Vähemmän yllättäen tarkoitan tätä kommentoimaasi kohtaa Saxonilta.
Jos tarkoitat
kommenttiani @Saxon-747 tekstiin, se on validi. Saxon toi esille sen, millaisia resursseja vaaditaan kotouttamiseen ja siten käytännössä sen, miksi monet kunnat ovat kielteisellä kannalla. Kuntaliiton ja kuntapäättäjien mukaan valtion lupaama 100 prosentin korvaus ei kata lähellekään edes niitä kuluja, joita korvaus koskee ja on kuluja, joita ei korvata lainkaan. Tämä voi tarkoittaa palveluiden supistamista, entisestään. Lisäksi pienissä kunnissa ei ole enää poliiseja ja matkaa lähimpään poliisin voi olla parhaassa tapauksessa kymmeniä ja huonommassa tapauksessa satoja kilometrejä. Ihmiset kokevat turvattomuutta ja kun kunta antaa resursseja kotouttamiseen, se koetaan kuntalaisten toimesta joskus täysin vääränä. Kerroin kesällä konkreettisia esimerkkejä, kun oli mahdollisuus tutustua asiaan. Myös kuntapäättäjissä on todellista vihaa koko kotouttamisprosessia vastaan ainakin niiden keskuudessa, joilla on nuoria naispuolisia lapsia.
Minusta tilanne pitäisi avata kansalaisille täysin. Kertoa suoraan, mitä maksaa eikä toimia, kuten hallitus toimii ja antaa lisämäärärahan jokaisen lisäbudjettiin. Esimerkiksi Kuntaliitto on arvostellut tätä toimintaa. Kaikenlainen salailu lisää vastustusta kunnissa ja jos halutaan ihmiset aidosti tekemään kotouttamista ja hyväksymään se, ei kuntien tahtoa voi sivuuttaa ja perustaa tuosta vaan ensin vastaanottokeskusta ja sitten vaatia alueen kuntia kotoutustoimiin kohteenaan nuoret irakilaismiehet, joita ei kotouttaminen Suomeen kiinnosta pätkän vertaa, mutta kylän nuoret naiset sitäkin enemmän.
Oma näkemys on sama kuin aina ennenkin. Puhutaan ongelmista avoimesti, eikä vedätetä jatkuvasti raha-asioissa ja kuluissa eikä siinä, että nämä maksetaan karsimalla palveluita ja tukia kantasuomalaisilta sekä ottamalla lisävelkaa. On hyvä tuoda esille kaikki asiaan liittyvät tekijät. Sekin, että kotouttaminen ei ole onnistunut Suomessa 10 vuoden aikana juuri lainkaan ja sekin, että kotouttamista ei todellakaan paranna se, että tuhannet ovat odottaneet sen alkua kohta vuoden vastaanottokeskuksessa.
On myös hyvä tuoda esille se, että Supon mukaan Suomeen on jo syntynyt radikaali-islamistisia verkostoja, joita Supon Antti Pelttari luonnehti "salafijihadistiseksi alamaailmaksi". Pelttarin mukaan aiemmin omissa etnisissä ryhmissään pysyneet radikaalit verkostot ovat enenevissä määrin yhteydessä keskenään. Suomessa on ollut pidemmän aikaa tällaisia verkostoja, henkilöitä, joilla on kytköksiä radikaali-islamistiseen terrorismiin.
Minä näen ratkaisuksi avoimuuden ja rehellisyyden. Vain sitä kautta voidaan saada kunnat ja kunnissa asuvat ihmiset mukaan ja hyväksymään pakolaiset. Tällä hetkellä pakolaisjärjestöt ja mm. Vihreät tavoittelevat noin 1 000 - 1 500 kiintiöpakolaisen vuosittaista määrää. Olen pitänyt sitä turhan matalana ja parempana noin 3 000 pakolaisen kiintiötä, jotka valittaisiin tarkoin siksi, että kotouttaminen olisi realistista. Se olisi ainoa oikea tie myös Suomen turvallisuuden osalta ja talouspolitiikassa mm. työlllisyysasteen nostamisessa. Tämä vaatii koko Euroopalta yhteisiä toimia, mutta jos mietitään tarkemmin, yhteiset eurooppalaiset toimet ovat välttämättömyys niin tässä kuin muissakin asioissa joka tapauksessa.