Kova on luotto Järvenpäähän, joka selvisi kisoihin 8. sijalla KK-kisoissa. Jokainen, joka on keihästä heitellyt tietää, että jos viivasta ei tarvitse välittää, metrejä tulee metrikaupalla lisää. Tällaisen "haamuheitonhan" Järvenpää heitti myös Pekingissä.
Amatöörin tyhmä(?) kysymys: Eikö silloin kaikkien kannattaisi pistää askelmerkkiä pari metriä taaksepäin, jos homma näin yksinkertaisesti toimii?
Norjan poika heittää ilkeän pitkiä kaaria, sen tämä yli 88 metriä osoittaa. Näyttää siltä, että Andreas on se suuri ennakkosuosikki ja suomalaiset ovat lähimmät haastajat.
Kumpi merkitsisi teille enemmän, pelkästään yksi kultainen mitali vai kaksi mitalia joiden värit olisivat kuitenkin hopea ja pronssi?
Toivotaan, että Thorkildsenin Berliinin-vaikeudet jatkuvat. Lisäksi hyvä vaan, että mies vie isoimmat paineet suomalaisilta, joille paineet eivät sovi. Mahtava juttu myös se, että monta harvinaisen tasaveroista jätkää on Suomella mukana, jolloin paineet tasoittuvat entisestään. Jopa Pitkämäki voi parhaassa tapauksessa kokea olevansa haastajan roolissa ja se taitaisi olla ensimmäinen kerta se.
Jos ei voi saada enempää niin pelkkä kulta kiitos. Kyllähän tuo toinenkin vaihtoehto tyydyttäisi.
Olipahan lupauksia antava keihäskisa. Wirkkala vakuutti ja Ruuskanen ansaitusti kisakoneeseen. Naurettavaa, että Järvenpää valitaan kisoihin viime kesän tulosten perusteella. Muistaa pitäisi, että mm-kisoissa keihään karsinnassa on vain kolme yritystä eikä yliastuttuja lasketa. Vittu mä nauran kun järvenpää itkee karsinnan jälkeen että tekniikka oli pielessä ja heittopaikkakin oli perseestä.
Minusta Järvenpää on hyvä valinta. Uskon kymmenen kertaa enemmän siihen, että hän pystyy räväyttämään pitkän heiton finaaliin päästessään, kuin että Mannio olisi näin tehnyt. Mannio on ollut tasainen, mutta mihin hänen perustasaisuutensa olisi riittänyt? Mahdollisesti finaaliin, jossa loppukierroksille pääsy olisi taas tuottanut vaikeuksia. Järvenpää puolestaan on kaikki-tai-ei-mitään-tyyppinen vaihtoehto. Se sopii minusta hyvin tässä tilanteessa, kunhan nyt vaan äijä ottaisi rauhallisesti ja lopettaisi tuon henkisessä tuskassaan kieriskelyn.
Edelleenkään en ole asiantuntija, mutta aivan järkyttävää repimistähän nuo Järvenpään heitot näyttivät olevan kaikkiin muihin verrattuna. Ruuskasen ja Wirkkalan kohdalla mm. Lehtimäki on kommentoinut vedon rajuutta kesän aikana, mutta minusta se on heillä silti samalla rento. Pitkämäen 83-metrisethän taas näyttävät välillä vedoltaan jopa löysiltä noihin muihin verrattuna. Ihme ja kumma kun silti lentää niin pitkälle. Samalla reseptillä voisi toiseltakin Terolta lähteä.
.
.
.
Noin muuten: Varsin sekä mielenkiintoinen että "mielenkiintoinen" tämä hannes_ko:n ja Kayttäjänimettömän välinen keskustelu. Täällähän näyttää ns. "olevan asiantuntijoita paikalla". Silkäli kiintoisa homma, että harvoin tavallinen penkkiurheilija pääsee kuuntelemaan kärpäsenä katossa lajin lähellä olevien (oletus, juttujen perusteella) keskusteluja asioista niiden oikeilla nimillä.
Viimeisten 10-15 vuoden aikana koko dopinginkäyttö onkin tainnut muuttua pienten piirien kuiskailusta ns. julkiseksi salaisuudeksi. Ei sitä uutisvälineissä käsitellä vieläkään suurin otsikoin, vaikka tarinoita on tarjolla entistä enemmän. Jopa mainitut vanhojen urheilijoiden jälkikäteen tulleet tunnustukset kuitataan mediassa pikkujutuilla eikä niistä mitään suurempaa keskustelua tunnu syntyvän. Asia on selvästikin ongelma vain silloin kun kiinni jäädään rysän päältä. Ja sitten se onkin iso ongelma.
Kai se on sitten vaan se, että nuo vanhat parrat ihmiset ovat jo unohtaneet, joten ketään ei kiinnosta. Toisaalta on sekin oletus, että "ennen sitä käytettiin, vaan ei enää". Marjo Matikainen muuten on poikkeus tähän luultavasti siksi, koska hän on vieläkin julkisuudessa, ei avautunut itse, eikä ole aivan niin vanha tapaus.
Joku voisi nähdä dopinginkäytön tulon tällä tavalla "julkisemmaksi" jopa askeleena kohti sen sallimista, joku toinen taas ei.
Jospa sitten kun keksitään sekä ylivoimainen, että terveellinen tapa doupata, joka poistaisi samalla epäterveellisten aineiden lisähyödyt jollain tavalla ja olisi kaikkien saatavilla, niin kenties dopingin sallimiseen voitaisiinkin mennä. Vai miksei, jos nuo kaikki kohdat osuisivat? Olisiko geenidopingissa aineksia tähän?
Mutta kieltämättä kuulostaa tuo mainittu skenaario melko epärealistiselta ja toteutuessaankin kaukaisuuteen sijoittuvalta. Sikäli varmaan suht turha miettiä koko asiaa, mutta se nyt vaan tuli jostain.
edit. No niin, tännehän on ihmiset ehtineet jo jauhaa samoja asioita tuosta keihään tilanteesta, kun hieroin tekstiä niin pitkään.