Esille nostamasi maalämpöön perustuvat ratkaisut omakotitalojen yhteydessä on sellainen, johon minustakin kannattaisi panostaa, vaikkapa sitten mennen Ruotsin malliin, jossa valtio tukee niiden rakentamista.
Tulee silti muistaa että kaikki lämpöpumput ovat yksi sähkölämmittämisen muoto. Pumppu toimii sähköllä vaikka tuottaakin
otollisissa olosuhteissa lämpöä tehokkaammin kuin suorasähköpatteri. Suomessa on edelleen noin 200 000 öljyllä lämpiävää omakotitaloa ja sen lisäksi lienee vielä jokin joukko kiinteistöjä saman litkun varassa. Kun nuo kaikki siirtyvät käyttämään lämpöpumppuja, kasvaa sähköntarve merkittävästi marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Sen sähkön tuottamiseen tarvitaan taas lisää sähköntuotantoa - ilmeisesti uusi atomimiilu.
Lämpöpumppuihin liitetään vielä "uutena" teknologiana (vaikkei se sitä olekaan) paljon fantasiaa ja hurjia odotuksia joihin se ei kykene vastaamaan. Kuluneen talven kylmimpinä jaksoina (tammi-helmikuu) iso osa ilmalämpöpumpuista (joita lienee pumpuista suurin osa) seisoi sammutettuina koska alle -15 asteen pakkasilla laite altistuu jo rasitukselle eikä siitä saatava lämpö enää riitä koko asunnon lämmittämiseen - ja lisäksi se tekee lämmön yhtä surkealla suhteella kuin suorasähköpatterikin eli ei säästä lainkaan euroja. Niin kauan kuin ilmastomuutos ei ole tosiasia ja hoida Suomea mukavan haileaksi seuduksi niin täällä tullaan talvella tarvitsemaan muutakin lämmönlähdettä. Millä ehdoilla kuluttajat ovat valmiita satsaamaan
kahteen erilliseen lämmitysjärjestelmään, on kokonaan aloittamaton keskustelunaihe.
Väitän että valtaosalle lämpöpumppujen ostajista tärkein motivaatio järjestelmän hankkimiselle ei ole ollut ekologia vaan oma ekonomia: sillä on haettu eurosäästöjä eikä nettokilowattituntien vähenemistä. Kun mukaan laskeen laitehankintahinnat ja välttämättömät ylläpitokulut elinkaaren aikana, voi tämä järki kääntyäkin päälaelleen - ainakin osan kohdalla. Tästä saadaan raportteja vasta tulevina vuosina kun kaikenkirjavat villit merkitkin ovat joutuneet tosikäyttöön kovaan pakkaseen vuosikausiksi. Mikä kestää luvatun 15 vuotta että ehtii nauttimaan niistä "säästöistäkin", mikä puolestaan laukeaa jo viiden vuoden jälkeen juuri kun säästöillä saatiin vasta maksettua laitteen hankintahinta.
Maalämmön massahyödyntämisen osalta on vielä täysin tutkimatonta millaisia vaikutuksia tuhansilla porausrei'illä ja maasta pois imetyllä lämpöenergialla on maan sisäiselle "ekologialle" ja lämpötaloudelle. Ruotsalaisten kokemusten mukaan tiiviillä asuinalueella kallioperän lämpötila voi laskea jopa 3 astettakin maalämpöpumppujen takia - millä puolestaan on vielä tuntemattomia vaikutuksia niin pohjaveden käyttäytymisen kuin maan bakteeri- ja eliöstökannan osalta. Porakaivot toimivat lisäksi mainiona kulkuväylänä pintafaunalle joka eksyy uusille apajille pohjaveden äärelle. Projekteja on vasta käynnistymässä näiden tekijöiden selvittämiseksi.