toisilleen.
www.hs.fi
Hallitus selvittää terrorismilakien kiristämistä: Mitä se voisi tarkoittaa käytännössä?
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ei usko, että suomalaisessa terrorismilainsäädännössä on hirveästi tiukennuksen varaa. Nuotio näkee kuitenkin joitain mahdollisia tiukennuksia.
www.hs.fi