Olemmeko siis saavuttaneet yhteisymmärryksen, että Bazantin tutkimuksessaan esittämä lentokoneiden törmäyksestä johtuva romahdus on paras saatavilla oleva selitys tapahtuneelle?
Tähän voi vastata kaikki, erityisesti tietysti ns. truther-puolta edustavat.
Olen ainakin yrittänyt tarkastella asioita kriittisesti saatavilla olevan materiaalin perusteella, josta tosin olen tutustunut vain murto-osaan ja silloinkin yleensä vain silmäillen. Muutamia papereita olen kyllä lukenut ihan ajatuksen kanssa läpi. Silloinkin rajoitteeksi tulee se, että lukion pitkällä fysiikalla (1983-86) ei noiden laskelmien ruotimisessa kovin pitkälle pärjää.
Bazantin mallia pidän tähän mennessä parhaana selityksenä romahduksille. Tosin ei minulla ole kompetenssia sen oikeellisuutta arvioida. Se nyt vain vaikuttaa siltä, että siinä on huomioitu romahdukseen vaikuttaneita tekijöitä kattavimmin. Näkemykseni perustuvat
tähän 2008 julkaistuun paperiin.
Pyysin pd:ltä linkkejä truther-puolen papereihin, joissa tuo malli olisi haastettu. Ensimmäinen oli se
nimetön nettikirjoitus, joka perustui videoanalyysiin pohjoistornin kattolinjan putoamisesta alaspäin. Nimettömänä julkaisu laittaa hälytyskellot soimaan, mutta ei toki sinällään ole syy laittaa sitä roskakoriin tutustumatta. En kuitenkaan vakuuttunut, kun tekstistä ei löytynyt linkkiä videoon, jonka perusteella analyysi oli tehty. Varsinkin kun en ole toistaiseksi nähnyt ensimmäistäkään videota, jossa romahtavan tornin kattolinja olisi näkyvillä niin pitkään, että sen putoamisesta voisi laskea juurikaan mitään. Toinen epäilyttävä seikka oli se, että koko analyysista selvittiin lähes yksinomaan potentiaali- ja kineettisen energian peruskaavoilla. Pulverisoituminen oli myös oletuksena jätetty huomioimatta.
Toinen linkki oli tämä
Gordon Rossin sivusto. Siihen en ole vielä ehtinyt kunnolla tutustua, mutta nopean vilkaisun perusteella sieltäkään ei löydy varsinaisesti sitä, mitä olen hakemassa eli Bazantin mallin ruotimista systemaattisesti niin, että siitä osoitettaisiin mahdolliset puutteet/suoranaiset virheet. Ja mieluiten vielä niin, että luupin alla olisi tuo Bazant et al. uusin(?) 2008 julkaistu paperi. Täytynee etsiä, mutta ei sellaista taida olla tarjolla.
Rossin analyysissä näkyi olevan laskettuna energiavaje, joka oli 390 MJ kerrosta kohden. Käsittääkseni siis se energia, joka olisi tarvittu putoavan yläosan yms. lisäksi saamaan aikaan nähdyn kaltainen tuho. Vastaa hieman alle 100 TNT-kilon energiaa. Tuosta ei todellakaan kannata tehdä johtopäätöksiä mahdollisista räjähdemääristä, vaan kirjoitin sen siihen siksi, että vaikka 390 MJ kuulostaa suurelta, niin aika hemmetin vähän se kuitenkin on, kun ajatellaan kuinka isoista energiamääristä kokonaisuutena on puhe. Viittaan siis laskentatarkkuuteen varsinkin, kun tarkkaa mittausdataa ei ole ja käytetyt arvot ovat pelkkiä estimaatteja.
Monissa tarkasteluissa on muuten ihmetyttänyt se, että romahdusta käsitellään kerros kerrokselta ikään kuin se putoava yläosa murskaisi kerroksen kerrallaan ja vastassa olisi aina uusi ehjä rakenne. Luulisi, että vaikutus heijastuu alaspäin heikentäen muidenkin kerrosten rakenteita ainakin jossain määrin.