Onko kolmioille kysyntää Helsingin alueella? Yksiöt ja kaksiot menevät hetkessä ainakin näillä seuduilla.
Minkälainen on tyypillinen vuokralainen kolmiossa? Perhe vai jokin solukämppä -tyyppinen ratkaisu? Tavoitteena olisi kuitenkin pitkäaikainen vuokralainen jolloin tuotto olisi vakaata eikä ns. tyhjiä kuukaisia tulisi vuosittain.
Huonoista vuokralaisista saa kyllä lukea vähän joka tuutista mutta onko todellisuus kuitenkin toinen? Mihin riskeihin pitäisi vuokranantajana varautua?
Hyville asunnoille "hyvillä" alueilla on yleensä aina kysyntää. Yksiöt menevät lähes aina varsin nopeasti, varsinkin loppukesästä ja syksyllä, jos nyt vain ovat edes jokseenkin siedettävässä kunnossa. Kaksioillekin on kysyntää, mutta niitäkään ei suoraan voi verrata yksiöihin. Kolmioiden kohdalla tilanne on ollut hieman huonompi, mutta yleensä vuokrapyynnön tarkastaminen alaspäin, jos näyttää siltä, että kiinnostusta ei muuten hyvää asuntoa kohtaan ole, helpottaa vuokraamista.
Se, että asunto on sinun tämänhetkinen kotisi, saattaa luoda sellaisen harhaluulon, että se on myös lukemattomien muiden unelmakoti. Se taas hyvin usein vaikuttaa mm. vuokrapyyntöösi asettaen jopa hieman epärealistiset odotukset. Hyvä ja tunnollinen vuokranantaja selvittää aina vuokralaistensa elämäntilanteen, vuokranmaksukyvyn, edellyttää yleensä aina työ- tai opiskelupaikkaa sekä selvittää luottotiedot. Luottotietonsa menettänyt ei automaattisesti ole huono vuokralainen, mutta vähänkään epävarmassa tilanteessa ei kannata ottaa riskiä. Tai ainakaan itse en ottaisi. Ja paljon vaikuttaa sekin, miksi luottotiedot ovat menneet ja milloin. Jos kysymys on vuokranmaksusta johtuvista häiriöistä, ei ikinä kannata ottaa riskiä. Myöskään kulutusluotoista johtuvat häiriöt ilman perusteltua syytä eivät kannusta vuokraamiseen ja vuokralaiseksi vaikuttavan iänkin pitäisi minun mielestäni vaikuttaa. Parikymppisellä ei pitäisi olla luottohäiriömerkintöjä, mutta ikävä kyllä se on nykyään hyvinkin yleistä. Sen sijaan, jos hakijana olisi esim. yksinhuoltajaäiti, jonka luottotiedot ovat menneet siksi, että sairastui vuosia sitten vakavasti, joutui sairaslomalle työstään ja lapsille oli pakko ostaa talvitakit ja muut perusvermeet, vaikka rahaa ei ollut penniäkään ja elämä on sittemmin palannut oikeille uomilleen, saattaisin itse olla valmis miettimään vuokraamista, jos kaikki muut natsaa ja ihmisestä jää vilpitön kuva.
Se, minkälaisen vuokratuoton huoneistosta sitten saa, riippuu mm. vuodenajasta sekä siitä, paljonko vastaavia asuntoja on ko. hetkellä markkinoilla. Myös se, oletko valmis vuokraamaan esim. opiskelijasoluksi, voi parantaa tuottoasi. Toisaalta, pahimmassa tapauksessa myös riskit kasvavat. Mitään yksioikoista neuvoa tai kommenttia on todella vaikea sanoa, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja tilanteet saattavat muutua nopeastikin. Vuokranantajallahan on oikeus valita itse vuokralaisensa. Jos ei halua naisvuokralaista tai vaikka mustaa miestä, sellaista ei ole pakko vuokralaiseksi ottaa. Mutta sitä ei tietenkään pidä sanoa ääneen. Ikinä. Mutta sen jälkeen, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu, se sitoo molempia osapuolia.
Se kannattaa huomioida, että Suomessa vuokralaisen asema on erittäin turvattu. Myös silloin, kun vuokralainen laiminlyö omat velvollisuutensa. Vuokranantajalla on esim. huomattavasti pidempi irtisanomisaika kuin vuokralaisella, joten jos vuokranantaja muuttaakin mielensä vuokralaisen suhteen, ensimmäisen vuoden aikana kestää 3kk ennen kuin vuokralaisesta pääsee eroon. Jos siis lähtee suosiolla. Jos ei lähde, joudutaan häätöä hakemaan käräjiltä ja siinä voi oikeuden ollessa erittäin ruuhkautunut mennä muutamakin kuukausi. Ensimmäisen vuoden jälkeen vuokranantajan puolelta irtisanomisaika onkin sitten jo 6kk. Eli huonon vuokralaisen kanssa voi joutua kitkuttamaan pitkäänkin. Toki, jos löytyy purkuperuste, tilanne muuttuu, mutta jos vuokralainen ei varsinaisesti laiminlyö velvollisuuksiaan, mutta on muuten vuokranantajan näkökulmasta hyvin työläs ja vaativa, hänestä ei niin vain pääsekään eroon. Suurin osa vuokralaisista on tietenkin kunnollisia, tavallisia ihmisiä, joten sikäli "pelottelu" on turhaa. Mutta ei tarvita kuin se yksi idioottivuokralainen, joka ei välitä mistään mitään, tuntee omat oikeutensa ja tekee kaikkensa vitkutellakseen ja vittuillakseen ja homma meneekin yhtäkkiä todella mutkikkaaksi. Ja yleensä mitä mutkikkaampi asia, sitä kalliimmaksi se tulee. Niin henkisesti kuin taloudellisestikin.
Jos vuokranantajaksi ryhtymistä harkitsee vakavasti, kannattaa perehtyä sekä lakiin että erilaisiin ennakkotapauksiin varsin kattavasti. Ja miettiä asioita nimenomaan kauhuskenaario mielessään. Jo vuokrasopimuksen laatiminen mahdollisimman aukottomaksi on haastava prosessi, jos ei ole riittävää tietoa ja kokemusta erilaisista asioista. Valmiina saatavat lomakkeet eivät useinkaan tarjoa muuta kuin peruspohjan ja vuokranantajan näkökulmasta vuokrasopimuksessa pitäisi sopia monesta muustakin asiasta kuin vuokran määrästä tai vuokrasopimuksen alkamispäivästä. Fiksu vuokranantaja turvaa oman selustansa ja edellyttää vuokralaiselta mm. kaikkein laajinta mahdollista kotivakuutusta vastuuosineen, kieltää minkäänlaiset remonttihommat ilman erillistä kirjallista sopimusta, ei koskaan sisällytä vesimaksua vuokrasopimukseen, sopii vuokrankorotuksista, sopii muuttopäiväksi vuokrasopimuksen viimeisen päivän, jne. Sopimusvapaus mahdollistaa erilaisista asioista sopimisen, kunhan ne eivät ole kohtuuttomia. Ja useimmat asiat eivät ole, niistä vain moni ei ole tietoinen tai tullut ajatelleeksi. Mutta moni asia "mutkistuu", kun toimiikin itse vuokranantajana. Vuokravälitysfirmat tarjoavatkin varsin vaivattoman tavan asunnon vuokraamiseen, mutta eivät nekään mikään tae siitä ole, että kaikki menee hyvin. Ja välitysliikkeissäkin on eroja. Kannattaa kysellä kokemuksia muilta. Isoimmilla välitysliikkeillä on yleensä riittävästi kokemusta ja näkemystä alasta sekä vuokrasopimustenkin pitäisi olla myös vuokranantajan kannalta hyviä. Välityspalkkion määrällä on varmasti jonkin verran merkitystä, mutta toisaalta, työstä pitää maksaa. Ja jos joku yritys on toiminut alalla menestyksekkäästi pitkään, kertoo sekin yleensä jostain. Ehkä ainakin ensimmäisellä kerralla kannattaa käyttää välittäjää, jos on ihan noviisi ja haluaa ottaa varman päälle. Välitysliike myös arvioi rehellisesti, kuinka paljon huoneistosta voisi saada vuokraa. Turhan korkeaa vuokrapyyntöä ei kannata kovin pitkään pitää, jollei ole valmis pitämään tyhjiä kuukausia. Toki, jos tutulle vuokraa, niin sitten välittäjä lienee turha satsaus. Kannattaa myös selvittää, mitä muita palveluja välitysliike tarjoaa kuin asuntonäyttöjen pitämisen ja vuokrasopimuksen tekemiseen liittyvät asiat.
Asuntoihin ja asumiseen liittyvissä asioissa kaikki on suhteellisen helppoa kunnes joku menee pieleen. Ja juuri siihen kannattaa varautua, koska on täysin eri asia, jos esim. naapuri rikkoo ruohonleikkurisi kuin jos vuokralainen tuhoaa omistamasi asunnon. Vaikka olisi minkälaiset vakuutukset, kukaan ei korvaa mitään automaattisesti ilman laajoja selvityksiä ja luultavasti ensin vakuutusyhtiö antaa ajan hengen mukaisesti kielteisen päätöksen. Jos kaikki kuitenkin menee hyvin, asunnon laittaminen vuokralle on ehdottoman hyvä vaihtoehto.