Jaahas... naputtelin Cubelle yöllä vastauksen, mutta näköjään se ei sitten perille tullutkaan kun yhteys rupesi nikottelemaan...
Greenin eilisestä pelistä pitää sanoa sen verran, että nuo tehopisteet kyllä antavat turhan ruusuisen kuvan, jos niitä vertaa illan esitykseen. Poika oli kohtuullisen pihalla omassa päädyssä ja sinettinä Kostitsin vei kuin litran mittaa Habsien tokassa maalissa. Pisteitä tuli toki mukavasti, mutta esim. kumpikin syöttö oli muistaakseni omassa päädyssä annettuja peruspasseja, joista tuli maalisyöttöjä maalintekijän luotua itse täysin tilanteensa. Voittomaalissakin Greenin osuus oli lähinnä laittaa kiekko maaliin, toki Nyliksen syöttö ei ollut helpoin mahollinen, koska tuli vähän jalkoihin.
Ylläolevalla en mitenkään halua mollata Greeniä, lähinnä vaan tuoda esille sen , että aina pisteet eivät kerro totuutta kokonaisesityksestä. Pojan viime aikaiset otteet ovat kyllä olleet huimia ja etenkin kiekollinen pelaaminen on rohkeaa ja itsevarmaa. Ero Hanlonin ja BB:n ajan Greenillä, kuten koko joukkueella, on kyllä huikea.
Positiivista illan esityksessä oli se, että pisteet tarttuivat taas matkaan, vaikka etenkin ekassa erässä Caps oli todella ponneton ja haluton porukka. Alussa päästiin 4vs1-hyökkäykseen, jonka Bäkkis ja Ovie sössivät. Sitten Habs saikin ylivoiman ja rankoi heti maalin. Sen jälkeen kotijoukkue vei peliä tuonne Ovien avausmaaliin asti. Tämän jälkeen Caps alkoi saada omaa peliään kohdilleen.
Itseäni lämmittää erityisesti ottelun tilastoja katsellessa se, että omat ykköskiepin varaukset ottavat roolia kunnolla. Kaikki maalit tulivat omilta varauksilta (Gordon, Ovetshkin, Green, Bäckström). Lisäksi Schultz pelasi 25 minuuttia ja otti mielestäni hienosti roolia puolustuksen runkomiehenä, kun kokeneita hemmoja oli sivussa. Eminger pelasi pitkästä aikaa ja se näkyi kyllä jonkin verran esityksessä. Jääaikaa ei tullut kauheasti, mutta mitään hirveää mokailuakaan ei näkynyt. Toki yhden takaiskumaalin aikana oli jäällä.
Fleischmannille toivoisi pian tilastoissakin näkyviä onnistumisia. Hän on ollut jo jonkin aikaa hyvä kakkosessa ja tuntuu luovan vähintään pari paikkaa per peli joko itselleen tai ketjukavereilleen. Viime yön pelissä hän loi hienosti voittomaalin pohjan kiekon ylöstuonnillaan.
Brooks Laich on kaikessa hiljaisuudessa pelaamassa myös hienoa kautta. Itse olin jo viime kaudella lähes valmis pistämään kaverin lihoiksi, mutta mitä enemmän häntä nyt näkee, niin sitä paremmalta meno näyttää. Pisteitä tulee silloin tällöin, mutta suurin apu hällä on tuo monipuolisuus. BB voi heittää hänet kehiin käytännössä ihan milloin vaan.
BB:lle täytyy antaa propseja myös toimivien kolmosnelosketjujen luonnista. Kumpikin ketju pystyy pitämään kiekkoa vastustajan päädyssä ja luomaan maalipaikkojakin. Eilisessäkin pelissä Laing-Steckel-Gordon piti valehtelematta koko vaihdon ajan kiekkoa Habs-päädyssä voittaen järestään laitakamppailut. Laingin pelaamista on hauska seurata jo senkin vuoksi, että kaveri pelaa koko ajan kuin viimeistä NHL-vaihtoaan: vääntää, kääntää, raastaa, taklaa, ajaa maalille ja mikä hienointa heittäytyy vanhan ajan tyyliin vastustajan laukauksien eteen. Todellista joukkuepelaamista!
Laichin johtama nelonen, jossa Brashear ja Bradley mellestävät laidoilla, toimii myös hyvin vaikkei ihan samanlaiseen kiekolliseen peliin ehkä pystykään kuin kolmonen. Tämä ketju on kuitenkin hyvä karvaamisessa ja taklaamisessa, jonka avulla he usein pystyvät aiheuttamaan vastustajan pakistossa sekasortoa, jota kautta myös maalipaikkoja aukeaa. Brashear näyttää ottavan roolia myös pukukopin puolella:
Boudreau credited tough guy Donald Brashear with riling up his team in the first intermission.
"One of our leaders came in after the first period and gave the group hell," Boudreau said. "We had a game plan, and some of us were on it and some of us weren't. We needed a kick in the butt and the guy gave it to them."
Capsien peli kulkee nyt siinä määrin tasaisesti ja mukavasti, että sitä ei oikein osaa kaivatakkaan hyökkäyspään sairastupalaisia takaisin. Clark ei taida kyllä vähään aikaan olla vielä tulossakaan ja Seminin tilannekin tuntuu olevan avoin.
Toki vaikka peli on ykkösellä kulkenut ihan mukavasti, niin täytyy muistaa, että ykkösen oikeassa laidassa ei ole kukaan vielä onnistunut Ovien parina Clarkin poissaollessa. Kun NB ja AO ovat viime aikoina löytäneet pelivireen keskenään, niin mitähän siitä vielä tulisi kun toiseen laitaan iskettäisiin ennestään Ovien kanssa hyvin klikannut Clark? Melkeinpä pelottava ajatus...
Seuraava peli taitaa olla keskiviikkona kotona Coloradoa vastaan. Siitä alkaakin viiden ottelun kotiputki, jossa pitäisi ottaa kyllä täydet pisteet, jotta tuo pudotuspelipaikkataistelu jatkuisi. Vastassa on Avsien lisäksi Philly, Ottawa, Edmonton ja Florida eli ei ihan mahettomia jengejä.
Mites muuten on, joko kohta voidaan ruveta ajamaan BB:stä vuoden valmentaja-tittelin saajaa vai pitääkö odottaa siihen asti että pudotuspelipaikka varmistuu? ;)