Vuoden 1918 sota

[Toejoen Veikko]

Otetaan tästäkin historiallisesta tapahtumasta keskustelua ja oheen pientä äänestystä, vaikkakin historiallisten asioiden jossittelu on turhaa.

Mitä mieltä palstalaiset ovat sodan lopputuloksesta?

 

[TosiFani]

Lopputulos oli hyvä, menettelytavat eivät.

 

[Vanha Len]

Pirun paha sanoa kun ei ole ennustaja. Saadaan tästäkin kuitenkin taas tappelua ja vääntöä aikaiseksi. Nyt ollaan tässä ja se riittää mulle.

 

[Deko]

Ajattelin että tässä äänestyksessä olisi ollut kyse nimestä. Sisällissotahan se nimittäin oli, turha tästä on sen enempää väännellä. Samalla tavalla Suomi oli Saksan liittolainen ja osa akselivaltoja jatkosodan aikana, vaikka sitä ei kovin helposti myönnetäkään.

Mutta joo, lopputulos oli ehdottoman oikea, vaikka punaisten liioiteltu rankaiseminen oli lähellä johtaa erittäin ikäviin asioihin.

 

[El Lude]

Otetaan tästäkin historiallisesta tapahtumasta keskustelua ja oheen pientä äänestystä, vaikkakin historiallisten asioiden jossittelu on turhaa.

Mitä mieltä palstalaiset ovat sodan lopputuloksesta?

Kylläjoo. Hienot äänestysvaihtoehdot muuten. Jos tuosta jäsentenvälisestä mittelön nimestä ei ns. alan ihmiset ole pääset yksimielisyyteen, niin kuinka lopputulemasta?

Dekolle tiedoksi, että sinä et ole sellainen auktoriteetti, että voisit määritellä v. 1918 tapahtumille oikean nimen. Siihen ei välttämättä yläaste riitä. Lukiosta puhumattakaan. Luokkasota, veljessota, punakapina, sisällissota, kansalaissota ja vapaussota ovat omalla tavallaan oikeita nimiä v. 1918 tapahtumille... Lisäksi voit lukea vaikka Mauno Jokipiin kirjan viime vuosituhannelta, jossa tuo liittolaisuus natsi-Saksa jatkosodassa tulee ilmi.

 

[Pullamössö]

Siihen ei välttämättä yläaste riitä. Lukiosta puhumattakaan.

Ihan off-topiccina täytyy sanoa, että lukiossa käydään yllättävän vähän läpi Suomen historiaa. Onhan siellä aiheelle ihan oma kurssikin, mutta yllättävän suppea sekin oli. Esim. Lapin sota jää aika pienelle katsaukselle. Näin siis vuonna -08.

Mutta toisaalta samaan aikaan voidaan sanoa että lukion käyneet tietävät Suomen historiasta n. 10000000000000000 % prosenttia enemmän kuin amiksen käyneet... (Olen käynyt kumpaakin) Kai se on lähinnä omasta kiinnostukseta kiinni.

Vaihtoehto 2 vaikuttaisi parhaalta tähän kohtaan, olisi kiva lukea jos palstalaisilla olisi jotakin tarinoita kerrottavina kyseisestä ajasta.

 

[Deko]

Luokkasota, veljessota, punakapina, sisällissota, kansalaissota ja vapaussota ovat omalla tavallaan oikeita nimiä v. 1918 tapahtumille...

Mun korvaan nämä on vaan kiertoilmauksia asialle, ei kai ne tapahtumat siitä miksikään muutu vaikka niitä kuvattaisiin eri sanankääntein? Onko sitten Suomessa totuttu siihen että määritettä "sisällissota" käytetään vain jonkun kaukaisen kehitysmaan tapahtumista ja sille oman maan vastaavanlaista sotaa kuvaamaan on keksittävä joku muu termi.

 

[Pullamössö]

Mun korvaan nämä on vaan kiertoilmauksia asialle, ei kai ne tapahtumat siitä miksikään muutu vaikka niitä kuvattaisiin eri sanankääntein? Onko sitten Suomessa totuttu siihen että määritettä "sisällissota" käytetään vain jonkun kaukaisen kehitysmaan tapahtumista ja sille oman maan vastaavanlaista sotaa kuvaamaan on keksittävä joku muu termi.

"Sodat vaihtavat nimiään, niiden seuraukset eivät" - <tähän joku suuri ajattelija>

 

[El Lude]

Mun korvaan nämä on vaan kiertoilmauksia asialle, ei kai ne tapahtumat siitä miksikään muutu vaikka niitä kuvattaisiin eri sanankääntein?

Ei tapahtuneet asiat miksikään muutu, mutta kuinka ne definitioidaan eri viitekehyksistä on kokonaan eri asia. Luettelemani termit ovat yhtä oikeita ja vääriä kuvaamaan v. 1918 tapahtumia - riippuen näkökulmasta ja määrittelystä. Sinä et voi soveltaa yksi yhteen Suomen ja vaikkapa Ruandan tapahtumia. Jos et tätä eroa ymmärrä, niin ei voi mitään...

 

[ms.qvist]

Vaihtoehto 2 vaikuttaisi parhaalta tähän kohtaan, olisi kiva lukea jos palstalaisilla olisi jotakin tarinoita kerrottavina kyseisestä ajasta.

Minä voin kertoa jotain omien sukulaisteni kokemuksista kyseisistä ajoista.

Isäni isänisä eli tuohon aikaan Kemissä ja hän kuului alueen kommunistien ja maalaisten puolueeseen (en nyt muista oikeaa nimeä, enkä jaksa kaivaa esille puolueen nimeä eduskunnan sivuilta, isäni isäisä nimittäin oli kansanedustajana puolueen riveissä). Kansalaissodassa hänet pidätettiin punaisena, vaikka hän ei osallistunut aseelliseen taisteluun laisinkaan vaan oli käytännössä vain puhuja ja kiersi ennen kansalaissotaa tjsp puhumassa aatteen puolesta alueen kaupungeissa ja kylissä, ollen samalla myös ammattiyhdistysaktiivi Kemiyhtiössä.

1920-luvulla hänet suljettiin pariksi vuodeksi Tammisaareen, ja sieltä hän palasi pahasti raunioituneena ja sairaana ihmisenä takaisin. Tämän vankeustuomion jälkeen hän ei enää palannut aktiivisesti takaisin puoluepolitiikkaan vaan vetäytyi syrjään kaikista puoluetehtävistä ja aktivismista aina kuolemaansa saakka.

Tammisaareen siis suljettiin paljon sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät ottaneet osaa aseelliseen vastarintaan. Riitti, että oli puhunut puoluekokouksissa, ollut ay-aktiivi ja myöhemmin puolueen edustajana eduskunnassa. Kovia aikoja olivat punaisille ne ajat.

Äitini isänisän puolelta taasen jokunen henkilö otti osaa kansalaissotaan (pidän eniten tästä nimestä) valkoisten puolella. Johtuen tietty osaltaan siitä, että olivat suurtilallisia L:rannan seudulla ja omistivat sen lisäksi alueen teollisuuslaitoksia ja tuotantotiloja. Eräs heistä kuoli Viipurin (?) lähellä käydyissä taisteluissa ja haudattiinkin sille seudulle sotilaallisinkunnianosoituksin. Ymmärtääkseni hänet on postuumisti palkittu urheudesta valkoisten toimesta.

Ja tämä mitä kerroin on vain pintaraapaisu sukumme tuon ajan historiasta. Setäni on kirjoittanut kokonaisen sukukronikan, jossa ksäitellään paljon kansalaissotaa ja äitini kautta olen saanut lukea ja kuulla suht' paljon asiaa kansalaissodasta ja sen vaikutuksesta hänen isänsä sukuhaaraan. Jos kansalaissota olisi päättynyt punaisten voittoon, olisi 100% varmaa, että äitini isänisä sukulaisineen olisi suurtilallisina ja teollisuusomistajina tapettu.

vlad.

 

[Grainger]

Lopputulos oli hyvä, menettelytavat eivät.

Täsmälleen sama, tosin voittajan laki on aina oikea ja huomautettakoon, etten itse kannata tätä näkemystä. Ei omien maanmiesten ja -naisten lahtaaminen siltikään ole missään määrin hyväksyttävää ja onhan tuo heittämällä yksi Suomen historian synkimmistä tapahtumasarjoista. Siinä kuitenkin oli naapuri naapuria ja veli veljeä vastaan.

Itse olen vakaasti vapaussodan kannalla ja sikäli valkoisten voitto oli ainoa oikea lopputulos.

 

[Deko]

Sinä et voi soveltaa yksi yhteen Suomen ja vaikkapa Ruandan tapahtumia. Jos et tätä eroa ymmärrä, niin ei voi mitään...

En tietenkään voikaan, mutta silloin oikeastaan kaikkien maailmalla käytyjen, sisällissodiksi nimettyjen selkkausten nimet pitäisi määritellä uudelleen, mikä monimutkaistaisi asioita selvästi jos ulkopuolisena haluaa seurata asioita, kun käytössä olevat termit olisivat hyvin erilaisia loppujen lopuksi viime kädessä lähtökohdiltaan melko samankaltaisista tapahtumista, milloin puhuttaisiin tutsien joukkotuhonnasta, milloin Etelävaltioiden kapinasta jne.

 

[Roku]

Valkoisten voitto oli Suomen etu, mutta punaisia rangaistiin liian julmasti.

Tätä mieltä minä olen tästä asiasta.

 

[El Lude]

loppujen lopuksi viime kädessä lähtökohdiltaan melko samankaltaisista tapahtumista,

Ei ja ei. Useinmiten vastakkain on kaksi kilpailevaa näkemystä, mutta ne tapahtumat, jotka johtavat kohti kriisin eskaloitumista sodaksi ovat kussakin maassa ainutlaatuisia tapahtumia. Ei ole olemassa yhtä kaavaa kansalaiset vastaan kansalaiset mittelöön. Vain itse sota on samankaltainen tapahtuma, jossa on kaksi suunnitelmaa sodan voittamiseksi. Lopulta toinen voittaa ja toinen häviää...

 

[Toejoen Veikko]

Ykkösvaihtoehdon tiputan omalta listaltani välittömästi pois. Sen sijaan toisen ja kolmannen vaihtoehdon puntarointi onkin hivenen työläämpää. Voidaan perustellusti todeta, että Suomelle kävi ihan hyvin pl. liialliset teloitukset, vankileirikuolemat jne.

Kuitenkin päädyin vastausvaihtoehto kolmoseen. Kansanvaltuuskunnan esitys Suomen valtiosäännöksi on mielestäni ihan mallikelpoinen esitelmä sivistysvaltion perustuslain pohjaksi. Mielestäni valkoisten lähtökohta sotaan oli liiaksi luokkayhteiskunnan pystyssä pitäminen. Kansanvaltuuskunnan esitys huomioi kaikki kansalaiset paremmin.

Lisäksi pidän Kansanvaltuuskunnan toimintaa itsenäisen Suomen näkökulmasta ihanteellisempana. Kansanvaltuuskunta sopi Leninin kanssa venäläisen sotavoiman poistamisesta Suomesta. Vaasan senaatti kutsui Saksasta vierasta sotavoimaa maahan sillä seurauksella, että mainittu sotavoima poistui Suomesta vasta kärsittyään tappion maailmansodassa.

Saksan tappio maailmansodassa määritteli Suomen suunnan suuremmassa määrin kuin sisällissodan (jolla nimellä sitä kutsun) lopputulos.

Sodan nimestä mainittakoon sen verran, että vanhemman polven sukulaiset ovat käyttäneet nimeä kapina. Isovaarit olivat kaikki toiminnassa mukana ja lähes 100-vuotiaaksi eläneelle isomummulle tuon aikainen kahtiajako oli suuressa merkityksessä vielä 1970-luvulla, kun enoni meni naimisiin vastapuolen lapsenlapsen kanssa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Oman maan kansalaisten tappaminen on aina väärin. Tämän aloittivat punaiset ja lopettivat valkoiset. Näistä saavutuksista ei voi isommin kehua kumpaakaan osapuolta.

Valkoisten voitto on myöhemmän historiankirjoituksen valossa ehdottomasti parempi lopputulos, ja parasta ollakin koska sitä ei voi muuksi muuttaa. Punainen puoli osoitti talvella 1918 kontrolloimattoman verenhimonsa, enkä usko että heidän hallintonsa olisi ollut erityinen siunaus kansalle. Toisaalta valkoisten kosto oli kaikessa ankaruudessaan kova ja heijasti ajan arvoja. Paikoitellen maksettiin punaisten veriteot takaisin kunnon korkojen kanssa.

Puolin ja toisin sota tarjosi myös mahdollisuuden päästä tavalla tai toisella omista vihamiehistä lopullisesti eroon. On hyvä muistaa etteivät kaikki murhatyöt olleet suunniteltuja ja ylhäältä johdettuja kummallakaan puolella.

Kun tarkastelen omia sukujuuriani, niin tiedossani ei ole varmuudella yhtäkään punaisten tai valkoisten puolella toiminutta. En myöskään tiedä onko näistä asioista ollut syytä vaieta. Jonkinasteinen tieto on, ettei suoraan ylenevässä polvessa ole yhtäkään käsivarsinauhaa kantanutta isän eikä äidin puolelta. En pysty edelleenkään sanomaan, kuka tuon ajan sukulaisistani olisi ollut sympatioiltaan punaisten tai valkoisten puolella ja missä määrin. Koko vuotta 1918 ei ole ikään kuin ollut olemassakaan oman sukuni historiassa.

 

[TosiFani]

Ykkösvaihtoehdon tiputan omalta listaltani välittömästi pois. Sen sijaan toisen ja kolmannen vaihtoehdon puntarointi onkin hivenen työläämpää. Voidaan perustellusti todeta, että Suomelle kävi ihan hyvin pl. liialliset teloitukset, vankileirikuolemat jne.

Kuitenkin päädyin vastausvaihtoehto kolmoseen. Kansanvaltuuskunnan esitys Suomen valtiosäännöksi on mielestäni ihan mallikelpoinen esitelmä sivistysvaltion perustuslain pohjaksi. Mielestäni valkoisten lähtökohta sotaan oli liiaksi luokkayhteiskunnan pystyssä pitäminen. Kansanvaltuuskunnan esitys huomioi kaikki kansalaiset paremmin...

Nyt kannatta muistaa aika missä sotaa käytiin, sinun vaihtoehtosi olisi tarkoittanut liittymistä Neuvosto-Venäjään, mikä oli Lenin tavoitekin.

Löysin juuri tänään oman isoisäni Wikipediasta jääkäreiden luettelosta. Lähtenyt tammikuussa 1916 Saksaan Jääkäripataljoona 27:n ja taistellut ensimmäisessä maailmansodassa Missi-joen ja Riianlahden taisteluissa. Sairastunut siellä ja siirretty joulukuussa 1916 täydennysjoukkoihin ja vapautettu palveuksesta kesäkuun lopussa 1917. Isoisä palasi Pohjanmaalle marraskuussa 1918 eli häneltä jäi vuoden 1918 sota (neutraalein ilmaisu) ja sen jälkiselvittelyt väliin.

 

[Toejoen Veikko]

Nyt kannatta muistaa aika missä sotaa käytiin, sinun vaihtoehtosi olisi tarkoittanut liittymistä Neuvosto-Venäjään, mikä oli Lenin tavoitekin.

Olen tuosta eri mieltä ja sitä tukee myös Kansanvaltuuskunnan ja Leninin sopimus venäläisen sotavoiman poistamisesta Suomesta.

Jos sodan nimestä mainitaan vielä muutama sana, niin yhtä tiettyä nimeä sille ei voida mielestäni antaa. Kuten monesti perustellaankin, niin sisällissota-nimi on väärä niitä valkoisia, jotka lähtivät poistamaan maassa olevia venäläisiä, kohtaan. Vastaavasti pidän valkoisten omimaa vapaussota-nimitystä vääränä punaisia - jotka kotimökkiensä nurkalla sotivat saksalaisten kanssa - kohtaan.

Meikäläinen kävi muutama vuosi sitten Kansallisarkistossa tonkimassa isovaarien papereita ja selvyyttä tuli jonkin verran miesten sen aikaisiin liikkeisiin ja tuomioihin.

 

[sampio]

En tietenkään voikaan, mutta silloin oikeastaan kaikkien maailmalla käytyjen, sisällissodiksi nimettyjen selkkausten nimet pitäisi määritellä uudelleen, mikä monimutkaistaisi asioita selvästi jos ulkopuolisena haluaa seurata asioita, kun käytössä olevat termit olisivat hyvin erilaisia loppujen lopuksi viime kädessä lähtökohdiltaan melko samankaltaisista tapahtumista, milloin puhuttaisiin tutsien joukkotuhonnasta, milloin Etelävaltioiden kapinasta jne.

Sisällissota on hyvä yleisnimitys sodille, jossa pääasiassa saman valtakunnan jengi lahtaa toisiaan, niin myös 1918 tapahtumien kohdalle. Silti, kuten El Lude ja jokunen muukin tuossa edellä jo mainitsi, meillä nuo lukuisat nimitykset kertovat vain siitä, että asiaa voidaan lähestyä usealta eri kantilta. Toisen vapaussota on toisen kapina, joillekin veljessota ja kolmannelle sisällissota. Itse käytän neutraalia vuoden 1918 sota -ilmaisua. Ja luulenpa, että aika monella muullakin sisällissodalla on paikallisten keskuudessa virallisesta poikkeavia nimityksiä näkökulman mukaan.

Mitä tulee tuohon viittaukseesi jatkosodan luonteesta, niin eihän vuoden 1918 sodan tapauksessa yritetä häivyttää tai kaunistella mitään, vaan kyse on nimenomaan eri näkökulmista. Tosin enpä kyllä itse laske Suomea suoraan Saksan liittolaiseksi jatkosodan aikaan, vaikka suhde tiivis olikin. Aika kompleksinen suhde se oli, pakko avioliitto, jossa ei ollut tunnetta mukana.

 

[Sonny Burnett]

Vaihtoehto 2 vaikuttaisi parhaalta tähän kohtaan, olisi kiva lukea jos palstalaisilla olisi jotakin tarinoita kerrottavina kyseisestä ajasta.

Äidin isän isä oli valkoisten komentajia Satakunnassa. Isän äidin puolelta Hämeestä löytyy valkoista väriä ns. Ison talon isäntänä.

Äidin äidin äiti oli punakaartissa sairaanhoitajana. Tarina kertoo että että ruuan perässä 17 vuotiaana liittyi kaartiin. Aseeseen ei omien sanojensa mukaan koskaan tarttunut. Sodan loputtua isomummu lähti pakosalle mutta jäi kiinni toisella puolella Suomea ja joutui oikeuteen. Hänet tuomittiin kuolemaan hallussaan olleista saksista, jotka luokiteltiin aseeksi. Oli jo teloitusjonossa, mutta otettiin pois rivistä ennen laukauksia. Käsittääkseni tätä "hypyytys"-taktiikkaa käytettiin yleisemminkin pelottelumielessä. Toimi mm. Porin kaupunginvaltuutettuna pitkään sen jälkeen kun sai kansalaisoikeutensa takaisin. Kaupunkilaiset nauttivat muuten vielä tänäkin päivänä hänen ehdotuksestaan alkunsa saaneesta monumentista kesäisin.

Eli 27 vuotta myöhemmin siis valkoisen ja punaisen poika ja tytär menivät naimisiin ja suurtakaan kauhistelua tuo ei kuulemma aiheuttanut. Toki väliin mahtui kolme muuta sotaa, (talvi- jatko- Lappi) joten ehkäpä aiemmat synnit eivät tuossa vaiheessa olleet enää päällimmäisenä mielessä. Aiemmat Lapualaisliikehdinnät eivät olleet näkyneet arjessa noilla seuduilla. Eräs täkäläinen aikalainen joka oli valkoinen, totesi kerran minulle, että lapualaisia pidettiin vähän 'kaheleina'.

Pitääkin käydä joskus taas käydä jututtamassa Mummoa. Juttelee mielellään kaikesta. mm. äidistään ja tästäkin aiheesta..

Edit. Jos olisin laatinut tällaisen äänestyksen, niin näihin vaihtoehtoihin olisin lisännyt vaihtoehdon 4: 'punaisten voitto olisi ollut Suomelle hyvä, mutta heidän toteuttamansa terrori sodan aikana oli tuomittavaa.'

Valitsen vaihtoehdon 2.

 

[Sledge Hammer!]

Minä voin kertoa jotain omien sukulaisteni kokemuksista kyseisistä ajoista.

Meillä toista punaista isoisän isää oltiin viemässä teloitettavaksi Seinäjoella. Oli loistava puuseppä ja ennen veljessodan alkua oli aloittanut paikallisen maanomistajan talon korjausta. Onneksi tämä paikallinen pohatta sai kuulla että kohta tarvitaan toista talonkorjaajaa ja kävi hakemassa isoisän isän pois vankilasta sanoen että näin hyviä puuseppiä ei ammuta.

Toinen isoisän isä joutui kuukausiksi Tammisaaren vankileirille josta selvisi hengissä mutta oli joutunut hakatuksi niin että toiseen jalkaan oli tullut kuolio ja sitä kautta amputaatio.

 

[Reverent]

Punakapina on ainoa oikea nimitys isänmaanpettureiden pullistelulle. Törkeyksiä tehtiin varmasti puolin ja toisin, mutta punikit pääsivät aiheuttamastaan sekasorrosta aivan liian helpolla. Jos näitä rettelöitsijöitä vielä olisi hengissä, voitaisiin nyt ehkä aloittaa keskustelu terroristien armahtamisesta. Pantavalvonnassa luonnollisesti.

 

[Toejoen Veikko]

Törkeyksiä tehtiin varmasti puolin ja toisin, mutta punikit pääsivät aiheuttamastaan sekasorrosta aivan liian helpolla. Jos näitä rettelöitsijöitä vielä olisi hengissä, voitaisiin nyt ehkä aloittaa keskustelu terroristien armahtamisesta. Pantavalvonnassa luonnollisesti.

Helpolla tai ei, niin missä on oikeuslaitoksen vastuu, kun tutkintovankeja kuolee vangitsemisen aikana nälkään, tauteihin ja teloituksiin?

Asiakirjojen valossa nimitys isänmaanpetturit ei sovi punaisiin senkään vertaa mitä valkoisiin. Kansanvaltuuskuntahan pyrki poistamaan maasta ulkomaisen sotavoiman. Vastaavasti Vaasan tynkäsenaatti toimitutti Suomeen saksalaisia sotilaita ilman eduskunnan hyväksyntää.
On aika yliampuvaa olettaa yksittäisten taistelijoiden tienneen, millaisia sopimuksia osapuolet tekivät ulkovaltojen kanssa.

 

[TosiFani]

Vuoden 1918 sotaa käytiin varmasti hyvin itsekkäistä syistä, tehdastyöläiset halusivat parempia oloja itselleen ja tehtaanomistajat eivät halunneet niitä antaa. Maaseudulla torpparit halusivat kostaa talollisille ja päinvastoin. Sodassa purkautui paljon henkilökohtaisia kaunoja, jotka johtivat terroriin. Valitettavasti tämä ulottui myös ylimpään valtiojohtoonkin, kesä 1918 on häpeällinen aika suomalaisessa historiassa.

En anna kummallekaan puolelle puhtaita papereita, vahvempi pystyy vaan tappamaan enemmän. Mikäli punaiset olisivat voittaneet, keskustelisimme nyt punaterrorista, voittajalla on aina oikeus puolellaan.

 

[Toejoen Veikko]

Valitettavasti tämä ulottui myös ylimpään valtiojohtoonkin, kesä 1918 on häpeällinen aika suomalaisessa historiassa.

Samaa mieltä. Häpeällisenä pidän myöskin valtionhoitaja Svinhufvudin antamaa asetusta, jolla: ”Henkilöt, jotka maan laillista järjestystä vastaan nostetun kapinan kukistamisen tarkoituksessa tahi estääkseen kapinan levenemistä taikka palauttaakseen järjestyksen ovat menneet yli sen, mitä mainittujen tarkoituksen saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, jätettäköön niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta.”

Toisaalta on hyvä pohtia, olisiko viranomaisilla ollut mitään mahdollisuuksia tutkia valkoisten tekemät sotarikokset ja langettaa niistä tuomiot.