Nyt kun huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomalaisten* ja eurooppalaisten keskuudessa pienenee, onko kyse vain kyllästymisestä kun äärikatastrofi ja ilmastohätätila ei ole Euroopassa toteutunutkaan? Vaikea sanoa muuta kuin se, että ilmastonmuutoksen lämmittävä vaikutus toteutuu koko ajan ja se näkyy mm. keskimääräisissä lämpötiloissa maapallolla. Ennätyksiä tulee lähes koko ajan.
Mutta täällä pohjoisessa tilanne voi olla osin toinen. Ilmastonmuutostutkijat, meteorologit yms ovat joissakin uusissa skenaarioissa nähneet mahdollisena AMOC:n pysähtymisen ja Suomenkin ilmaston viilentymisen talvella keskimäärin jopa kymmenillä asteilla.
* Ilmastobarometrin mukaan vuonna 2019 44 % vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vuonna 2023 vastaava luku on 32 %. Lisäksi jakolinjat ilmastokysymyksissä ovat selvät. Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Ilmastotoimia vähemmän tärkeinä pitivät perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Jakolinjat korostuvat myös alueellisessa vertailussa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattivat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat.
En tiedä onko se sinällään vaarallista, että huoli pienenee. Tärkeintä on, että ollaan sitouduttu sopimuksiin.
Ilmiöhän on toki hiipivä. Sen vaikutuksiin tavallaan totutaan jokatapauksessa. Suorastaan todennäköistä, että joku muu huoli nousee rinnalle ja ohi. Tärkeintä on, että Kiina, USA ja Intia toimivat sovitusti.