Viskin ystävät

  • 544 821
  • 2 043

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Täällä yksi kohtuu tuore viskin ystävä. Pari-kolme vuotta tullut jonkun tason maistelua tehtyä ja itselle savu on mieleen. Skottilaista pitkälti hyllystä on löytynyt, mutta myös paria Kyrön tuotetta tullut maistettua, joista perus ruisviski ei ihan tehnyt vaikutusta, mutta wood smoke taas oli oikein maukasta.

Laphroaigia löytyy yleensä hyllystä ainakin yksi pullo paitsi juuri nyt kun Four Oak loppui. 10-vuotiaan rinnalle ei noussut, mutta ihan OK Laphroaigiksi. Pari vuotta takaperin tuli käytä Bar Pikkulinnun viskitastingissä ja tuolta omaksi suosikiksi tarttui Kilchoman. Tuosta rohkaistuneena lentokentällä tulikin vastaan Kilchomanin Saligo Bay -puteli, joka osui omaan makuhermoon erittäin hyvin. Varmasti tulen Kilchomanin pulloja ostamaan jatkossakin, ensisijaisesti maun takia, mutta näyttäähän nuo hyvältä hyllyssäkin. Tastingissä tuli kokeiltua myös Octomorea. Tarkkaa putelia en enää muista, mutta meni turhan kokeelliseksi itselle jo. Bowmore on myös osoittautunut kelvolliseksi perusviskiksi, niin 10 kuin 12 vuotiaskin.

Vanhalta duuniporukalta sain läksiäislahjaksi 12-vuotiaan Caol Ila -putelin, joka kertamaistatukselta myös ihan kelpokamaa. Täytyy vielä tarkemmin tutustua, kun muilta pulloilta kerkeää.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aidosti Sysipaska
Täällä yksi kohtuu tuore viskin ystävä. Pari-kolme vuotta tullut jonkun tason maistelua tehtyä ja itselle savu on mieleen. Skottilaista pitkälti hyllystä on löytynyt, mutta myös paria Kyrön tuotetta tullut maistettua, joista perus ruisviski ei ihan tehnyt vaikutusta, mutta wood smoke taas oli oikein maukasta.
Viskihän on tuotteena niin monipuolinen, että välillä kun lukee ja näkee ihmisiä jotka kertovat olevansa viskiharrastajia mutta näen ainoastaan Islayta, tulee vähän fiilis että noh... kutsuisi itseään sitten savuviskiharrastajaksi. Ja vaikka sua lainasinkin, en nyt viitannut suhun.

Kiva jos Islayt uppoaa. Itselleni savuviskit on ehkä jopa se vähiten mielenkiintoisin segmentti, vaikka hyviä niitäkin on. On itselläkin hyllyssä varmaan vajaa 10 Islayta. Kalliitakin.

Oma ylivoimainen tämän hetken suosikkini on bourbontynskissä kypsytetyt mallasviskit. Niiden makeus ja laaja erojen kirjo on huikeaa.

Sherrytynskistä pidän myös, mutta niissä se on lähinnä laadun hakemista. Börpissä laatu on hyvin subjektiivinen juttu, koska niiden makukirjot ovat niin erilaisia.

Ihan vasta liki parin vuosikymmenen maistelun jälkeen olen lopulta todella alkanut arvostaa puhtaan tanniinisia maustamattomassa tynnyrissä kypsyneitä perusviskejä.

Sitten on tietysti nykyään liki loputon kirjo erilaisia tynnyreitä punaviineistä konjakkiin. Välillä löytyy helmiä.

Ja sitten tietysti juuri ruisviskit ja bourbonit.

Omaan makuuni Helsinki Whisky tekee parempaa tuotantoa kuin Kyrö. Mutta makuasioita.

Tarkoitukseni ei ollut sanoa että teet jotain väärin jos juot lähinnä savuviskejä. Toivon aina että jengi avartaisi maailmaansa rohkeasti.

On tietysti todettava että silti oma ikiaikainen suosikkitislaamoni on Talisker jonka tuote on aina vähän savuista. Pulloja taitaa olla tällä hetkellä reilu parikymmentä hyllyssä.

Slàinte Mhath!!
 

jiihoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoon Blues
Täällä yksi kohtuu tuore viskin ystävä. Pari-kolme vuotta tullut jonkun tason maistelua tehtyä ja itselle savu on mieleen. Skottilaista pitkälti hyllystä on löytynyt, mutta myös paria Kyrön tuotetta tullut maistettua, joista perus ruisviski ei ihan tehnyt vaikutusta, mutta wood smoke taas oli oikein maukasta.

Laphroaigia löytyy yleensä hyllystä ainakin yksi pullo paitsi juuri nyt kun Four Oak loppui. 10-vuotiaan rinnalle ei noussut, mutta ihan OK Laphroaigiksi. Pari vuotta takaperin tuli käytä Bar Pikkulinnun viskitastingissä ja tuolta omaksi suosikiksi tarttui Kilchoman. Tuosta rohkaistuneena lentokentällä tulikin vastaan Kilchomanin Saligo Bay -puteli, joka osui omaan makuhermoon erittäin hyvin. Varmasti tulen Kilchomanin pulloja ostamaan jatkossakin, ensisijaisesti maun takia, mutta näyttäähän nuo hyvältä hyllyssäkin. Tastingissä tuli kokeiltua myös Octomorea. Tarkkaa putelia en enää muista, mutta meni turhan kokeelliseksi itselle jo. Bowmore on myös osoittautunut kelvolliseksi perusviskiksi, niin 10 kuin 12 vuotiaskin.

Vanhalta duuniporukalta sain läksiäislahjaksi 12-vuotiaan Caol Ila -putelin, joka kertamaistatukselta myös ihan kelpokamaa. Täytyy vielä tarkemmin tutustua, kun muilta pulloilta kerkeää.
Kilchoman nousi myös omissa papereissanikin hyvin korkealle yhden ainoan kerran perusteella, kun tätä Angleterressa joskus kokeilin. Loistava viski, jos savuisesta tykkää. Olisiko ollut jotain kymppivuotista, jota maistelin.

Viskihän on tuotteena niin monipuolinen, että välillä kun lukee ja näkee ihmisiä jotka kertovat olevansa viskiharrastajia mutta näen ainoastaan Islayta, tulee vähän fiilis että noh... kutsuisi itseään sitten savuviskiharrastajaksi. Ja vaikka sua lainasinkin, en nyt viitannut suhun.

Kiva jos Islayt uppoaa. Itselleni savuviskit on ehkä jopa se vähiten mielenkiintoisin segmentti, vaikka hyviä niitäkin on. On itselläkin hyllyssä varmaan vajaa 10 Islayta. Kalliitakin.

Oma ylivoimainen tämän hetken suosikkini on bourbontynskissä kypsytetyt mallasviskit. Niiden makeus ja laaja erojen kirjo on huikeaa.

Sherrytynskistä pidän myös, mutta niissä se on lähinnä laadun hakemista. Börpissä laatu on hyvin subjektiivinen juttu, koska niiden makukirjot ovat niin erilaisia.

Ihan vasta liki parin vuosikymmenen maistelun jälkeen olen lopulta todella alkanut arvostaa puhtaan tanniinisia maustamattomassa tynnyrissä kypsyneitä perusviskejä.

Sitten on tietysti nykyään liki loputon kirjo erilaisia tynnyreitä punaviineistä konjakkiin. Välillä löytyy helmiä.

Ja sitten tietysti juuri ruisviskit ja bourbonit.

Omaan makuuni Helsinki Whisky tekee parempaa tuotantoa kuin Kyrö. Mutta makuasioita.

Tarkoitukseni ei ollut sanoa että teet jotain väärin jos juot lähinnä savuviskejä. Toivon aina että jengi avartaisi maailmaansa rohkeasti.

On tietysti todettava että silti oma ikiaikainen suosikkitislaamoni on Talisker jonka tuote on aina vähän savuista. Pulloja taitaa olla tällä hetkellä reilu parikymmentä hyllyssä.

Slàinte Mhath!!
Olen itsekin mallasviskeistä savuisten viskien suosija, mutta arvostan paljon kommenttiasi. Olen jostain viskikirjasta joskus lukenutkin, että savuviskit ovat Suomessa poikkeuksellisen suosittuja verratessa niiden suosioon esimerkiksi Skotlannissa tai ehkäpä maailmalla yleisestikin. Näin myös oma näppituntumani sanoo. Erityisesti monet itseni kaltaiset melko kokemattomat viskin ystävät tuntuvat suosivan savuisia viskejä, jos jotakin. Ehkä niistä on helppo aloittaa ja kokemuksen karttuessa sitten alkaa muunkin tyyppiset maut aukeamaan paremmin.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aidosti Sysipaska
Ehkä niistä on helppo aloittaa ja kokemuksen karttuessa sitten alkaa muunkin tyyppiset maut aukeamaan paremmin.
Savustettu mallas peittää alleen ainakin alkuun monille epämieluisia tuoksuja ja makuja.

Sen vuoksi kun joskus lukee jostain somen syövereistä että Islayt on "äijäviskejä", hymähdän.

Koska jos nyt jonkun on oltava "äijää", sanoisin että se nimenomaan on jokin tanniininen kevyen hedelmäinen seminuori tynnyrinvahvuinen (55-66%) Speyside, minkä ensituntuma monelle aloittelijalle on vain etanoli.

Ja edelleen, jokainen juo mitä haluaa. Itse vain yritän aina jakaa evankeliumia. :D
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Oisko teillä hetki aikaa puhua veden lisäämisestä viskiin? Avasinko Pandoran lippaan?
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

diavolo

Jäsen
Viskipiireissä on aika paljon näitä ärsyttäviä ilmiöitä joita täälläkin on jo mainittu. Koen olevani jonkin sortin viskiharrastaja ja keräilijä, mutta aika varovainen saa olla kenen seurassa tästä alkaa puhumaan. Juuri tuo "äijäily" ärsyttää ihan todella paljon. Aina on joku sanomassa että pitää olla perkeleesti savua, ei saa laittaa tippaakaan vettä sekaan saati jääpalaa, ja herranjumala jos joku kehtaa juoda viskinsä colan kanssa. Argh.

Viskien kanssa hyvä nyrkkisääntö on että parasta viskiä on se mistä itse tykkäät, ja oikea tapa juoda on se miten itse haluat juoda.

Omassa kaapissani olen panostanut monipuolisuuteen, koska joskus tekee mieli bourbonia ja joskus japanilaista, joskus kevyempää irkkua ja joskus sitä oikein savuista skottiakin. Viime aikoina lasissa on viihtynyt eniten Balvenien 14-vuotias Caribbean Cask, joka on kypsynyt rommitynnyrissä. Makuprofiili on odotetusti vähän makeamman puoleinen eikä sen takia tämä varmaan ole "äijien" mieleen.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
En ole viskiharrasta enkä keräilijä, mutta tykkään kyllä nautiskella viskiä silloin tällöin. Itse pidän lähinnä irkkuviskeistä ja mun suosikkini on arkinen Paddy, joka käsittääkseni on vielä blended-kamaa. Dallasin reissusta lähti mukaan pullo bourbonia, joka osui myös mukavasti makuhermoon. Skottiviskeistä on tähän mennessä uponnut oikeastaan vain orkneylainen Scapa. En pidä turpeen tai savun mauista viskissä ollenkaan, joten mitä savuisempi, sen takuuvarmemmin jää mulla suosiolla pulloon.

Ensi kesänä on suunta kolmeksi päiväksi Speysidelle ja visiitti muutamaan tislaamoon. Saa nähdä, opinko mitään.
 

aalto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, änärin suomalaiset
Mikä on raadin kokemus Teerenpelin viskeistä? Itsellä on jäänyt väkevät vähemmälle, mutta olen pitänyt aina viskipulloa jemmassa sopivaa hetkeä varten. Viime aikoina kaappiin on valikoitunut Teerenpelin tuotteita, sillä omaan makuun ne ovat oikein passeleita ja jos kerran maku on kohdallaan, niin miksei sitten ostaisi kotimaista.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aidosti Sysipaska
Mikä on raadin kokemus Teerenpelin viskeistä? Itsellä on jäänyt väkevät vähemmälle, mutta olen pitänyt aina viskipulloa jemmassa sopivaa hetkeä varten. Viime aikoina kaappiin on valikoitunut Teerenpelin tuotteita, sillä omaan makuun ne ovat oikein passeleita ja jos kerran maku on kohdallaan, niin miksei sitten ostaisi kotimaista.
Itsellä on hyllyssä Teerenpelin

Kulo
10yo
14yo
Pikkulintu Puotila 2023
8yo Madeira Single Cask

Avattuina sekä avaamattomina. Aina kun tiedän takuulla että viski on laatua, ostan yleensä suoraan tuplakappaleen. Varsinkin jos kyse on rajoitetusta tavarasta.

Teerenpeli on laatutislaamo ja Kulo on monissa testeissä voittanut monet satojenkin eurojen sherryviskit. Myös omissa testeissä.

Tarkoitus olisi laajentaa kokoelmaa tulevaisuudessa.
E:lisäsin yhden viskin, kun unohtui
 
Viimeksi muokattu:

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aidosti Sysipaska
En ole viskiharrasta enkä keräilijä, mutta tykkään kyllä nautiskella viskiä silloin tällöin. Itse pidän lähinnä irkkuviskeistä ja mun suosikkini on arkinen Paddy, joka käsittääkseni on vielä blended-kamaa. Dallasin reissusta lähti mukaan pullo bourbonia, joka osui myös mukavasti makuhermoon. Skottiviskeistä on tähän mennessä uponnut oikeastaan vain orkneylainen Scapa. En pidä turpeen tai savun mauista viskissä ollenkaan, joten mitä savuisempi, sen takuuvarmemmin jää mulla suosiolla pulloon.

Ensi kesänä on suunta kolmeksi päiväksi Speysidelle ja visiitti muutamaan tislaamoon. Saa nähdä, opinko mitään.
Mä sinuna lähtisin skoteissa Lowlandilla. Yksi oma ikiaikainen lempparini tislaamoista on Auchentoshan. Glenkinchie 12yo on myös edullinen ja kivan tannininen perustuote.

Mitä irkkuihin itsellä tulee, ei ole Bushmillsin voittanutta. Ja sen corerangen madeiraviimeistelty 21yo on huikea helmi. Ainoa viski minkä taustalta sekä haistaa että maistaa tuoreleikattua nurmikkoa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mitä irkkuihin itsellä tulee, ei ole Bushmillsin voittanutta. Ja sen corerangen madeiraviimeistelty 21yo on huikea helmi. Ainoa viski minkä taustalta sekä haistaa että maistaa tuoreleikattua nurmikkoa.
Mä en todellakaan ole harrastelija tai keräilijä, mutta bushmillsit ovat kyllä tällaiselle satunnaiselle nautiskelijalle erinomaisia. Diggaan.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Vuosi vuodelta enemmän menen täysin kuivalla.
Mä taas lantraan vuosi vuodelta reilummin. Tajusin tämän ehkä liian myöhään ja olen dumannut jotkut laatuviskit sen takia, kun leikin äijjää.

PS. riippuu ihan viskistä, paljon lisään. Tuohon Ragtime Ryeen en laita yhtään. Clontarf tarvitsee pikkaisen. Nuo ovat siis tuoreimmat hankinnat talouspuolelle.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Mä sinuna lähtisin skoteissa Lowlandilla. Yksi oma ikiaikainen lempparini tislaamoista on Auchentoshan. Glenkinchie 12yo on myös edullinen ja kivan tannininen perustuote.

Mitä irkkuihin itsellä tulee, ei ole Bushmillsin voittanutta. Ja sen corerangen madeiraviimeistelty 21yo on huikea helmi. Ainoa viski minkä taustalta sekä haistaa että maistaa tuoreleikattua nurmikkoa.
Kiitos vinkistä Lowlandin tislaamojen suhteen.

Olen itse asiassa käynyt Pohjois-Irlannissa Bushmillsin tislaamolla. Ihan hyvät maistiaiset siellä ja joku pullo varmaan lähti mukaan. En enää muista, kun käynnistä on aikaa.
 

Willimies

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Pari uutta viskiä tullut avattua viime aikoina. Kilchoman Sanaig on kypsytetty osin sherrytynnyreissä. Nämä savuiset (osin) sherrytynnyreissä kypsytetyt viskit osuvat omaan makumaailmaani. Talisker Skye oli yllättävänkin savuinen, myös mieleeni.

Ei-savuisista mm. Glendronachin ja Dalmoren 15 vuotiaat ovat vuosia sitten maistuneet.
 

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Viskihän on tuotteena niin monipuolinen, että välillä kun lukee ja näkee ihmisiä jotka kertovat olevansa viskiharrastajia mutta näen ainoastaan Islayta, tulee vähän fiilis että noh... kutsuisi itseään sitten savuviskiharrastajaksi. Ja vaikka sua lainasinkin, en nyt viitannut suhun.

Kiva jos Islayt uppoaa. Itselleni savuviskit on ehkä jopa se vähiten mielenkiintoisin segmentti, vaikka hyviä niitäkin on. On itselläkin hyllyssä varmaan vajaa 10 Islayta. Kalliitakin.

Oma ylivoimainen tämän hetken suosikkini on bourbontynskissä kypsytetyt mallasviskit. Niiden makeus ja laaja erojen kirjo on huikeaa.

Sherrytynskistä pidän myös, mutta niissä se on lähinnä laadun hakemista. Börpissä laatu on hyvin subjektiivinen juttu, koska niiden makukirjot ovat niin erilaisia.

Ihan vasta liki parin vuosikymmenen maistelun jälkeen olen lopulta todella alkanut arvostaa puhtaan tanniinisia maustamattomassa tynnyrissä kypsyneitä perusviskejä.

Sitten on tietysti nykyään liki loputon kirjo erilaisia tynnyreitä punaviineistä konjakkiin. Välillä löytyy helmiä.

Ja sitten tietysti juuri ruisviskit ja bourbonit.

Omaan makuuni Helsinki Whisky tekee parempaa tuotantoa kuin Kyrö. Mutta makuasioita.

Tarkoitukseni ei ollut sanoa että teet jotain väärin jos juot lähinnä savuviskejä. Toivon aina että jengi avartaisi maailmaansa rohkeasti.

On tietysti todettava että silti oma ikiaikainen suosikkitislaamoni on Talisker jonka tuote on aina vähän savuista. Pulloja taitaa olla tällä hetkellä reilu parikymmentä hyllyssä.

Slàinte Mhath!!
Makuasioitahan nämä on ja jokainen voi itsensä kategorisoida niin spesifiksi kuin haluaa. Ei näitä turhan vakavasti kannata ottaa vaan mennä oman maun mukaan. Varmasti ainakin itse tulee jossain vaiheessa hypättyä enemmän myös eri tyyppisten viskien maailmaan, mutta nyt vielä kartoittaa sitä omaan makuhermoon osuvaa helmeä.

Helsinki Whiskey täytyy pitää mielessä ja onhan nykyään ylipäätään Suomesta noussut hyvin tislaamoita viskikartalle.

Itse viskin nautin ilman vettä. En nyt mitenkään voi välttää omaavani mitään erikoiseksi kehittynyttä makuhermoa, mutta tuolla tavalla toiminut itselle parhaiten. Toki sitten baarien puolella irkkukahvia tulee joskus piristykseksi napattua ja coctail puolella whiskey sour on melkeinpä oma suosikki. Ehkä jos joskus kotonakin lähtee coctaileja väsäämään, pääsisi samalla sukeltamaan bourbonin maailmaan tarkemmin.
 

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB
Voisi olla ketjun jos toisenkin aihetta, tuollainen ilmeistyi feediini. Eli kanavalla opastetaan miten nämä kaikki nimet oikein lausutaan. Laphroaighin olinkin kuullut joskus. Mukavaa kuunneltavaa, miksei katseltavaakin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös