Vuoden urheilija 2024

  • 3 629
  • 51

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
En tiedä, mitä tuo erityisesti kertoo Suomen urheilukulttuurista, mutta todettakoon, että esimerkiksi Saksa-nimisessä maassa jalkapalloilijaa ei koskaan ole valittu vuoden urheilijaksi. Ihan viime vuosilla sen sijaan esimerkiksi triathlonin maailmanmestari, pituushypyn olympiavoittaja, kymmenottelija ja yhdistetyn hiihtäjä on. Kertooko tämä paljon "tästä Saksan urheilukulttuurista" sitten?
Eihän jalkapalloilijat ole käytännössä edes mukana tuossa äänestyksessä: ei koskaan edes top10 sijalla kai? Kertonee ehkä enemmän palkinnon tyylilajista ja jalkapallon asemasta Saksassa kuin sinänsä Saksan urheilukulttuurista.

Mutta siis, toki olympiakulta menee Bundesliiga-mestaruuden edelle, lajista riippumatta suht automaattisesti.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Eihän jalkapalloilijat ole käytännössä edes mukana tuossa äänestyksessä: ei koskaan edes top10 sijalla kai? Kertonee ehkä enemmän palkinnon tyylilajista ja jalkapallon asemasta Saksassa kuin sinänsä Saksan urheilukulttuurista.

Mutta siis, toki olympiakulta menee Bundesliiga-mestaruuden edelle, lajista riippumatta suht automaattisesti.

Toki ovat olleet mukana äänestyksessä. Keisari Franz taitaa olla paras jalkapalloilija Saksan äänestyksessä, oli vuonna 1974 kolmas. Klose niin ikään 2006 kolmas, ja kyllä siellä kymppisakissa useina vuosina futari on. Vuoden joukkueeksi on valittu myös.

Naisten puolella taisi jollain futarilla olla niin ikään kolmossijaa, mutta esimerkiksi aikanaan FIFAn vuoden pelaajaksi valitsema Birgit Prinz oli kyseisenä vuonna neljäs.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Toki ovat olleet mukana äänestyksessä. Keisari Franz taitaa olla paras jalkapalloilija Saksan äänestyksessä, oli vuonna 1974 kolmas. Klose niin ikään 2006 kolmas, ja kyllä siellä kymppisakissa useina vuosina futari on. Vuoden joukkueeksi on valittu myös.
Ok, olin katsovinani että viimeiseen kymmeneen vuoteen vain Kimmich, Neuer ja Schweinsteiger sijoilla ynnämuut.


Saksan palkinto ei jalkapallon osalta oikein vertaudu Suomeen minusta, siksi se oli outo argumentti. Toki ihan hauska, olen itsekin käyttänyt.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Ok, olin katsovinani että viimeiseen kymmeneen vuoteen vain Kimmich, Neuer ja Schweinsteiger sijoilla ynnämuut.


Saksan palkinto ei jalkapallon osalta oikein vertaudu Suomeen minusta, siksi se oli outo argumentti. Toki ihan hauska, olen itsekin käyttänyt.

En minä tiedä miksei vertautuisi, valintatapa on käytännössä sama kuin Suomessa, samoin sama ryhmä valitsee. Erona tosin se, että Saksassa paikallinen urheilutoimittajien liitto äänestää erikseen miesten ja naisten ykköset, joukkueen äänestävät samaan tapaan kuin meillä.

Nykyinen gaalamallikin ja julkaisutapa meillä on osin Saksasta, osin Ruotsista palkintoineen. Ja aivan samaan tapaan mukana ovat niin jalkapalloilijat kuin muutkin joukkueurheilijat. Jääkiekkoilijahan siellä palkinnon taannoin voittikin. Saksan äänestyksessä tosin erilaiset maailmancupit ja MM-kisat painottuvat meikäläistä mallia enemmän, myös olympiavoittoja vastaan.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Jääkiekkoilijahan siellä palkinnon taannoin voittikin.
Tämä olikin varsin hyvä esimerkki korostamaan miten jalkapalloilijan on käytännössä mahdoton voittaa palkintoa kun mikään vastaava tai kovempi yksilö- tai joukkuesaavutus ei ole riittänyt lähellekään. Jalkapallo on sen äänestyksen eräänlainen käänteinen keihäänheitto.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Tämä olikin varsin hyvä esimerkki korostamaan miten jalkapalloilijan on käytännössä mahdoton voittaa palkintoa kun mikään vastaava tai kovempi yksilö- tai joukkuesaavutus ei ole riittänyt lähellekään. Jalkapallo on sen äänestyksen eräänlainen käänteinen keihäänheitto.

En tiedä, mikä se vastaava tai kovempi yksilösuoritus (yksilöitähän tässä palkitaan, Suomessa ja Saksassa) olisi sitten ollut. No joo, Matthäus 1991 menisi vastaavaan. Lajien suuruus ei kuitenkaan ole minkään maan kohdalla erityinen argumentti - eikä pidä oikeastaan ollakaan.

Saksalainen jalkapallo ei ole tuottanut useinkaan sitä yhtä yksilöä, joka nostettaisiin esiin, muut lajit sen sijaan ovat tuottaneet yksittäisiä maailman(kin) parhaita yksilöitä. Siinäpä se logiikka oikeastaan kummassakin maassa.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Tämä nyt menee ihan hassuksi. Ihan esimerkinomaisesti vertaa vaikka Toni Kroosia ja Sebastian Vetteliä 2017. Tai mitä tahansa muita vuosia ja niissä pokaaleja voittaneiden ja tähdistöön päässeiden jalkapalloilijoiden edelle sijoittuneita vastaavia keskinkertaisuuksia. Esimerkkejä on lukemattomia. Saksalla on useita Ballon dor voittajia, ei toivoakaan vuoden urheilijaksi.

Turha tästä on jatkaa, palataan asiaan vaikka kun Wirtz valitaan vuoden urheilijaksi.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Mulla tulee ainakin mieleen se, että Saksassa on maailman top 4 jalkapallosarja miehissä ja joka vuosi kait käytännössä Saksalaisia voittaa sen mestaruuden jne, niin siellä olisi aika monesti valittava joku jalkapalloilija. Siellä varmaan on laitettu aika kovat kriteerit tämän takia jalkapalloilijalle, koska Saksan mestaruus jne on siellä luonnollisesti joka vuotinen homma, kun taas Suomessa maailman suosituimman lajin top 4 sarjan voittaminen tapahtuu todella, todella harvoin.

Eikö monesti valita se mikä sykähdyttää eniten eikä oikeastaan arvioida vuoden parasta urheilijaa jonkun pistelaskusysteemin mukaan? Tyyliin Bundesliigan voitosta saa 10 pistettä, NHL voitosta 5 pistettä tai moukarin maailmanmestaruudesta 4 pistettä. Tai ei arvioida onko maailman 17 paras jalkapalloilija parempi kuin 3 paras jääpallon pelaaja jne.
 

Harzan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joe DeLoach
Tämä olikin varsin hyvä esimerkki korostamaan miten jalkapalloilijan on käytännössä mahdoton voittaa palkintoa kun mikään vastaava tai kovempi yksilö- tai joukkuesaavutus ei ole riittänyt lähellekään. Jalkapallo on sen äänestyksen eräänlainen käänteinen keihäänheitto.
Vai että käänteinen keihäänheitto? Mielestäni keihäänheittoa ei ole lajin menestykseen ja kansalliseen "merkitykseen" nähden edes suosittu äänestyksessä.

Viisi suomalaista keihäänheittäjää on voittanut äänestyksen aikana olympiakultaa ja heistä vain yksi on valittu Vuoden urheilijaksi. Viidestä maailmanmestarista on valittu kolme. Neljästä Euroopan mestarista on valittu yksi. Viidestä ME:n tekijästä on valittu yksi samana vuonna, jolloin voitti myös MM-kullan. Lisäksi Pauli Nevala oli maailman paras keihäänheittäjä vuonna 1970, mutta jäi ilman valintaa.

Pitkämäen valinta 2015 voidaan tietysti kyseenalaistaa, mutta surkeana urheiluvuonna ei oikein parempaakaan ollut tarjolla.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Vai että käänteinen keihäänheitto? Mielestäni keihäänheittoa ei ole lajin menestykseen ja kansalliseen "merkitykseen" nähden edes suosittu äänestyksessä.
Juu, se oli vitsi.
Olisiko lähtenyt Alafrantin valinnasta ohi viidennen kupin (ilman Väinöä) voittaneen Kurrin ja huipentui tuohon Pitkämäen 2015 valintaan.
 

Harzan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joe DeLoach
Juu, se oli vitsi.
Olisiko lähtenyt Alafrantin valinnasta ohi viidennen kupin (ilman Väinöä) voittaneen Kurrin ja huipentui tuohon Pitkämäen 2015 valintaan.
Minun mielestä taas kyse on nimensä mukaisesti VUODEN urheilijasta, jolloin aikaisempien vuosien meriiteillä ei pitäisi olla merkitystä.

Alafrantin valinta kuvaa omaa aikaansa ja oli silloin täysin oikea. Yleisurheilu oli vuonna 1990 vielä paljon enemmän koko kansan laji kuin nykyään.
 
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
Suomessa vain vuonna 1998 ei ole vuoden urheilijaksi valittu olympiavoittajaa, silloin kun sellainen on ollut tarjolla. Mika Häkkisen F1-maailmanmestaruus meni Mika Myllylän ja Jani Soinisen saavutusten edelle.
 

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Sä meinaat sitä, että peukaloita pyörittämällä vaikka se kestävyyslajin olympiakulta klaarataan? Jos haluaa kärjistää, niin siinä missä joukkueurheilijan urheilullinen vaade voi olla kesä terassilla, niin kestävyysurhelija elää askeesissa, jossa kaikki tekeminen palvelee sitä tavoitetta minkä on itselleen asettanut. Iivolla se oli kahdeksan vuoden päässä siintävä 15 kilometrin perinteisen olympialähtö. Tosin kultaa ja kunniaa tuli siinä välissäkin. Ja ymmärtääkseni hiihtäjä(painijoilla) pyörii maailmancupit ja muut koko kauden, eli en siinäkään mielessä ymmärrä, että mistä tuo peukaloiden pyörittely oikein tulee. Noh, Lauri Markkanen pääsee ennennäkemättömillä saavutuksillaan suomalaisen urheilun kaanoniin, mutta jos miettii lajia globaalisti, niin jos hän ei edes pääse koittamaan pudotuspeleissä, niin ehkä hätäisempi voi silloin todeta, että piippuun jäi. Olkoonkin, että kyse on joukkuelajista, jossa pärjäämiseen vaikuttaa niin moni muukin asia, eikä vähiten urheilulle vieras tankkaaminen, jossa palkitaan siitä mitä paskempi on. Ala siinä keskiössä sitten dissaamaan hiihtokeihästäjiä. :)

Eiköhän absoluuttisella huipulla ole tehty niitä asioita, mitä sinne pääseminen ja siellä pysyminen vaatii. Ja helpolla tuskin pääsee kukaan..
Juuri näin, ei se Iivo ihan vain peukaloita pyörittele, vaan todella kovaa treeniä ympäri vuoden, käytännössä ilman taukoa. Tähän päälle etenkin korona-aikana käytännössä muusta maailmasta eristäytyminen, ettei vaan sairastu. Nostan hattua ja kovasti.

Toisin päin kääntäen, joukkuelajissa olympiakullan voi saada kaulaan soittamalla ilmakitaraa munasyndit päällä. En yhtään väheksy tuota roolia, mutta ehkä kuitenkin esim 100 ottelun pelaaminen NHL:ssä voi mennä edelle jos Cup nousee, etenkin jos viiden renkaan kisoissa pelataan vain euromiehillä, vaikka ikimuistoinen saavutus sekin suomikiekossa oli.
 

LUHGUNITED

Jäsen
Suosikkijoukkue
Konkkakypsän kriisiseuran munattomat kendojanarit
Jokainen arvokisamitalisti yksilöurheilulajissa menee heittämällä Luken edelle.

Yksilöurheilija on kuitenkin itse kaiken keskiössä, kun taas joukkueurheilussa yksilö on vain murto-osa kokonaisuudesta.

Esimerkiksi jos Murto olisi vaikka olympialaisissa kakkonen, on hän silloin omassa lajissaan koko maailman toiseksi paras urheilija. Joukkueurheilulajeissa voit voittaa vaikka ja mitä, vaikka et olisi lähelläkään lajisi absoluuttista kärkitasoa.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Suomessa vain vuonna 1998 ei ole vuoden urheilijaksi valittu olympiavoittajaa, silloin kun sellainen on ollut tarjolla. Mika Häkkisen F1-maailmanmestaruus meni Mika Myllylän ja Jani Soinisen saavutusten edelle.
Mahtoikohan tässä äänestäjien ajatusmalli olla vähän sellainen, että Soinista ei oikein voinut nostaa Myllylän edelle ja kun Myllylä oli just edellisenä vuona valittu 50km maailmanmestarina, niin Häkkiselle aukesi aika hyvä sauma kerätä ääniä. Hänen osaltaan kyse oli ehkä ainakin vähän (ratkaisevasti?) myös "elämäntyöpalkinnosta" tai sykähdyttävyydestä eli tuli kuoleman porteilta mestariksi veivattuaan sitä ennen pitkään kärjen takana. @Harzan

Jokainen arvokisamitalisti yksilöurheilulajissa menee heittämällä Luken edelle.
Kova statement, onko NIklas Ekström nyt siis paalupaikalla?
 
Luke on yksi maailman parhaista jalkapallomaalivahdeista. Kuinkakohan paljon vaikeampi saavutus sekin on kuin Murron mahdollinen olympiamitali lajissa, jota harrastaa ammattimaisesti kourallinen naisia maailmassa? En siis halua vähätellä Murtoa, mutta, jos joukkueurheilua arvostaa noin vähän, niin kai jotain faktojakin pitäisi heitellä.
 
Luke on yksi maailman parhaista jalkapallomaalivahdeista. Kuinkakohan paljon vaikeampi saavutus sekin on kuin Murron mahdollinen olympiamitali lajissa, jota harrastaa ammattimaisesti kourallinen naisia maailmassa? En siis halua vähätellä Murtoa, mutta, jos joukkueurheilua arvostaa noin vähän, niin kai jotain faktojakin pitäisi heitellä.

Faktoista puheenollen, mihin tuo Hradeckyn hyvyys perustuu?

Siis ihan oikeasti silkasta mielenkiinnosta kysyn. Ja tiedostan tuon haasteen yksilöiden paremmuusjärjestykseen rankkaamisesta joukkuelajeissa.
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Siis ihan oikeasti silkasta mielenkiinnosta kysyn. Ja tiedostan tuon haasteen yksilöiden paremmuusjärjestykseen rankkaamisesta joukkuelajeissa.

Esimerkiksi Kicker-lehden maalivahtirankingissa Hradecky on Bundesliigan viidenneksi paras maalivahti. Maailmanlaajuisesti mahtuu varmasti top-50 maalivahtien listalle, ehkä jopa top-30?

Näihin rankingeihin vaikuttaa niin moni asia. Jos Valtteri Bottas olisi ensimmäisenä suomalaisena F1-kuskina MM-sarjan kakkonen niin sillä olisi heittämällä menty vuoden urheilijaksi tai ainakin lähelle. Nyt kun meillä on jo useampikin maailmanmestari niin kakkossijalla pääsee hädin tuskin kärkiviisikkoon.
 

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Sinänsä myös mielenkiintoinen tilanne, että viidestä viimeisestä vuoden urheilijasta 3 on ollut joukkueurheilijoita. Nämä sitten sattumoisin ovat voittaneet niinä vuosina, kun olympialaisia ei ole ollut. Tunnetusti olympiavuosina mitali on tuonut äänestyksessä korkean sijoituksen (kuten kuuluukin), mutta edelliset olympiavuodet, jolloin vuoden urheilija ei ollut ollut olympiamitalisti on 2016 (Leo-Pekka Tähti) ja 2010 (Minna Kauppi). 2016 kisoista tuli vain Potkosen pronssi (VU-äänestyksessä kolmas) ja 2010 talvikisoista 1 hopea (Piiroinen) ja 4 pronssia (2x jääkiekko, naisten hiihtoviesti ja Saarinen 30km hiihto). Piiroinen jäi VU-kisassa kolmanneksi, kun myös Laura Lepistö kiilasi edelle MM-pronssilla ja EM-hopealla. Lumilautailun voi varmaan todeta olevan myös aliarvostettu lajina. Ilman horjahdusta, Mika Poutala olisi saattanu tuon 2010 kullan klaarata.

2006 voi myös todeta poikkeusvuodeksi, kun Keskisalo EM-kullalla meni Poutiaisen olympiahopean edelle. Ja noh, miesten maajoukkue oli myös lähellä, mutta ei pilata kenenkään viikonloppua sillä tarinalla.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Esimerkiksi Kicker-lehden maalivahtirankingissa Hradecky on Bundesliigan viidenneksi paras maalivahti. Maailmanlaajuisesti mahtuu varmasti top-50 maalivahtien listalle, ehkä jopa top-30?
Toki tuo on ennen kautta eli syksyllä 2023 tehty lista, eli aika epäoleellinen tässä kontekstissa. Eiköhän Luke ole Bulin Vuoden joukkueessa, ts paras maalivahti.
 
Viimeksi muokattu:

vitozzius

Jäsen
2006 voi myös todeta poikkeusvuodeksi, kun Keskisalo EM-kullalla meni Poutiaisen olympiahopean edelle. Ja noh, miesten maajoukkue oli myös lähellä, mutta ei pilata kenenkään viikonloppua sillä tarinalla.
Aina voi lohduttautua sillä, että hyvin todennäköisesti se olympiakultakaan ei olisi tuonut Leijonille VU-titteliä. Keskisalo oli niin ylivoimainen (3992 vs Poutiainen 2236). Mutta se olisi hyvinkin voinut olla joukkueen paras sijoitus Suomen koko urheiluhistoriassa.

Joukkueen parhaat sijat (1989-2018)
3. Leijonat 2011
4. Leijonat 1995
5. Hiihdon naisten MM-kultajoukkue 1989
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Kyseessähän kuitenkaan ei kait edes ole "Vuoden paras urheilija", vaan "Vuoden urheilija" ja se voi käytännössä tarkoittaa jokaisella eri asiaa.

En kyllä ymmärrä myöskään miksi olympiakulta menee aina kaiken edelle? Jos ei oikeasti välitetä yhtään mistään lajien suosioista sun muista, niin silloin kaikkien mahdollisten lajien olympiavoitot, maailmanmestaruudet jne pitää olla ihan samalla tasolla.
 

Rektor

Jäsen
Päivänselvää on, että jalkapallossa ja monissa muissakin joukkuelajeissa on harrastajia tietenkin enemmän kuin vaikkapa yleisurheilun yksilölajeissa. Joukkueessa voit kärjistetysti "harrastaa", useammassa yksilölajissa olet tien tukkeena ja naurunaiheena, mikäli laitat lappua rintaan harrastelijapohjalta.

Kovia urheilijoita löytyy molemmilta sektoreilta. Lievää näköalattomuutta on kuitenkin tämä nykyinen fanipoikamainen öyhötys siitä, kuinka pirun paljon kovempia nämä "laajalti harrastettujen" lajien urheilijat ovat kuin totaalisesti itsestään vastuussa olevat yksilöurheilijat. Tätä ruokkii osin myös media, kun kuvaa tätä ammattilaisten raskasta arkea. Perspektiiviä antaisi, jos olisi vaikkapa kokenut tai nähnyt molempien puolien arkea riittävästi ja riittävällä tasolla tai edes perehtynyt asiaan.

Siinä missä Luke ottaa muutaman oluen peli jälkeen, Raitasen Topi tai Iivo ei - vaikka nyt mahdollisesti jälkimmäiset vapaamatkustavat vuodessa sen 360 päivää, mikäli eräiden viisauksia olisi uskominen. Sekin on muuten eräänlaista kovuutta, lähdetkö aamulla kolmeksi tunniksi räntäpaskaan mittaamaan itseäsi kelloa vastaan vai ajatko ysin jälkeen hallille, nappaat huoltajan keittämät kahvit huiviin ja alat solmimaan kavereiden kanssa hokkarin nauhoja. Kovia heppuja löytyy molemmista piireistä, mutta ei varmaan ihan sattumaa, että näitä lenkkarinnauhan yksinäisiä kiristäjiä löytyy selvästi vähemmän kuin "hyviä pukukoppipelaajia".

Kun Juhi Aaltonen nostaa selän pystyyn, hän voi kurvata vaihtoaitioon tai vaikkapa kytätä vastaiskua. Kun Wilma Murto nostaa selän pystyyn, pöytäkirjaan tulee raksi. Kovasti toivon, että Wilman akilles tulee kuntoon ja Luke saa haastajan tittelikisassa. Tai mitä sonni tekee - onhan näitä ihan ok tason "marginaalilajien urheilijoita" muitakin.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Miks me mietitään pelkästään sitä miten raskasta joku on? Urheilu on myös taitoa ja tekniikkaa. Moni vanha jäärä ei pidä esim jotain jalkapalloilun taitoharjoittelua minään kun siinä ei mennä räkäposkella.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös