Oma isä (73v.) on juur nyt jonossa palvelutaloon. Muistaa kaiken 40-50 vuatta sitten tapahtuneista jutuista, mutta ei paskaakaan 10min sitten tapahtuneista. Pikkusen vituttaa kun vaimonsa (ei mun mutsi) päätti sitten pistää avioeron vireille kun ei jaksa kotihoitaa äjjää. No, eipä saa vissiin sitten perinnön jaossa ihan kaikkee.
Ukko on ollu meillä viimeviikolloppuina muutaman päivän jaksoja "hoidossa". Ihan helvetin raskasta kun höpöttää samoja asioita kokoajan ja vetää viskiä kaksin käsin. Ja sitten sen on pakkomiälle tarjota rahaa koko ajan niinkun pikkulapsille. Tosin puhutaan satasista ja jopa tonneista. Helpoiten pääsee kun antaa ukon siirtää rahat tilille ja sitten seuraavana päivänä siirtää takasin eikä puhu asiasta. Ei se huamaa mitään.
Vähän muuten huano viästi tähän ketjuun, mutta koska lainaus...
Nyt kuulostaa aika heviltä shitiltä.
Meillä on iskä 76 vuotta kuitenkin aika terävä mieleltään. Fyysisesti on jo vanha, mutta mieli on terävä. Ja puolue ikuisesti kokoomus, vaikka kaikki muu suku on demareita. Puhuu politiikkaa heti kun näkee tai soittaa, yhteiskunta on koko ajan mielessä. Kova ukko.
Tämän saman ukon kanssa olimme jossain vaiheessa poliittisesti eri mieltä ja tappelimme ihan saatanasti. Aikoinaan kun joulu tuli, takkahuoneessa oli ihan hirveä sanallinen mylly viskinjuonnin jälkeen.
Nyt olemme kuitenkin saavuttaneet kunnioituksen ja tasapainon. Ja ehkä myös jonkinlaisen yksimielisyyden. Veikkaan, että iskä on tyytyväinen. Hän on väsyttänyt minut. Ja ehkä minä olen ymmärtänyt iskää. Kunnioitan ainakin.